Tuki- ja liikuntaelinradiologiaan tarvitaan erikoistumisohjelma

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveysongelmat ovat työkyvyttömyyttä ja muuta vajaakuntoisuutta eniten aiheuttavat kaksi sairausryhmää. Vuoden 2002 lopussa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia oli työkyvyttömyyseläkkeellä lähes 64 000 ihmistä. Työkyvyttömyyspäiviä TULE-sairaudet aiheuttavat vuosittain noin 4,5 miljoonaa, ja niistä maksetaan sairausvakuutuskorvauksia noin 190 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla kun taloudelliset resurssimme ovat entistä rajallisemmat, tietämys eri tautien patofysiologiasta ja hoitokeinoista lisääntyy. Jotta hoito ja sen seuranta voidaan suunnitella ja toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla, tautien havaitsemiseen ja seurantaan tarvitaan yhä tarkempia menetelmiä. Radiologia on noussut yhä tärkeämpään rooliin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien diagnostiikassa.

Seppo Koskinen

Armoa, keskustelussa surmataan arvot

Eutanasiakeskustelu on osoittautunut erinomaiseksi retoriseksi temmellyskentäksi jo varsin pitkän aikaa. Vastustajat vastustavat ja puolustajat puolustavat. Tätä keskustelua on käyty mm. Ruotsin Läkartidningenissa.

Juha Hänninen

Neuvola- ja koululääkäreitä tarvitaan

Paula Tuomikoski toi esille kirjoituksessaan (SLL 46/2003, s. 4739) neuvola- ja kouluterveyspalvelujen ongelmakohtia sivuten myös terveydenhoitajien työtä.

Eeva-Liisa Urjanheimo

Korvaushoidon ikävä ongelma - työntekijät

Suomen Lääkärilehdessä (mm. SLL 45/2003 ja 47/2003) on käyty kiivasta keskustelua korvaushoidoista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Haluamme omalta osaltamme ja oman työkokemuksemme perusteella tuoda esiin työntekijöiden näkökulman, joka vilahtelee kannanotoissa siellä täällä.

Kari Viitala, Tuulikki Forssén, Tanja Marttila, Hannele Tainio

Mikä ihmeen psykoterapiapotti?

Ben Furmanin kirjoitus Helsingin Sanomissa 26.11 ihmetyttää monessa mielessä. Mihin perustuu yksinkertaistettu totuus siitä, ettei eri terapioiden hoidossa olisi isoja eroja, paitsi kustannuksissa? Eiköhän koko totuus kuitenkin ole, että eri terapiamuotojen teho riippuu potilaan sairaustyypistä ja vakavuudesta. Päivänselvää kai on, ettei lievempi depressiotila vaadi yhtä intensiivistä ja pitkäkestoista yksilöterapiaa kuin vakavasta persoonallishäiriöstä johtuvat vakavammat sairaustilat.

Birgitta Dahlberg

Lääketieteen opiskelijoiden valintakriteerit uusiksi!

Luin mielenkiinnolla kollegojen Lahdelma, Broms ja Karisto artikkelin Lääketieteen opiskelijoiden tausta ja suuntautuminen (SLL 44/2003, s. 4491-6). Olen jo pitempään ihmetellyt, miksi ihmeessä ihmiset pyrkivät opiskelemaan lääketiedettä asenteella potilastyötä ei ikinä tai rahaa pitää tulla rutkasti enemmän. Edellisille on tarjolla filosofinen tiedekunta ja jälkimmäisille kaupalliset tieteet tai tuotantotalous. Lääketieteeseen tarvitaan arjen puurtajia, jotka jaksavat kohdata potilaan joka päivä ja nimenomaan arvostavat perusterveydenhuollossa tehtävää työtä! Terveyskeskuslääkärin työ ja sen arvostus on tärkein kivijalka sivistysvaltion terveydenhuollossa. Ilman sitä me sairaalalääkäritkin olemme hukassa.

Hannu Paajanen

Neutrumin käsite lääketieteessä

Olen tehnyt kollegojen keskuudessa pari pientä mielipidekyselyä kädennostomenetelmällä. Jos diastolinen verenpaine on pysyvästi 90-100 mmHg ilman muita riskitekijöitä ja ilman lääkitystä, vain pieni osa kollegoista on ollut sitä mieltä, että tällä henkilöllä on tauti. Jos sama kysymys esitetään ihmisestä, jonka diastolinen paine on pysyvästi 100-110 mmHg, yli puolet vastaajista on ollut sitä mieltä, että ihmisellä tällöin on tauti.

Risto Koskinen

Uudet ääniformaatit

Kaikki tuntevat CD-äänilevyn formaatin, CD-audion. Uudempia tulokkaita formaattikisoihin ovat MP3- ja DVD-audio.

Erkki Karjalainen

Pysy kuulolla: Kantasoluja myös korvassa

Kantasolututkimus on tuottanut merkittäviä tuloksia viime vuosina. Useasta elimestä on osoitettu moneen suuntaan erilaistumaan pystyviä soluja. Nisäkkään sisäkorvan kantasolut ovat uusi tulokas ryhmässä. Tulevatko miljoonat etenevästä kuulonmenetyksestä kärsivät hyötymään joskus näistä löydöistä?

Vanhan miehen kuume ja sekavuus

75-vuotias virtsankarkailusta kärsivä mies tuotiin viikonloppuna terveyskeskukseen kuumeen ja tuskaisuuden vuoksi. Mies oli lievästi dementoitunut ja hyvin lihava.

Markku Ellonen, Pekka Mäntyselkä

On vastuutonta jättää lapset ja nuoret maksajan rooliin

Mielenterveyspalveluja supistettiin 1990-luvulla. Toipuminen tästä on ollut hidasta ja keskustelun käynnistyminen siitä, miten palvelut saataisiin taas toimiviksi, on ollut haparoivaa. Tutkimusmenetelmät häiriöiden tunnistamiseksi ovat kuitenkin kehittyneet. Selvää edistystä on tapahtunut myös hoitomenetelmissä sekä lääkehoitojen että psykososiaalisten keinojen alueella. Se on mahdollistanut hoitomuodon entistä tarkemman valinnan potilaan tilan ja tarpeiden mukaan.

Johannes Lehtonen

Harmaat alueet vähenevät valkean aineen taudissa

MS-tauti on krooninen ja invalidisoiva keskushermoston valkean aineen tauti, jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. MS-taudissa immuunivälitteinen vaurio kohdistuu keskushermoston myeliiniin, sitä tuottaviin oligodendrosyytteihin ja neuronien aksoneihin. Demyelinaatiopesäkkeet esiintyvät keskushermostossa lähes sattumanvaraisesti ja siitä johtuen MS-taudin kliiniset oireet vaihtelevat huomattavasti. Pesäkkeiden synnyn ajallinen sattumanvaraisuus puolestaan johtaa taudin arvaamattomaan etenemiseen.

Kari Majamaa

Lamauttava isku uhkaa myös aikuisten psykoterapiaa

Sosiaali- ja terveysministeriön aikomus lopettaa Kelan korvaus alle 16-vuotiaitten kuntoutuspsykoterapialle ja siirtää se kuntien vastuulle on herättänyt ansaitusti suuren kohun. Samalla ollaan raunioittamassa myös Kelan korvaamana yli 30 vuotta toiminut tuloksekas aikuisten kuntoutuspsykoterapia.

Jukka Välimäki

Väestövastuujärjestelmä ei toimi käytännössä

Lastenneurologi, koulu- ja neuvolalääkäri Paula Tuomikoski kirjoitti tärkeän puheenvuoron väestövastuujärjestelmän ongelmista (SLL 46/2003, s. 4739). Hänen huolensa oli se, kuinka väestövastuujärjestelmä tuhoaa erikoisosaamisen, jota tarvittaisiin koulu- ja neuvolalääkäritoiminnassa.

Pekka Koukkari

Potilasturvallisuus, nyt!

Hoidon haitat ja hoitovirheet ovat terveydenhuollossa merkittävä uhka. Hoitovirheitten torjuntakeinoja etsitään kuumeisesti niistä aiheutuvien kustannusten ja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi.

Aulikki Wallin, Maria Hallman-Keiskoski

Libidon hinta on henkilökohtainen

Lääkärilehden verkkopalstalla kysyttiin, pitäisikö lääkärin kieltäytyä kirjoittamasta hormonikorvaushoitoa suojatakseen potilasta rintasyöpävaaran lisääntymiseltä. Vaihdevuosioireista kärsiviä naisia hoitavat lääkärit tietävät, että moni on valmis ottamaan jonkin asteisen riskin pysyäkseen toimintakykyisenä. Yritysjohtajalle kuumat aallot hikinoroineen voivat olla selkeä syy korvaushoidon aloittamiseen. Parisuhteestaan huolissaan olevalle seksuaalisen halun säilyttäminen voi olla ensiarvoista. Hankalan unihäiriön piinaama voi olla valmis nielemään vaikka myrkkyä.

Päivi Hietanen

Vanhuksen masennus edellyttää yksilöllistä hoitoa

Masennus on ikääntyvien yleisin mielenterveyshäiriö (1). Sen tunnistaminen ja hyvä hoitaminen on tärkeää, koska se kroonistuu (2) ja uusiutuu (3) helposti. Runsasoireisena ja pitkään jatkuneena se heikentää iäkkään sekä kognitiivista (4) että fyysistä (5) suorituskykyä, heikentää elämänlaatua (6) ja lisää omaisten kuormittumista (7).

Hilkka Virtanen

Arvokeskustelu armokuolemasta

Kansalaisena ja potilaana kannatan maamme lainsäädännön kehittämistä siten, että lääkärille tulisi lain suoma oikeus vapauttaa apua pyytävä potilas sietämättömistä kärsimyksistä.

Tapani Kosonen

Vastine Tapani Kososelle

Kiitän kokenutta kollegaa perusteellisesta ja pohdiskelevasta mielipidekirjoituksesta.

Kati Myllymäki

Terminologi för vården i livets slutskede

Det är fortfarande vanligt att man i Finland använder det diffusa och vilseledande begreppet passiv eutanasi i diskussioner, till och med i vetenskapliga undersökningar (SLL 43/2003, Lääkäreiden, hoitajien ja väestön asenteet eutanasiaan Suomessa)

Christel Pakarinen