Kolorektaalisyöpä onkologisen hoidon haasteena

Suomessa todetaan vuosittain noin 2 000 uutta kolorektaalisyöpätapausta. Noin 30 % näistä todetaan levinneessä vaiheessa ja 50-60 %:iin liittyy myöhemmin metastaattinen tauti. Levinneen kolorektaalisyövän ennuste on huono, korkeintaan 5 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Sisarkateusko yhteislakon esteenä?

Professori Juha Siltala käsitteli tämän lehden aiemmassa numerossa (SLL 37/2003, s. 3689-3692) ansiokkaasti aggressiota työelämässä. Jutun mukaan sisarkateus virkamäärityksistä esti viime tupokierroksella perushoitajia ja sairaanhoitajia saamasta aikaan tehokasta yhteislakkoa. Tästä lausumasta voi saada sen käsityksen, että lakko olisi ollut muuten realistinen vaihtoehto. Sen vuoksi lyhyt tapahtumakuvaus on paikallaan.

Markku Silvennoinen

Konjugoitu linolihappo - ovatko odotukset täyttyneet?

Konjugoitu linolihappo (CLA) on ollut kiihkeän tutkimuksen kohteena sen jälkeen, kun sillä todettiin eläinkokeissa antikarsinogeenisiä ja antiaterogeenisiä vaikutuksia sekä vaikutuksia kehon koostumukseen, sokeriaineenvaihduntaan ja immuniteettiin. CLA:ta muodostuu märehtijöiden pötsissä välituotteena rehun monityydyttymättömien rasvahappojen pelkistyessä. Pääasialliset lähteet ravinnossa ovat rasvaiset maitotuotteet ja naudanliha, mutta saanti jää parhaimmillaankin muutamaan sataan milligrammaan päivässä. CLA:ta myös myydään lisäravinteena painonhallintaan ja lihasmassan kasvattamiseen. Ihmisillä tehtyjä tutkimuksia on vasta muutaman vuoden ajalta, ja tulokset ovat olleet odotuksiin nähden pettymys: CLA:n vaikutukset niin painonhallintaan kuin veren rasva-arvoihinkin ovat olleet vähäisiä.

Anu Turpeinen

Mikä väsyneitä naislääkäreitä vaivaa?

Naisilla lienee suurempi taipumus kantaa huolia kuin miehillä. Evoluution kannalta on ollut mielekästä, että emo tarkkailee herkeämättä pesuettaan uhkaavia vaaroja. Nämä jäljet elävät naisen neuroverkoissa ja koskevat tänä päivänä sekä kotipesää että työreviiriä.

Päivi Hietanen

Mikä osteoporoosin lääkkeeksi?

Väestön vanhenemisen ja ikärakenteen muuttumisen takia joudutaan yhä useammin tekemisiin osteoporoosiin liittyvien murtumaongelmien kanssa. Suurin merkitys on lonkkamurtumien lisääntymisellä (1). Osteoporoosin ehkäisyn ja hoidon tärkein tavoite on estää murtumien syntymistä (2).

Jorma Viikari

Vielä pakaraperäisestä iskiasoireyhtymästä

Lisäyksenä Sakari Oravan ja kumppaneiden artikkeliin urheilijan pakaraperäisistä iskiasoireyhtymistä (1) haluaisin mainita, että Töölön sairaalan ortopedian ja traumatologian klinikasta on julkaistu tulokset hamstring-oireyhtymän leikkaushoidosta (2). Tautitilaa esiintyy myös ei-urheilijoilla ja potilaat oli lähetetty ortopediseen konsultatioon pitkäaikaisen, pahenevan, konservatiiviseen hoitoon reagoimattoman alaraajan radikulaarisen oireen takia (useat potilaat lähetettiin neurokirurgian klinikasta). 12 vuoden aikana tehtyjen 16 leikkauksen jälkitarkastuksissa tulokset on todettu hyviksi. Olen myös suorittanut piriformisleikkauksia, varsinkin ennen kun opin tuntemaan hamstring-oireyhtymän. Tulokset olivat huonot.

Kari Saikku

Paroksetiini EU:n turvatarkastukseen

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) muistuttaa lääkäreitä, ettei paroksetiinia eikä muitakaan serotoniinin takaisinottoa estäviä (SSRI) masennuslääkkeitä ole hyväksytty lasten tai nuorten masennustiloihin. Kolme äskettäistä julkaisua on kyseenalaistanut paroksetiinin tehon näissä ikäryhmissä. Lisäksi tutkituilla on havaittu lisääntynyttä emotionaalista epävakautta, johon liittyi itsensä vahingoittamis- ja itsemurha-ajatuksia. Huomio kiintyi myös vieroitusoireiden esiintymiseen lääkityksen loppuessa. Samoja haittoja saattaa ilmetä myös muiden SSRI-masennuslääkkeiden käytön yhteydessä. EU-maiden lääkevalvontaviranomaiset ovat käynnistäneet paroksetiinihoitojen hyötyjen ja haittojen kriittisen uudelleentarkastelun.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uudet lääketutkimusohjeet Ruotsiin

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on julkaissut EU:n uudet, vuonna 2004 voimaan tulevan lääketutkimusdirektiivin edellyttämät ohjeet kliinisille lääketutkimuksille. Ohjeet hyväksyttiin kesäkuussa ja julkaistiin heinäkuun lopulla (ks. LVFS 2003:6). Kuten EU-direktiivi edellyttää, ohjeita on noudatettava kaikissa jäsenmaissa viimeistään toukokuusta 2004 lähtien. Näin Ruotsi ja Britannia ovat näyttäneet tietä muille EU-maiden lääkevalvontaviranomaisille, jotka painiskelevat edelleen ohjeiden valmistelun parissa. Ruotsin ja Britannian lääketutkijoille ja sponsoreille on näin tarjoutunut etuoikeus, eli lähes vuosi aikaa, sopeutua ennakolta uusiin EU:n velvoittaviin ohjeisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selekoksibin ja rofekoksibin vaikutukset maha-suolikanavaan

Australian lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Goods Administration) ilmoittaa saaneensa merkittävän määrän haittavaikutusraportteja, joissa ulkus (mukana joskus perforaatio tai verenvuoto) tai maha-suolikanavan verenvuoto ilmeni selekoksibin (Celebra, Pharmacia/Pfizer) tai rofekoksibin (Vioxx, MSD) käytön yhteydessä. Monilla potilaista oli tähän riskitekijöitä, kuten vähintään 60 vuoden ikä, aikaisempi ulkus, tai riskiä lisäävien muiden lääkkeiden käyttö. Toisaalta selekoksibin käyttäjien 16 ulkustapauksessa (n = 101) ja 16 suolikanavan vuototapauksessa (n = 250) ei esiintynyt lisäriskitekijöitä. Suhteutettuna kirjoitettujen reseptien määrään haittavaikutusraportteja saatiin Australiassa noin kaksi kertaa enemmän selekoksibin kuin rofekoksibin käytöstä. Lääkeviranomainen esittää yhteenvetona, että COX-2:n estäjien selekoksibin ja rofekoksibin käyttöön tulee suhtautua samalla varovaisuudella kuin minkä tahansa muun tulehduskipulääkkeen käyttöön. Tämä lienee hyvä neuvo etenkin silloin, kun hoidetaan ikääntyviä, tai kun potilaalla on ilmennyt maha-suolikanavan haittoja muiden tulehduskipulääkkeiden käytössä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Astmaatikot liikunnan harrastajina - yhtä (vähän) ahkeria kuin muutkin?

Amerikassa astmaatikot harrastavat liikuntaa saman verran kuin muukin väestö. Astman hoidon tavoitteena on ollut turvata potilaille kyky elää tavanomaista elämää. Tavoite näyttää siis saavutetun, koska muun väestön liikuntatottumukset ovat kääntyneet huonoon suuntaan. Mikä on suunta Suomessa?

Kurkkukipuisen ihottuma

Nuori mies tuli vastaanotolle valittaen kurkkukipua sekä vartalolla olevaa ihottumaa. Hänellä ei ollut koskaan aiemmin ollut ihottumia tai atopiaa eikä lääke- tai muitakaan allergioita.

Leena Varesmaa-Korhonen, Pekka Mäntyselkä

Miksi työ ei kiitä tekijäänsä?

Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot lisääntyivät viime vuosikymmenen aikana merkittävästi, todetaan Lääkärilehden tässä numerossa julkaistavassa tutkimuksessa (Kustaa Piha ym., s. 3679-3683). Pitkien sairauslomien määrä kasvoi yli 10 %. Aiemmassa tutkimuksessa, jossa seurattiin sairaalahenkilöstön sairauspoissaoloja kahdessa sairaanhoitopiirissä vuosina 1996-1998, huomattiin lääkärien sairastavuuden lisääntyneen enemmän kuin muun sairaalahenkilöstön sairastavuuden. Sairaalatyöntekijöiden hyvinvointi näyttää viime vuosina huonontuneen siinä määrin, ettei se ole selitettävissä pelkästään ikääntymisellä. Tämä pakottaa pohtimaan terveydenhuollon olosuhteissa tapahtuneita muutoksia, jotka voivat heikentää henkilöstön työkykyä.

Päivi Hietanen

Kohti kehityspsykiatrista diagnostiikkaa

Tiede perustuu mahdollisuuteen ja kykyyn luokitella asioita, käsitteitä ja ilmiöitä, siten tieteeseen ja tietoon pohjautuva toiminta edellyttää aina jonkinlaista luokittelua. Lääketieteessä häiriöiden ja sairauksien luokittelu eli diagnoosit ja diagnoosijärjestelmät ovat välttämätön edellytys järkevälle toiminnalle ja sen tieteelliselle kehittämiselle. Diagnostinen luokitus on puolestaan aina sidoksissa käytettävissä olevaan tietoon.

Tuula Tamminen

Miksi uskomushoidoille on edelleen tarvetta?

Yliopistolääketieteen tulisi päättäväisesti ja rohkeasti kysyä, itseltään, miksi uskomushoitoja käytetään. Olisi myös kysyttävä, mitkä ovat lääketieteen sisäiset rajat, rajoitukset sekä ylipäätään ihmiskuva ja mahdollisuudet ihmisen, potilaan kohtaamisessa ja auttamisessa.

Pauli Vesakas

Fysiikkaa ja biologiaa

Elävä solu on mutkikkaampi kuin tietokone. Tietokoneet kurovat kuitenkin etumatkaa kiinni ja siksi tietokoneita voidaan käyttää mallittamaan solun toimintoja.

Erkki Karjalainen

Seulonta

Kun vaikutetaan tautien riskitekijöihin suotuisasti, voidaan niiden syntyminen joissakin tapauksissa kokonaan ehkäistä: tätä kutsutaan primaaripreventioksi. Kun taudit löydetään mahdollisimman varhain, pystytään ne hoitamaan helpoiten ja vaikeita sairausmuotoja voidaan ehkäistä ennalta. Tällöin on kyse tautien sekundaaripreventiosta, joka perustuu niiden seulontaan. Tautien seulontaan liittyy tälle tutkimusasetelmalle tunnusomaisia piirteitä, jotka tulisi tuntea pohdittaessa seulonnan tarpeellisuutta ja tehokkuutta.

Matti Uhari

Haaste ja tilaisuus auttaa: Rotaryn Lääkäripankki

Suomen Rotary-lääkäripankki (RDBF) tarjoaa suomalaisille lääkäreille mahdollisuuden mielenkiintoisiin työkokemuksiin Tansaniassa. Kysyntää on ennen kaikkea kirurgeista, gynekologeista ja yleislääkäreistä, mutta muutkin kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä järjestäjään tässä lehdessä olevan ilmoituksen osoittamalla tavalla (s. 3616). Kaikki lääkärit ovat tervetulleita. Rotaryjärjestö on mukana organisoijana ja toimintaansa parantamaan pyrkivänä rahoittajana.

Juhani Jyränki

Suomen Rotaryn Lääkäripankki

Rotarys Läkarbank Ruotsissa aloitti toimintansa 1988. Sen rinnakkaisorganisaatioksi muodostui 1990 perustettu The Doctor Bank of Scandinavia. Ne ovat yhdessä lähettäneet vuosittain 90-150 vapaaehtoista lääkäriä Skandinaviasta ja Hollannista tavallisimmin kuuden viikon työjaksoille kahdeksaan Afrikan maahan - kirurgeja ja muitakin erikoislääkäreitä sairaaloihin sekä yleislääkäreitä jeeppilinjoille ja terveysasemille. Suomestakin mukana on ollut muutamia kymmeniä lääkäreitä. Lääkäreille maksetaan matkat sekä elinkuluihin riittävä päiväraha. Maailman Rotarysäätiö on rahoittanut ne Rotaryjärjestöön kuuluvien osalta, Ruotsin Vapaakirkon avustusjärjestö Erikshjälpen muitten lääkäreiden osuuden. Lääkäreiden lisäksi on lähetetty sairaalalaitteita, instrumentteja, lääkkeitä, moskiittoverkkoja ym. ja toteutettu Livets vatten -vesiohjelma. Viime vuosina on lisätty koulutuksen osuutta varsinaisen auttamisen rinnalle omavaraisuuden parantamiseksi avustettavissa maissa.

Lääkäriliitto kansainvälisenä toimijana

Maailman lääkäriliitto WMA pitää yleiskokouksensa Helsingissä10.-14.9. Kokoukseen osallistuu lähes kolme sataa liittojen johtajaa eri puolilta maailmaa. Edellisen kerran WMA:n kokous oli pääkaupungissamme vuonna 1964, ja tällöin hyväksyttiin mm. potilaan asemaa koskeva Helsingin julistus. Tämä julistus on edelleen Maailman lääkäriliiton julistusten kruununjalokivi. Julistusta on sittemmin moneen kertaan muokattu, ja eräs muutosesitys on tälläkin kertaa esillä.

Markku Äärimaa

Masennuspotilaan kuntoutukseen tarvitaan monipuolisuutta

Joka viides sairauslomapäivä aiheutuu psykiatrisista syistä. Useimmiten syynä ovat erilaiset masennustilat, joiden osuus kaikista mielenterveyshäiriöistä johtuvista sairauslomista on noin 60 %. Masennustilojen aiheuttamien sairauslomakausien määrä on kasvanut kuudessa vuodessa 70 %, ja kasvu jatkuu edelleen. Psykiatristen syiden perusteella myönnetyistä eläkkeistäkin suurin osa myönnetään nykyään masennustilojen perusteella. Masennuksesta onkin tullut kymmenessä vuodessa merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joka aiheuttaa huomattavia kustannuksia sekä yhteiskunnalle että elinkeinoelämälle. Vuonna 2002 Suomessa menetettiin masennuksen vuoksi noin 2,2 miljoonaa työpäivää. Sairausvakuutus maksoi niistä korvauksia 86 miljoonaa euroa, eli huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kaikista lääkärinpalkkioista yhteensä. Huolestuttavinta on, että masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä jo nuorilla.

Jouko K. Salminen