Sydämen vajaatoimintapotilaat eivät näy Kelan tilastoissa

Timo Klaukka ja Mareena Paldán ovat ansiokkaasti jälleen kerran julkaisseet Kelan erityiskorvattavien rekisteriin perustuen tunnuslukuja erityiskorvattavuuteen oikeuttavista sairauksista (Diabetes yleistyi vuonna 2003 muita kansantauteja nopeammin, SLL 9/2004, s. 924-6).

Markku S. Nieminen

Kirjoittajat vastaavat Markku S. Niemiselle

Sydämen vajaatoiminnan vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta toiseen, kuten katsauksessamme (1) toimme esiin. Professori Nieminen on täysin oikeassa siinä, ettei Kelan rekisteri sellaisenaan kerro tietyn sairauden esiintyvyydestä koko totuutta, vaan lukuihin vaikuttaa erityisesti korvausjärjestelmään ja sen muutoksiin liittyviä tekijöitä. Esimerkiksi kaikki verenpainetautia sairastavat eivät tule rekisteriin siksi, etteivät erityiskorvauksen saannin kriteerit ole samat kuin sairauden diagnostiset tai hoidon aloittamisen ehdot.

Timo Klaukka, Mareena Paldán

Pelkosen työryhmän johtopäätös hämmästyttää

Luin Pelkosen työryhmän mietinnön hämilläni. Esityö mietintöön oli tehty esimerkillisellä tavalla, ja sen lukemista voi suositella kaikille lapsen oikeuksista kiinnostuneille. Kymmenen pistettä siitä. Sen sijaan on täysin käsittämätöntä, miten työryhmän johtopäätös oli se mikä se oli. Usealla kymmenellä sivulla todettiin rituaaliympärileikkauksen olevan Suomen lain ja kaikkien Suomen allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten vastainen. Johtopäätöksenä oli suositella poikien sukuelinten silpomista julkisessa terveydenhuollossa. Ainoa argumentti ympärileikkauksen puolesta oli sen kulttuurillinen merkitys. Saamieni tietojen mukaan ympärileikkauksen pitäisi olla saman uskontokunnan ympärileikkaajan suorittama, jotta sillä olisi uskonnollista merkitystä. Ehdotetussa muodossa uskottoman suorittama poikien ympärileikkaus on pelkästään kulttuuritapa, eikä se mitenkään eroa samaan kulttuuriin kuuluvien tyttöjen ympärileikkauksesta. On häpeällinen seikka, että työryhmä on kokonaan unohtanut poikalapsen oikeudet.

Harry Lindahl

Mikrojen muistikatto poistui

Tutkimustyössä tarvitaan suuria pikamuisteja. Reitti 64-bittiseen tulevaisuuteen näyttää nyt selvältä. Malli on AMD:n mikrojen käskykanta, jota myös Intel ryhtyy käyttämään

Erkki Karjalainen

170 lausuntoa annettu

Maassa on muutaman viime viikon aikana askarreltu hoidon saatavuus- ja jononhoitokysymysten kanssa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt eri intressitahoilta näkemyksiä tammikuussa julkistetusta professori Mats Brommelsin johdolla toimineen hoitotakuu-työryhmän muistiosta. Lausuntokierros on nyt päättynyt. Ministeriöllä on epäilemättä kohtuullisen suuri urakka edessään käydä läpi ja arvioida kiitettävän laajan lausuntokierroksen tuotokset. Myös Lääkäriliitto on ilmaissut omat näkemyksensä työryhmämuistion ydinkohdista.

Taito Pekkarinen

Statiinia kaikille - suuri harha vai terapeuttinen vallankumous

Vaikka suomalainen sepelvaltimotautiepidemia on voitettu, rasvakeskustelu jatkuu; ovathan valtimotaudit edelleen suurin sairastuvuutta ja kuolemaa aiheuttava yksittäinen tautiryhmä ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sen tärkein syy.

Petri T. Kovanen

Lonkkaperäinen lonkkakipu?

Lonkan nivelrikon aiheuttaman ja hermosyntyisen lonkkakivun toisistaan erottaminen ei ole useinkaan helppoa. Tässä esiteltävä kaksivaiheinen lonkan rotaatiotesti voi olla hyödyksi ja on helposti toteutettavissa, mikäli käytössä on sähköllä nouseva tutkimuspöytä. Laajoja tutkimuksia se ei tietenkään korvaa, mutta voi auttaa vanhusten fysioterapian suunnittelussa.

Timo Töysä

Ei leskiä siitetä!

Professori Esko Länsimies kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä 7/2004 (s. 691-3), että ikivanhan määräyksen mukaan miehen kuollessa lapsettomana hänen veljensä piti siittää hänen leskensä. Tässä on siittää-verbi ymmärretty väärin. Ei leskivaimoja siitetä, vaan tyttäriä ja poikia. Ennen vuotta 1933 ilmestyneissä Raamatuissa lueteltiin varmaan satoja miehiä, jotka siittivät poikia ja tyttäriä ja elivät korkeaan ikään. Nykyään Raamatussa kerrotaan, että näille miehille syntyi ne ja ne lapset tai he saivat lapsia. Siittämistä ei enää mainita. Syynä lienee liioiteltu häveliäisyys, kun siittäminen jotenkin voi tuoda mieleen tuon teon välineen eli siittimen.

Tapani Sipilä

K-vitamiinin tasainen saanti on tärkeää varfariinihoidon aikana

Varfariinihoidon aikana pyritään välttämään suuria vaihteluja runsaasti K-vitamiinia sisältävien ruokien päivittäisessä käytössä. Tummanvihreät kasvikset pinaatti, nokkonen sekä ruusu- ja lehtikaali kuuluvat tarkkailtaviin ruoka-aineisiin, kun taas useimpia marjoja ja hedelmiä voi syödä varsin vapaasti.

Ursula Schwab - Helena Gylling

Mikä mättää terveyskeskuksissa?

Terveyskeskusten työntekijät valittelivat byrokratiaa, stressiä, huonoa palkkausta ja vähäistä työmotivaatiota. Väestö ja potilaat puolestaan olivat tyytymättömiä palvelujen, etenkin lääkärinpalvelujen saatavuuteen. Lauseet on lainattu väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeilujen raportista (toim. Aro ja Liukko 1993) ja kuvaavat kunnanlääkäriajan loppuvaiheen tunnelmia 1960-70-lukujen vaihteesta. Ne kuitenkin sopisivat hyvin kuvaamaan myös tämän päivän tilannetta terveyskeskuksissa - joskaan palkkaus ei viime aikoina ole ollut päällimmäisiä valituksen aiheita.

Mikko Kangas - Santero Kujala

Kiintymysteorialle on jälleen käyttöä

Osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta valitettavan suuri osa - jopa 20 % - voi huonosti. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin hallitsemiseksi on pohdittava, mitkä kaikki seikat sitä lisäävät. Tämä jos mikä edellyttää poikkitieteellistä pohdintaa. Minkälaisena aikuisen maailma avautuu nuorille, mitä arvoja välitämme heille, mitä vaatimuksia ja odotuksia asetamme ja minkälaiset varustukset annamme heille lapsuuden aikana aikuistumisen haasteiden kohtaamiseen. Kun tunnemme vaikuttavat tekijät, uskallamme puuttua epäkohtiin ja asettaa kyseenalaiseksi omat arvomme, voimme välttää nuorten syrjäytymistä ja ehkäistä pahoinvointia.

Veikko Aalberg

Länsi- ja Itä-Suomi poikkeavat suuresti toisistaan pikkulastenastmadiagnostiikassa

Lääkärilehden numeron 7/2004 pääkirjoituksessa Sami Remes työtovereineen esitti tervetulleen puheenvuoron (Pikkulasten astma on monimuotoinen sairaus, s. 615-6) viime vuoden lopulla virinneeseen keskusteluun pikkulasten astman diagnostiikasta ja lääkehoidosta sekä näihin liittyvistä Kela-korvauksista (1). Seuraavassa esitämme aiheesta hieman uutta tietoa.

Lauri Virta, Timo Klaukka, Mika Mäkelä

Työaikasuoja takaisin!

Väestövastuujärjestelmä perustuu muutamaan periaatteeseen, joista työaikasuojaton urakkatyö on yksi. Miten tuo periaate on kestänyt ajan hammasta? Kovin huonosti.

Pekka Koukkari

Rokotus sepelvaltimotautia vastaan?

Uusi mielenkiintoinen tulokas sepelvaltimotaudin vaaratekijälistalla on influenssa. Varsin laaja tapaus-verrokkitutkimus osoitti vuonna 2000, että influenssarokotus vähensi sydäninfarktivaaran sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla kolmannekseen influenssaepidemian aikana. Valitettavasti vain väestön rokotusinnossa on toivomisen varaa.

Äitien ja lasten terveydenhuolto Afganistanissa

Talibanien kukistuttua syksyllä 2001 Afganistanin hallitus on yhdessä YK:n järjestöjen ja muun kansainvälisen yhteisön tuella ponnistellut maan romahtaneen infrastruktuurin jälleenrakentamiseksi. Leena Kaartinen on seurannut näköalapaikalta tätä prosessia. Hän on työskennellyt vuodesta 1996 terveydenhuollon kehitystehtävissä keski-Afganistanin vuoristossa.

Leena Kaartinen

Hyksin sädehoitoklinikka vuosina 1962-1974

Helsingin yleisen sairaalan sädehoitolaitoksesta tuli Hyksin sädehoitoklinikka, kun Helsingin yliopistollinen keskussairaala perustettiin vuonna 1958. Tällä nimellä klinikka kulki vuoteen 1974 saakka. Suuria muutoksia vanhaan klinikkaan verrattuna olivat suuret tilat, 5 vuodeosastoa, megavoltti- ja kobolttihoito, annossuunnittelu, isotooppiosasto ja kirurginen osasto. Arkisto ja tilastointi uudistettiin. Kliininen säteilybiologia kehittyi, sytostaattihoito teki tuloaan ja monisytostaattihoidot tulivat käyttöön. Klinikka osallistui keskeisellä tavalla alan yhteispohjoismaisen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valtakunnallisen syövän torjuntaohjelman laatimiseen.

Lars R. Holsti

Pääkaupunkiseudun huumeongelmaa hoidetaan luvattoman huonosti

Hoitamaton huumeongelma kuormittaa Helsingin ja pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalveluja entistä pahemmin. A-klinikkasäätiön Helsingin neuvontapisteiden asiakkaiksi on kiinnittynyt 4 000 narkomaanin joukko, jonka käyntien määrä yksin Helsingissä kasvoi vuonna 2003 edelliseen vuoteen nähden 25 %. Käyntejä oli yli 30000. Suur-Helsingin alueella neuvontapisteiden arvioitu asiakasmäärä on kasvanut 6 000:een. Vuosina 2000-2002 kerätyn riskitutkimuksen haastatteluaineistoon kuuluneista 78 % oli joskus käyttänyt heroiinia ja buprenorfiinia ruiskuhuumeena. Piilevää kovien huumeiden käyttäjien lukumäärää ei ole kukaan vuoden 1999 jälkeen luotettavasti arvioinut, mutta opiaattien ongelmakäyttäjien joukko lienee kasvanut 3 000-5 000:een, mahdollisesti suuremmaksikin. Heroiinin katoamisen jälkeen vallitsevaksi ilmiöksi on tullut buprenorfiinin ja amfetamiinin käyttäminen ruiskuhuumeena.

Antti Holopainen

Mikkelin osteoporoosi-indeksi - tehoa diagnostiikkaan ja hoitoon?

Lonkkamurtuma on suhteellisen harvinainen. Vuonna 2002 lonkkamurtuman koki vain 0,2 % 65-69-vuotiaista, 0,9 % 75-79-vuotiasta ja 3,5% 85-vuotiaista ja sitä vanhemmista suomalaisista. Osteoporoosin diagnostiikan ja hoidon tarvetta perustellaan kuitenkin ensisijaisesti lonkkamurtumien räjähdysmäisesti kasvavalla ilmaantuvuudella. Harvoin on rohjettu kysyä, voiko tämä ehkäisy koskaan olla kustannusvaikuttavaa. Kustannusvaikuttavia voisivat olla halvat, koko vanhusväestölle sopivat toimenpiteet, kuten Rauno Heikinheimon ehdottamat kerran vuodessa annettavat D-vitamiinipistokset ja Pekka Kannuksen ideoimat lonkkasuojaimet. Kaatumisia voidaan estää puuttumalla ihmisen elämään ja elinympäristöön yksilöllisesti. Tämän resursseja vaativan toiminnan kustannusvaikuttavuutta ei kuitenkaan ole osoitettu.

Matti J. Välimäki

Hyllykilometri rintataskuun?

Useimmista klassikoista löytyy verkosta englanninkieliset tekstit. Kirja löytyy Googlella, jos käytettävissä on muutaman sanan suora lainaus tekstisisällöstä.

Erkki Karjalainen

Lintuinfluenssa raivoaa Aasiassa

A-influenssa viruksen H5N1-kannan aiheuttama lintuinfluenssa leviää Aasian siipikarjassa huolestuttavalla vauhdilla. Epidemia kattaa jo kymmenen Aasian maata Kiinasta Pakistaniin. Virus on levinnyt myös ihmisiin Thaimaassa ja Vietnamissa.

Seppo Suomela