Psykiatripula - lääkärivajeen unohdettu saareke

Kysymys siitä, vallitseeko Suomessa lääkärivaje vai lääkäripula, on ollut yksi terveyspolitiikan polttavimpia kysymyksiä. Kansallisen terveysprojektin suosituksen mukaan valtioneuvosto päätti lääketieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen määrän merkittävästä lisäyksestä 550:stä 600:aan jo vuonna 2002. Sama valtioneuvoston päätös kohdisti muut toimenpiteet erityisesti terveyskeskusten yleislääkärivajeeseen mm. edellyttämällä, että perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen kuuluva terveyskeskuspalvelu pidennetään vähintään puoleen vuoteen. Lääkäripulan voittamiseksi opetusministeriö päätti aloittaa sairaanhoitajien muuntokoulutuksen lääkäreiksi syksyllä 2003.

Kari Pylkkänen

Vastaanotolla elämää suuremmissa elokuvissa

Hippokrates on antanut meille lääkärin ja potilaan välistä suhdetta käsittelevät ohjenuorat, jotka monelta osin pätevät vielä tänäänkin. Hänen neuvonsa Niihin taloihin, joissa käyn, menen auttaakseni sairaita tekemättä tahallisesti mitään vääryyttä ja vahinkoa sekä pidättyen rakkaudesta naisten ja miesten, vapaiden ja orjien kanssa on hyvä esimerkki niistä rajoista, joiden säilyttäminen on hyvän hoidon edellytys. Vaikka perussäännöt ovat yhä voimassa, ovat muutoksen tuulet puhaltaneet lääkärin vastaanotolla viimeisten vuosikymmenten aikana.

Päivi Hietanen

Vasen kylkiasento ei vaaranna vajaatoimintapotilaankaan sydäntä

Juhani Airaksinen selosti Lääkärilehden numerossa 33/2003 (s. 3204) kanadalaisten kardiologien tutkimusta vajaatoimintaa sairastavien sydänpotilaiden nukkuma-asennoista (1). Tässä työssä havaittiin vajaatoimintapotilaiden välttävän vasenta kylkiasentoa oikean hyväksi. Ilmiö oli erityisen selvä niillä, joilla oli suuri vasen kammio tai vaikea vajaatoiminta. Vasemmalla kyljellä nukkuminen ei kuitenkaan vaikuttanut sykkeeseen, happisaturaatioon tai heräämistiheyteen.

Petri Hirvonen

Köbnerin ilmiö

heitettiin piskille kapulaa

Bhutan ei tingi ilmaisesta terveydenhuollosta

Dawakan vuoristoklinikka on tyypillinen perusterveydenhuollon palvelupiste harvaan asutulla Bhutanin maaseudulla. Terveysavustaja Pema Gyelthsenin sekä sairaanhoitajan ja laboratorioteknikon päivärutiinit ovat alkaneet jo ennen auringonnousua. Laboratoriohuoneessa teknikon apuna on mikroskooppi, jolla malariadiagnoosi varmistuu muutamassa minuutissa. Perhesuunnitteluohjelmaa painotetaan täälläkin: oven viereen on naulattu laatikko ilmaisia kondomeja varten - tosin se ammottaa tyhjyyttään.

Mikä kumman kuitu?

Ravintokuitu, joka koostuu ihmisen ohutsuolessa sulamattomista polysakkarideista, pitää yllä suoliston häiriötöntä toimintaa. Se myös vähentää kroonisten sairauksien, kuten paksusuolisyövän, sepelvaltimotaudin ja diabeteksen, riskiä. Suomalaisillekin suositetaan nykyistä runsaampaa kuidun saantia. Tavoite voidaan saavuttaa lisäämällä täysjyväviljan, erityisesti ruisleivän, käyttöä.

Ulla Rauramo - Antti Aro

Afganistanilaisen pojan jäykkyys ja nielemisvaikeus

13-vuotias poika tuotiin Pohjois-Afganistanissa sijaitsevaan lääninsairaalaan, koska hän ei kyennyt syömään eikä nielemään. Potilas oli alkanut kouristella ja hänen koko kehonsa oli muuttunut jäykäksi.

Abdul Sabir Zhakfar, Mohammed Yunis Ghani, Juhani Miettola, Pekka Mäntyselkä

Alkaako oikeassaolemisemme olla epäinhimillistä...

Turun lääkärit saivat syytteet potilaan kuoleman tuottamuksesta (HS 16.9.03). Enää vain viittä lääkäriä syytetään Turun oikeudenkäynnissä (HS 17.9.03). Omaiset haukkuivat syyttäjää Turun lääkärioikeudenkäynnissä (HS 19.9.03).

Päivi Hietanen

Miten suhtautua ilman lääketieteellistä syytä tehtävään keisarileikkaukseen

Keisarileikkaukset ovat yleistyneet sekä Suomessa että kaikissa kehittyneissä maissa 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1975 keisarileikkaus tehtiin Suomessa 8 %:lle synnyttäjistä, vuonna 2001 jo 16 %:lle. Leikkausten määrä vaihtelee sairaaloissa 9,4:n ja 26 %:n välillä. Ei-kiireellisiä sektioita tehtiin vuonna 2001 eniten eräässä pienessä synnytyssairaalassa (15,8 %), ja vähiten (4,7 %) kahdessa keski- ja suurikokoisessa sairaalassa.

Cave: uhrimentaliteetti!

Juha Siltala tuntuu ottaneen elämäntehtäväkseen analysoida värikkäin sanakääntein työelämän kurjuutta (SLL 37/2003, s. 3689-92). Historioitsijana häneltä on ehkä turha odottaakaan näkemyksiä ja visioita tulevasta. Pelkään että matkasaarnaaja Siltalan sanoma voi kuitenkin kääntyä hyvää tarkoitustaan vastaan ja entisestään lisätä toivottomuutta, uupumusta ja kyynisyyttä.

Tuula Heinänen

Syrjäytyneiden opiaattiriippuvaisten jättäminen korvaushoidon ulkopuolelle on kansallinen häpeä

Suomen Lääkärilehden numeroissa 35/2003 (s. 3463-5) ja 36/2003 (s. 3576-7) kollegat Juha Kemppinen ja Pekka Laine ottavat kantaa opiaattiriippuvaisten hoitoon. Edellinen ilmoittautuu lääkkeettömien hoitomuotojen kannattajaksi ja jälkimmäinen pyrkii etsimään sopua ajoittain kiihkeänäkin vellovaan keskusteluun. Haluan kiittää molempia heidän kannanotoistaan. Kiivaskin keskustelu on rakentavampaa kuin vaikeneminen. En ole tarkoittanut kokemuksiini ja tieteelliseen näyttöön perustuvia kannanottojani henkilökohtaisiksi moitteiksi. Keskustelu ja vaikuttaminen tässä asiassa kuuluu virkavelvollisuuteeni.

Mikko Salaspuro

Loiselämää

Kaikkinainen loiselämä on aina askarruttanut Octopuksen mieltä. Elämä ilman loisia on utopiaa, sillä evoluutio tuottaa aina elämänmuotoja, jotka kalvavat, saivartavat, jäytävät ja hyväksikäyttävät muita.

Musta surma - paiserutto vai jokin muu tauti?

Olisiko ruton aiheuttaja voinut olla Ebola-tyyppinen virus? Entä miksi ruttoon kuolleiden haudoista on löytynyt pernaruttoa? Yli sata vuotta vanha teoria ruton aiheuttajasta on asetettu kyseenalaiseksi.

Pekka T. Heikura

Sinulla on valta

Postiäänestys käynnistyy! Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta valitaan postivaaleilla 3.10.- 10.11.2003. Vaaliluettelo on vahvistettu 9.9.2003, ja siihen on merkitty 19 410 jäsentä. Kolme vaalirengasta on asettanut yhteensä 295 ehdokasta.

Pekka Anttila

Koululaisen väsymys - huolenpidon puutetta

Terve lapsi syö kohtuullisen järkevästi, liikkuu mielellään, nukahtaa helposti ja nukkuu useimmiten riittävästi. Hänellä ei ole toistuvia kipuja tai särkyjä, eikä hän ole jatkuvasti törmäyskurssilla ympäristönsä kanssa. Näillä arkipäivän mittareilla on arvioitu lapsen hyvinvointia tietäen, että syömisongelmien tai epäterveellisten ruokailutottumusten, liikkumattomuuden, somaattisen oireilun tai sosiaalisen selviytymättömyyden takana on usein vaikeasti selvitettävä huolten kertymä ja sairauttakin. Huoli näyttää myös nopeasti leviävän; alun perin somaattisen terveydentilan ongelma muuttuu myös psyykkiseksi elämää rajoittavaksi vaikeudeksi ja päinvastoin, jos syytä lapsen tai nuoren oireiluun ei selvitetä ja siihen puututa.

Outi Strid

Syöpäkivuista kärsivät maksumiehiksi

Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset velvoittavat julkista valtaa järjestämään tasokkaan kivunlievityksen myös niille potilaille, joiden kohdalla parantavista hoidoista on luovuttu.

Eero Vuorinen

42. lääke-esittelijäkurssi maalis-kesäkuussa 2003

Lääketietokeskus Oy järjesti 42. lääke-esittelijäkurssin maalis-kesäkuussa 2003. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Yksisarvinen - menneisyyden tarueläin

Yksisarvinen tunnettiin mytologisena eläimenä taruissa, kirjallisuudessa, heraldiikassa ja jopa lääketieteessäkin, vaikka sitä ei ole ollut koskaan olemassa.

Arno Forsius

Suomut silmillä

Päivystysvastaanotolle hakeutui nainen, jonka silmässä oli roskan tunne. Potilas ei peilin avulla huomannut silmässään mitään poikkeavaa ja päätti lähteä tutkituttamaan kaihertavan silmänsä päivystykseen.

Leena Varesmaa-Korhonen, Pekka Mäntyselkä

Oikeuskansleri ratkaisi kantelun, muuntokoulutus alkaa

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan päätös muuntokouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia lääkäreiksi aiheutti neljä kantelua oikeuskanslerille. Eräs valittaja oli lääketieteellisen tiedekunnan valintatoimikunnan varapuheenjohtaja. Kanteluissa katsottiin, että koulutukseen hakevat on asetettu yliopistolain ja perustuslain vastaisesti eriarvoiseen asemaan.

Markku Äärimaa