Clara Barton - yhdysvaltalainen filantrooppi ja Punaisen Ristin johtaja

Clara (oik. Clarissa) Harlowe Barton (1821-1912) aloitti elämäntyönsä filantrooppina Yhdysvaltain sisällissodan (1861- 1865) aikana. Hän osallistui vuonna 1862 taistelujen keskellä haavoittuneiden hoitamiseen, minkä ansiosta häntä alettiin kutsua taistelukenttien enkeliksi. Hänestä tuli Punaisen Ristin yhdysvaltalaisen jäsenjärjestön perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja sekä järjestön toiminnan kehittäjä.

Arno Forsius

Puhututtava tulos valtuuskunnan vaaleissa

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalien tulosta mutustellaan näinä viikkoina varmasti useissa lääkärien palavereissa. Pidimme äänestysvilkkauden suhteen historiamme köykäisimmät vaalit. 52,6 prosentin äänestysvilkkaus ei mahdu vaalien normaalivaihtelun rajoihin, vaan kertoo muusta muutoksesta. Takavuosina äänestysprosentti saattoi olla lähemmäs 15 prosenttiyksikköä korkeampi.

Taito Pekkarinen

Mini-invasiiviset toimenpiteet uudistavat lastenkirurgiaa

Kun laparoskooppinen kirurgia rynnisti markkinoille parikymmentä vuotta sitten, olivat instrumentit paksuhkoja (10 mm) ja pitkiä, eivätkä sellaisenaan soveltuneet lapsipotilaille. Nykyiset optiikat ovat puolta ohuempia ja työskentelyportit entistä pienempiä, vain 5 tai 2,5 mm. Laparoskooppisesta kirurgiasta on tullut osa lastenkirurgiaa. Laparoskooppisesti poistetaan umpilisäkkeitä ja sappirakkoja, korjataan nivustyriä ja laskeutumattomia kiveksiä ja hoidetaan gastroesofageaalista refluksia.

Willy Serlo

Olemme kaikki vastuussa

Kollega Juha Kemppinen epäilee edelleenkin opiaattiriippuvuuden korvaushoitoa koskevien tutkimusten luotettavuutta (SLL 44/2003, s. 4508-9). Kollega Pekka Laine puolestaan puolustaa opiaattiriippuvuuden hoidossa Suomessa laajalti käytössä olevia hoitosopimuksia (SLL 45/2003, s. 4622-3). Kiitos molemmille ajatuksia herättävistä kannanotoista. Lääkäreinä olemme päätöksistämme vastuussa potilaillemme. Suomen Lääkärilehteen kirjoittaessamme vastuumme laajenee kattamaan lehden lukijakunnan kautta koko hoitojärjestelmän, päättäjiä myöten.

Mikko Salaspuro

Vielä letrotsolitutkimuksesta - mitä numerot tarkoittavat

Kansainvälisen riippumattoman tutkimusryhmän julkaisema ensimmäinen välianalyysi letrotsolin vaikutuksesta rintasyövän uusiutumiseen julkaistiin NEJM:ssä online-versiona lokakuun 9. päivänä, ja paperiversiona marraskuun 6. päivän numerossa (1). Tutkimus oli hyvin suunniteltu ja seuranta onnistui hyvin. Tulokset olivat odotettua paremmat, minkä vuoksi etukäteen asetettujen kriteerien mukaisesti ulkopuolinen toimikunta pysäytti tutkimuksen, ja lumelääkeryhmään satunnaistetuille rintasyöpäpotilaille annettiin mahdollisuus siirtyä letrotsoliryhmään. Tutkimus jatkuu avoimena.

Eeva Taimela

Lääkärit ja kaunainen media?

Outi Aikio kirjoitti Lääkärilehden 45/2003 hallituskolumniaan (s. 4625) ymmärrettävän ärsyyntyneenä 31.10. lähetetyn A-studion tarkoitushakuisesta tutkivasta journalismista. Ohjelmaa olikin vaikeaa uskoa Ylen asiaohjelmaksi! Kirjoituksessaan Aikio tuli kuitenkin niputtaneeksi kaikki toimittajat kasvottomaksi mediaksi, ikään kuin media todella käyttäytyisi joidenkin yhteisesti määriteltyjen muksitaan ahneita lääkäreitä -sääntöjen mukaisesti. Vastaavaa puhetta systemaattisesta vainosta tai kaunasta on totuttu kuulemaan lähinnä Valtakunnan Paavojen suusta, mutta kovin analyyttistä tämä mediavihan lietsominen ei mielestäni ole. Näin tehdessään Aikio tulee vieneeksi saunan taakse myös suuren joukon syyttömiä ja lääkärikunnan julkisuuskuvalle tärkeitä henkilöitä.

Tuula Vainikainen

Onko palveluseteliasia liikahtamassa?

Syyskuun lopulla hallitus antoi eduskunnalle käsittelyyn kolmen lain muutokset, joiden tarkoituksena on selkiinnyttää palvelusetelin käytön periaatteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että se mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen myös palvelusetelin avulla. Tähän pääsääntöön liittyen asiakasmaksulakiin ehdotetaan kirjattavaksi sääntö, että jos palvelu järjestetään palvelusetelillä, palvelun käyttäjän maksettavaksi jäävä osuus ei saa ylittää sitä asiakasmaksua, jonka kunta perisi itse järjestämästään palvelusta. Sosiaalihuoltolakiin ehdotetaan lisättäväksi maininta, että kunnan tulee kaikissa sosiaalipalveluissa hyväksyä ne palveluntuottajat, joiden palvelun ostamiseen palveluseteliä voidaan käyttää.

Taito Pekkarinen

Geenitestit kliinikon työkaluina

Geneettistä tietoa on aina käytetty apuna perinnölliseksi epäiltyjen tautien diagnostiikassa. Tätä tietoa on saatu sukuanamneesin sekä erilaisten kliinisten löydösten ja tutkimusten avulla. Veriryhmämääritykset, värisokeuden kliininen testaaminen tai seerumin kolesterolimääritys ovat tietyissä tilanteissa selvästi geneettisiä tutkimuksia. Monet metaboliset tutkimukset mittaavat yksiselitteisesti tietyn geenin tuotetta ja siten epäsuorasti kyseisen geenin toimintaa.

Helena Kääriäinen

Kirjoittajat vastaavat Ilkka Salmelle: Tuberkuliinikokeen tulkitsemisessa saa käyttää harkintaa

Tuberkuliinikoe ei ole hyvä mittari tuberkuloosi-infektion toteamiseen. Lähes kaikki suomalaislapset on kalmetoitu, mikä tekee kokeen tulkinnan hankalammaksi. Sen suorittaminen ja lukeminen riippuvat tekijästä ja tulkitsijasta. Kokeen toistettavuus voi olla tästä syystä huono. Vaikka testi ei ole hyvä, ei se suinkaan ole arvoton. Suosituksessa esitetyt rajat pohjautuvat tutkimustiedon lisäksi käytännön kokemuksiin Suomessa.

Eeva Salo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030