HPV-epidemia meneillään: lisääntyykö kohdunkaulan syöpä?

Ihmisen papilloomaviruksen esiintymistä selvittäneessä tutkimuksessa oli hämmästyttävät 33 % opiskelijanaisista HPV-DNA-positiivisia (Auvinen ym., s. 1487-9). Onko meillä meneillään HPV-epidemia?

Pekka Nieminen

Yhteistyö ja työnjako pääkaupunkiseudulla

Lääkärilehden artikkeli Outi Seppälän reseptistä muutospaineiden keskellä olevalle Helsingin terveydenhuollolle (SLL 12/2004, s. 1233-5) toi esille runsaasti tärkeitä kehittämistarpeita. Osaan näistä on jo puututtu ja esimerkiksi tiedonsiirtoa erikoissairaanhoidon ja pääkaupunkiseudun terveyskeskusten välillä parannetaan ottamalla käyttöön sähköiset lähetteet ja hoitopalautteet. Lisäksi rakennettavan aluetietojärjestelmän avulla voidaan potilaan luvalla tutkia toisen organisaation hoitotietoja.

Juha Tuominen

Ei voi olla totta... vai onko sittenkin?

Kun sairaalassamme siirryttiin ns. Friedewaldin kaavaan perustuvasta laskennallisesta LDL-kolesterolipitoisuuden määrityksestä suoraan määritykseen, alkoivat potilaiden LDL-kolesterolitasot kummasti muuttua. Syynä kyseinen suora määritys. Jaksoin ihmetellä hiukan epäuskoisena arvoja. Epäilevä hämmästykseni heräsi varsinkin sen jälkeen, kun joidenkin potilaiden HDL- ja LDL-kolesterolipitoisuuksien summa oli suurempi kuin seerumin kokonaiskolesteroli.

Leena Koivunen

Lipoproteiiniarvojen määritysmenetelmiin liittyy virheitä ja huomattava biologinen vaihtelu

Sisätautien erikoislääkäri Leena Koivusen kysymykset LDL-kolesterolin määrittämisestä ovat erittäin ajankohtaisia uuden hyperlipidemiasuosituksen ilmestyessä tänä keväänä. Suositus esittää entistä pienempiä LDL-kolesterolipitoisuuksia hoidon tavoitteeksi, mutta se ei silti ota kantaa LDL-kolesterolipitoisuuden mittausmenetelmään.

Markku Savolainen

Proteiinit ja verenpaine

Luin juuri Jaakko Tuomilehdon ja työtovereiden erinomaisen artikkelin maidon peptidien verenpainevaikutuksista (1). On syytä huomata, että proteiinilla yleensäkin on systolista ja diastolista verenpainetta alentava vaikutus (2). Valitettavasti proteiineihin liittyvän yleisen pelottelukampanjan vuoksi nämä havainnot ovat painuneet varsin tehokkaasti unholaan. Runsaan proteiinin saannin on väitetty aiheuttavan mitä ihmeellisempiä haittavaikutuksia, mutta näille väitteille ei löydy mitään tieteellistä näyttöä (2). Niinpä olisikin syytä ruveta kriittisesti tarkastelemaan vanhoja proteiiniuskomuksia ja ottaa huomioon se, että proteiineilla on muitakin funktiota elimistössä kuin vain tarjota minimaalinen typpiannos elämän ylläpitämiseksi. Emeritusprofessori Antti Aro kirjoittikin vastikään, että tutkimuksissa on meilläkin aihetta kiinnittää asiaan huomiota ja selvittää tavallista runsaammin proteiineja sisältävien ruokavalioiden pitkäaikaisvaikutuksia sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan (3).

Anssi Manninen

Piikki vai suukapula?

Suomeen tuli vuonna 2003 runsaat 3200 turvapaikanhakijaa. Heistä noin 1300:n hakemus katsottiin ilmeisen perusteettomaksi ns. nopeutetussa käsittelyssä (käytännössä 1-2 kk). Lisäksi Dublinin sopimuksen perusteella palautettiin lähes 500 turvapaikanhakijaa ensimmäiseen turvalliseen maahan, jonka kautta he olivat Suomeen saapuneet. Oletettavissa on, että pikakäännytykset ja Dublin-palautukset lisääntyvät lähivuosina. Syynä tähän on kasvanut turvapaikanhakuturismi, jolla lähinnä Itä-Euroopan vähemmistökansallisuudet pyrkivät hakemaan inhimillisempää kohtelua ja kansainvälistä huomiota surkealle asemalleen.

Anna-Maija Salmi

Lääkäri ja terveydenhuollon tietotekniikka

Kansallisen terveysprojektin kaksi tärkeintä aloitetta ovat hoidon turvaaminen määräajassa ja elektroniseen sairauskertomusjärjestelmään siirtyminen ja tietotekniikan käytön lisääminen terveydenhuollossa. Valtiovalta on vahvasti sitoutunut molempiin aloitteisiin, tietotekniikan kehittämiseen paljon laajemmallakin rintamalla. Hallitusneuvottelujen yhteydessä päätettiin poikkihallinnollisen tietoyhteiskuntaohjelman käynnistämisestä. Nämä aloitteet voivat johtaa merkittäviin muutoksiin terveydenhuollossamme.

Pirkko Kortekangas, Kati Myllymäki, Markku Äärimaa

Rintasyövän hoidon heikoin lenkki?

Suomessa rintasyöpään sairastuvalla naisella käy hyvä tuuri verrattuna etelämpänä eläviin kanssasisariinsa - mahdollisuus elää pitkään sairastumisesta huolimatta on meillä Euroopan parhaita. Parantuneen ennusteen taustalla on toimiva hoitoketju varhaisesta diagnostiikasta erikoistuneiden moniammatillisten tiimien leikkaus-, säde- ja lääkehoitoihin. Siksi tulevaisuudesta herääkin huoli, kun tässä lehdessä julkaistavassa Virosen tekemässä selvityksessä todetaan, että pääkaupunkiseudulla enää viidennes rintasyöpädiagnostiikasta tehdään julkisessa terveydenhuollossa. On todennäköistä, että tämä johtuu osin resurssiongelmista, sillä julkisen terveydenhuollon potilaista merkittävästi suurempi osa pitää tutkimuksiin pääsyä liian hitaana verrattuna yksityissektorin potilaisiin.

Päivi Hietanen

Myös työturvallisuuslaki antaa määräyksiä tuberkuloosintorjunnasta

Asiantuntijaryhmän suositus tuberkuloosin torjunnasta sairaalassa (SLL 9/2004, s. 909-16) on ajankohtainen ja hyödyllinen kannanotto edelleen tärkeään asiaan. Asiantuntijaryhmää on syytä vilpittömästi kiittää ja onnitella ansiokkaasta artikkelista.

Asko Aalto, Matti E. Lamberg, Markku Seuri

Miksi vakuutusyhtiöiltä pitää karhuta laskujaan?

Olen kirjoitellut E-lausuntoja ja hoitanut työtapaturmapotilaita vuosien varrella. Nyt laskutan itse vakuutusyhtiöitä ammatinharjoittajana. Työstä veloittamani palkkiot ovat olleet kohtuullisia. Nyt vaan on vieläkin vuoden 2003 kesän laskuja maksamatta.

Pertti Toikkanen

Matkapuhelimet ovat terveysriski muutenkin kuin liikenteessä

Ruotsin ja Saksan säteilyturvakeskusten pääjohtajat antavat ohjeita ja suosituksia kännykkäsäteilyn vähentämiseksi, koska terveysriskejä ei ole voitu varmuudella sulkea pois. Suomessa vastuussa olevat viranomaiset vakuuttelevat matkapuhelinsäteilyn vaarattomuutta, pyrkimyksenään rajata keskustelu pelkästään sähkömagneettisten kenttien lämpövaikutukseen. Biologiset muutokset sivuutetaan.

Seppo Kinnunen

Säteilyturvakeskus: Radiotaajuisen säteilyn haitallisuudesta ei ole näyttöä, kunhanraja-arvoja noudatetaan

Matkapuhelinten ja niiden tukiasemien lähettämän radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn haitalliset vaikutukset terveyteen ovat viime vuosina olleet enenevässä määrin julkisen keskustelun kohteena. Kyselytutkimusten perusteella voidaan arvioida, että 10- 20% väestöstä arvelee, että kyseiseen säteilyyn voisi liittyä terveydellisiä riskejä ja 0,6-1 % arvelee saavansa oireita matkapuhelimen käytöstä (1).

Kari Jokela, Wendla Paile, Dariusz Leszczynski

Paremmat mahdollisuudet täydennyskoulutukseen

Osana kansallista terveyshanketta määriteltiin toimenpiteet terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan terveydenhuoltohenkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvan muuttumisesta riippuen keskimäärin 3-10 päivää vuodessa. Lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan, että täydennyskoulutuksen kustannusvastuu on työnantajalla.

Harri Hyppölä

Selkäkivun leikkaushoito ja potilaankuntoutuminen

Selkäkivun hoito kuuluu terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskeisiin kysymyksiin, sillä lähes jokainen varttuneeseen ikään ehtinyt joutuu kärsimään selkäkivusta vähintään kerran. Alaselän degeneroituminen alkaa varhain ja on osa ihmisen normaalia vanhenemisprosessia, eikä kaikkia, ajoin kohtuullisesti oireilevia selkävaivoja, tule välttämättä lukea sairauksiksi. Akuutin ja erityisesti kroonisen selkäkivun diagnostiikka on lisääntyneestä tiedosta ja kehittyneistä kuvantamismenetelmistä huolimatta entistäkin haasteellisempaa. Etenkin krooniseksi kehittynyt selkäsärky on laaja-alainen ongelma, jonka käsittely vaatii paneutumista ja ammattitaitoa. Eräs keskeinen seikka on selkäkipuisen potilaan ja hoitavan lääkärin käsitys kivun kroonistumisesta ja mahdollisesta parantumattomuudesta luonnollisen taudinkulun seurauksena. Nykyisin on hyvin tiedossa, että pitkäkestoinen selkää kuormittamaton, tai toisaalta selkää esimerkiksi työperäisesti ylikuormittava elämäntapa edistävät yhtä lailla alaselän degeneraatiota. Viime aikoina on hylätty lepo- ja makuutushoidot selkäkipujen hoidossa.

Seppo Santavirta

Kommentteja hoitotakuusta

Lääkäriliiton perinteisessä vuosipäiväseminaarissa 27.2.2004 oli tällä kertaa teemana ns. Hoitotakuutyöryhmän (Hoitoon pääsy ja jonojen hallinta -työryhmä) raportin ruotiminen (Suom Lääkäril 10/ 2004). Seminaarin puheenvuorot olivat mielenkiintoista kuultavaa, vaikka eivät mitään erityisen yllätyksellistä tarjonneetkaan. Harmi vain, että keskustelua ei oikein syntynyt - ei siihen aikataulun puitteissa toki olisi juuri ollut mahdollisuuttakaan. Muutamaa puheenvuoroa tekee mieleni kommentoida:

Heikki Pärnänen

Sairauden hoitotakuu ei riitä

Suomen terveydenhuollon etevimmät asiantuntijat pyrkivät parhaillaan määrittelemään ja yhtenäistämään hoitotakuun käynnistymisen kynnykset eri sairauksissa. Tavoitteena on, että kun kansalaisen sairauden ominaispiirteet täyttävät sovitut kriteerit, niin hänelle tulee ainakin jonkinlainen subjektiivinen oikeus hoidon saamiseen tietyn ajan kuluessa asuinkuntansa kustannuksella.

Esko Länsimies

Kirurgian vuoksi ei tarvita poikapisteitä pääsykokeissa!

Viimeaikainen yhteiskunnallinen keskustelu on käsitellyt poikien kouluopetusta ja yliopiston tiettyjen alueiden, kuten lääketieteen muuttumista yhä naisvaltaisemmaksi.

Ulla Keränen

Globaalista terveyspolitiikasta - jatkoa Himasen kolumniin

Pekka Himanen kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä 10/2004 (s. 1047) ansiokkaasti globaaleista terveyshaasteista. Hän kiinnitti huomiota tärkeisiin asioihin, ja useimpiin esitettyihin näkökohtiin on helppo yhtyä.

Pekka Puska

Lääkärin etiikka ennen Joroisia ja Joroisten jälkeen

Julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti siitä, että enää ei uskallettaisi antaa hyvää saattohoitoa, ja annettu kuva, että ihmisten kuolinpaikkana ainoastaan sairaala olisi viranomaisten hyväksymä. Joroisten tapahtumien jälkeen joka vanhus kiikutetaan varmuuden vuoksi kuolemaan lähimpään sairaalaan.

Paula Kokkonen

Jatkuvan glukoosimittauksen käyttökelpoisuus diabeteksen hoidossa

Hyvällä glukoositasapainolla voidaan merkittävästi vähentää diabetekseen liittyvien komplikaatioitten ilmaantumista. Vuonna 2000 vain viidesosa suomalaisista tyypin 1 diabeetikoista oli hyvässä hoitotasapainossa (HbA1c < 7,5%) mutta peräti 30 % huonossa (8,5 % 10 %). Tilanne ei ollut korjaantunut seitsemän vuotta aiempaan verrattuna (Timo Valle, Dehkopäivät 2003). Näin siitäkin huolimatta, että glukoosin kotimittausvälineet ovat parantuneet, insuliinivalmisteet monipuolistuneet, hoitotavoitteet tarkentuneet ja potilaitten aktiivista osuutta hoidossa pyritty lisäämään. Oireettomat hypoglykemiat huonontavat edelleen hoitotulosta.

Pirjo Nuutila