Neutrumin käsitteestä ei aiheutuisi hyötyä

Risto Koskisen kirjoitus Suomen Lääkärilehdessä 51-52/2003, s. 5228, herätti ajattelemaan neutrumin käsitteen mahdollisia hyötyjä. Kuten Koskinen puheenvuorossaan mainitsee, juontaa neutrumin käsite alkunsa Roomassa toimineen lääkärin Claudios Galenoksen (n. 129-200) ajatuksista. Galenos kehitti teoreettisesta humoraaliopista monimutkaisemman temperamenttiopin, joka oli myös täysin teoreettinen. Hänen mukaansa ihmisen terveyden ja sairauden kannalta ratkaisevia eivät olleet ainoastaan elimistön perusnesteet veri, sappi, musta sappi ja lima, vaan myös niiden perusominaisuudet, jotka olivat kuuma, kylmä, kuiva ja kostea. Galenoksen opissa sairauden syntyyn vaikutti erityisesti perusominaisuuksien välisen tasapainon häiriintyminen. Kaiken lisäksi perusominaisuuksien määrät perusnesteissä vaihtelivat iän, sukupuolen, kuunvaiheiden ja vuodenaikojen mukaan. Humoraali- ja temperamenttioppien mukaan oli olemassa vain yksi sairaus, joka esiintyi erilaisin oirein taustalla olevasta häiriöstä riippuen.

Arno Forsius

Privaatin trendit

Päivälehdistä olemme saaneet lukea maan yksityissektorilla tapahtumassa olevista muutoksista. Näiden uutisten mukaan terveysmarkkinoille on ilmestynyt ilmeisen rahakkaita sijoittajia, joiden sanotaan pyrkivän jakamaan yksityisen terveydenhuollon omistusta uudestaan. Muutama vuosi sitten aprikoitiin, mitä privaatti-HYKS voisi olla ja Tampereella haettiin saksalaista pääomaa omistamaan Coxa-sairaalaa. Nyttemmin Helsingissä on pariin otteeseen tehty maan ehkä näyttävimmät kilpailutukset, joissa perinteisten lääkäriasemien ohella kilpailutettiin myös HUS. Sivutuotteena kilpailutus poiki keskustelun virkalääkärien sivutoimista. Onko yksityiselle ammatin- ja elinkeinonharjoittamispohjalle rakentuva palvelutuotanto kehittymässä vai kaatumassa?

Taito Pekkarinen

Väkivalta ja sen ymmärtäminen

Väkivallan kohteeksi joutuvan ihmisen ensimmäinen mielikuva päällekarkaajasta ei ole apua tarvitseva lähimmäinen. Tilanteesta selviäminen edellyttää selvää käsitystä vihollisesta. Pahuus onkin hyvä ja moneen tarkoitukseen käyttökelpoinen käsite. Arkikokemuksen selitysvoima on kuitenkin rajallinen. Arkikokemuksemme mukaan maa on litteä ja aurinko kiertää sitä. Liikkeessä oleva esine taas pysähtyy, kun voima lakkaa vaikuttamasta siihen. Luonnontieteissä, teknologiassa ja lääketieteessä onkin voitu edistyä vain hylkäämällä arkikokemuksen itsestäänselvyydet.

Hannu Lauerma

Mikä merkitys on homeista haihtuvilla aineenvaihduntatuotteilla?

Kari Reijula ym. esittävät Lääkärilehdessä 47/2003 (s. 4809-14) perusteellisen katsauksen teollisuusympäristön kosteusvaurion vaikutuksista työntekijöille. Artikkelissa kyseessä olleen rakennuksen kosteusongelmat johtuivat lattian pesusta ja alapohjasta nousevasta, seiniin tulevasta sekä myös katosta tulevasta vedestä. Mikrobitutkimuksissa löydettiin joukko tällaiselle tilanteelle tyypillisiä löydöksiä - kuitenkaan ilmasta löytyneiden mikrobien määristä ei esitetty tietoa. Kuten yleensä tällaisessa ympäristössä, noin puolet altistuneista sai erilaisia oireita. Kosteusongelmien lisäksi työtilat olivat pölyisiä.

Antti Koivikko

Kuopparintaleikkauksiin liittyy aiempiakin kotimaisia saavutuksia

Vaatimattomuus kaunistaa artikkelia Mini-invasiivinen kuopparintaleikkaus: ensikokemukset Suomessa (SLL 47/2003, s. 4797-800). Samalla kun onnittelen kirjoittajia hyvältä tuntuvan menetelmän lanseeraamisesta Suomeen totean, että voisihan sitä kuitenkin hieman enemmän painottaa aikaisempia kotimaisia saavutuksia. Matti Sulamaan kehittämä leikkausmenetelmä kuopparinnan hoidossa korjasi aikoinaan Mark Ravitchin raa'an menetelmän, sekä teorian että käytännön, siinä määrin, ettei asiaa voi noin vain sivuuttaa. Matti Sulamaa osoitti, ettei Ravitchin kuvaamaa retrostermal bandiä, joka veti sternumia taaksepäin, ollut olemassa ja hän jätti rintaontelon sisäisen dissektion kokonaan pois, samoin kuin rintalastan pilkkomisen sternotomioilla. Aikaisemmin iso leikkaus muuttui täten pinnalliseksi ja kompikaatiottomaksi. Hän myös ensimmäisenä otti käyttöön Sulamaa-kiskon, jota sittemmin niin Ravitch kuin muutkin ovat ahkerasti modifioineet ja joka periaatteessa on myös nyt julkaistun mini-invasiivisen menetelmänkin perusteena.

Panu Vilkki

Uutta uuselintarvikkeista

Markkinoille on vuonna 2003 hyväksytty uuselintarvikeasetuksen nojalla runsaasti dokosaheksaeenihappoa (DHA) sisältävä öljy, noni-mehu sekä vähäenerginen rasva. Lisäksi muuntogeenisille elintarvikkeille on tulossa oma hyväksymisprosessinsa ja kasvisteroleita sisältävien tuotteiden valikoima laajenee. Jatkossa kasvisteroleita ja -stanoleita sisältävissä tuotteissa täytyy myös olla tietyt erityismerkinnät.

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva

Sitä saa, mitä tilaa!

Eduskunta hyväksyi ensi vuoden budjettilakien sumassa tieliikennelain muutoksen, jolla lääkäri velvoitetaan ilmoittamaan poliisille potilaansa sellaisesta pysyväisluonteisesta terveydentilan heikkenemisestä, ettei hän enää täytä ajokortin saamisen terveysedellytyksiä. Lakimuutoksen sisältö hyväksyttiin äänin 108 puolesta 74 vastaan. Esityksen eduskuntakäsittely oli kokonaisuudessaan yksipuolinen ja runnova. Hallituksen ehdottama lääkärille annettava ilmoitusoikeus muutettiin eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa lääkärille asetettavaksi ilmoitusvelvollisuudeksi. Asiaa ei päästetty edes lausunnolle sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lopullinen runttaus salassapidon murtamiseksi tehtiin hallitusryhmien päätöksellä eduskuntakeskustelun alkaessa. Asiasta oli muodostettu arvovaltakysymys, josta kasvojen säilyttämiseksi oli pakko pitää kiinni. Tapahtumasarja antaa jo tässä vaiheessaan paljon pohdittavaa.

Santero Kujala

Hoitotakuu-työryhmän esitykset - makeaa mutta suolatonta

Professori Matts Brommelsin johdolla heinäkuusta 2002 lähtien työskennellyt hoitotakuu-työryhmä jätti mietintönsä 5.1.2004 sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle. Työryhmä ei hyväksy esityksilleen mielleyhtymiä hoitotakuun suuntaan. Sen mielestä kyseessä ei ole ns. subjektiivisen oikeuden myöntäminen kansalaisille, vaan sairaanhoitojärjestelmämme ohjeistaminen hoidon saatavuuteen ja jonojen hallintaan liittyvissä asioissa. Tästä syystä työryhmän nimi lienee tarpeen kirjoittaa jatkossa lainausmerkkeihin.

Taito Pekkarinen

Lapset unohtuvat psykoterapiarahoista kiisteltäessä

Otsikoihin nousseet lasten yksilöpsykoterapiat ovat kustannuksiltaan vain marginaalinen osa terveydenhuollon ja psykiatrian kentässä - ja psykoterapiaresurssit tarpeeseen nähden karkeasti alimitoitetut, kuten professori Jorma Piha kirjoituksessaan osoittaa (SLL 51-52/2003, s. 5219-21). Haluan seuraavassa lisätä ja tarkentaa tietoja, joita Piha kattavassa ja perusteellisessa artikkelissaan esittää.

Anna Tuliharju

Perusterveydenhuoltoon saadaan lääkäreitä koulutusta ja työn toimintaympäristöä muuttamalla!

Luin mielenkiinnolla kirurgi Hannu Paajasen mielipiteen lääketieteen opiskelijoiden valintakriteereiden uusimisesta (SLL 51-52/ 2003). Edustinhan itsekin aikanaan lääketieteen opiskelijana tämänkin päivän enemmistöä (nainen, lukion päästötodistuksen keskiarvo tietyntyyppinen). Halu saada lääkärin ammattitaito työhön oli opintojeni aloittamiskriteeri.

Airi Takakarhu

Forum medicorum

Vanhojen aikojen kunnanlääkäri oli kyläläisten kunnioittama pohjoinen Robin Hood, joka puolusti köyhää kansaa ja taisteli tauteja vastaan. Vaikka aika patinoikin lääkärin arjen apeat puolet, ja vaikka epäonnistumiset jäävätkin sankaritekojen varjoon, on tässä romanttisessa näkemyksessä totta toinen puoli. Kunnanlääkäri oli osa ympäröivää yhteisöä, tunsi väkensä ja kotikäynneillä kolusi kylän kaikki nurkat, metsästeli ja kalasteli, tarkkaili luontoa ja teki säähavaintoja. Korttia pelattiin ja punssia juotiin. Taudit eivät olleet erillisiä asioita vaan osa ihmistä, asuin- ja elinympäristöä. Hyvää tarkoittavan kansanterveyslain myötä hävisivät sitten kunnanlääkärit ja kunnansairaalat, etäiset kiertoilmaisut tulivat kotoisten käsitteiden tilalle: sairaalasta vuodeosasto, kunnanlääkärin vastaanotosta terveysasema ja sairaudesta terveyden puute. En tiedä ketä tämä auttoi, mutta ainakin se vieroitti kuntalaiset lääkäristään.

Risto Pelkonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030