Kesäruno II

Ruoho yltyy vihreyteen, olen lintujen

Claes Andersson

Regressio, hedelmättömyys ja luovuus

Jacques Offenbachin ooppera Hoffmannin kertomukset havainnollistaa freudilaista kastraatiokauhua sekä Ernst Krisin psykoanalyyttista luovuusteoriaa.

Hannu-Ilari Lampila

Muusikko ja lääkäri samassa persoonassa

Ulla Paakkunainen ei voisi kuvitella elämää ilman musiikkia. Nuoruuden musiikkiharrastus jatkui Chorus Cathedralis Aboensis -sinfoniakuorossa ja Turun konservatoriossa opintojen sekä lääkärin työn ohessa. Käänteentekevä kokemus oli laulaminen Savonlinnan oopperajuhlien kuorossa vuonna 1995: kesän jälkeen hän päätti opiskella laulamista vakavissaan.

Ulla Toikkanen

Hukassa ympäristössä

Moni dementoitunut elää laitoksessa, joka on toisen maailmansodan jälkeisen rationaalisen laitossuunnittelun tulosta. Mutta voiko olla muuta kuin eksyksissä osastolla, jolla on kaksi samanlaista käytävää ja kummankin varrella parikymmentä samanlaista ovea? Ympäristön toiminnallisuuden ja tehokkuuden vastapainona hoitoympäristöjen viihtyisyys- ja kauneusarvoihin suunnittelun lähtökohtina on alettu vähitellen kiinnittää huomiota.

Helinä Kotilainen

Dementoituneen hoitoympäristöllä on väliä

Millainen vaikutus ympäristönmuutoksella on pitkäaikaishoitoon siirtyvän henkilön mielialaan, vireyteen ja koko terveydentilaan? Katkeavatko yhteydet entiseen kotiin ja tuttuun ympäristöön, kun laitokseen siirtyminen tulee eteen? Jokaisella potilaalla on kuitenkin tausta ja tarina, jonka osasia hän haluaisi tuoda mukanaan uuteen, usein viimeiseen asuinpaikkaan siirtyessään. Teknillisessä korkeakoulussa yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutussihteerinä toiminut valt. maist. Ilkka Sumu perehtyi työuransa aikana rakennetun ympäristön ja siinä toimivien ihmisten välisiin suhteisiin.

Maira Palosuo

Saavatko kaikki lääkärit ajaa ambulanssilla?

Lääkärien lapset eivät valita turhasta, sillä he karaistuvat väkisin. Mutta jokainen omalla ja usein hyvin erilaisella tavallaan. He tottuvat siihen, että lääkärivanhempi on paljon poissa kotoa - usein myös öisin. Lisäksi kotona ollessaankin saattaa isä tai äiti joutua kesken leikin lähtemään puhelinsoiton jälkeen työpaikalleen.

Teija Riikola

Kesäruno III

Asun maalla, purjeveneitä liukuu salmessa

Claes Andersson

Rohkea lääkäri seuraa omaa tähteään

Pyysimme tätä kesänumeroa varten tunnettuja kirjailijoita ja lääkäri-kirjailijoita kirjoittamaan rohkeudesta. Valitsimme eri tyylilajeja edustavia, eri ikäisiä nais- ja mieskirjoittajia, jotta lopputulos toisi iloa monenlaisia mieltymyksiä edustavalle lukijakunnallemme. Lavea tehtävänmäärittely tuotti, kuten olettaa saattoi, hyvin vaihtelevia näkökulmia aiheeseen - ja toivottavasti anteliaan ja mieleen käyvän lukukokemuksen.

Päivi Hietanen

OECD patistaa suomalaisia pysymään pitempään työelämässä

OECD:n tutkimusryhmä on tehnyt raportin ikääntyvien (yli 50-vuotiaiden) suomalaisten työntekijöiden pysymisestä työelämässä. OECD on vuodesta 2002 tehnyt selvityksiä 20 jäsenvaltiossa suhtautumisesta ikääntyvään työväestöön ja harjoitetusta politiikasta vanhenevien työntekijöiden työmarkkinanäkymien parantamisesta. Taustalla on huoli siitä, että väestön nopea vanheneminen voi johtaa julkisten menojen kestämättömään kasvuun, työvoimapulaan ja taloudellisen kasvun hidastumiseen.

Olli Härmänmaa

Martti Johannes Siirala ­ suomalaisen terveydenhuollon kehittäjä

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Martti Johannes Siiralan (1889-1948) elämäntyön tärkein vaihe sattui yhteen Suomen itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenien kanssa. Hän oli mukana käynnistämässä useita niistä toiminnoista, joiden avulla maamme terveydenhuollon kehitys saatiin vähitellen nousevalle uralle.

Arno Forsius

Lääkäri ja informaatioteknologia

Tarvittavan tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. Myös sen hankkimisen keinot ovat parantuneet, sillä kehittyvä informaatioteknologia tarjoaa yhä nopeampia ja monipuolisempia sovelluksia tiedonvälitykseen. Tällä, aiemmin tutkimus ja tekniikka -nimeä kantaneella palstalla kerrotaan muun aineiston ohella, mitä telelääketieteen sovelluksia on tarjolla ja kuinka ne auttavat lääkäriä työssään.

Ilkka Winblad, Jarmo Reponen

Annapurna - internetissä toimiva kevyt, reaaliaikainen ajanvarausjärjestelmä

Annapurna on internetissä toimiva ajanvarausjärjestelmä, joka on rakennettu ilmaisista osista. Se on pienen kokonsa vuoksi (alle 2 megatavua) käyttökustannuksiltaan edullinen. Se ei tarvitse erillistä tietokanta-ajuria eikä lisenssejä ja toimii millä tahansa Windows-palvelimella, jossa on cgi-ohjelmien ajotuki. Näin rakennettu ohjelma soveltuu pienen lääkäriaseman tai laboratorion tarpeisiin.

Juha Nickels

Kansallinen alkoholiohjelma velvoittaa lääkäreitä

Alkoholiongelmien varhaisvaiheen hoidossa osa lääkärikunnasta uskoo edelleen kolmen kohdan torjuntaan: ei kannata hoitaa, ei kuulu meille, ei osata. Seurauksena on keskeisen kansanterveysongelman hoidon laajamittainen laiminlyönti. Kuitenkin samaista potilasryhmää hoidetaan muutaman vuoden aikaviiveellä aktiivisesti ja kalliilla hinnalla, kun osalle potilaista kehittyy vakavia alkoholisairauksia eikä hoitoetiikkamme silloin enää salli heitteillejättöä.

Rauno Mäkelä

Suurentunut D-dimeeriarvo - kliinikon haaste

Veren hyytymis- ja fibrinolyyttinen järjestelmä ovat monessa mukana, eivätkä yksinomaan pidä verta juoksevana tai hyydytä sitä tarvittaessa. Kun verenkierto on uhattuna, se johtuu useimmiten veren hyytymisestä verisuonessa. Usein myös tulehduksen tai maligniteetin patogeneesiin liittyy trombiinin ja fibriinin muodostus. Fibriiniä kertyy ekstravaskulaaritilaan permeabiliteetin lisääntyessä, ja toimiva kudos voi korvautua arpikudoksella.

Riitta Lassila

Dementiapotilaan käytösoireita ei hoideta vain lääkkeillä

Dementiaa on perinteisesti pidetty kognitiivisena oireyhtymänä, jonka ydin on muistihäiriö. Potilasta ja häntä hoitavia rasittavat kuitenkin muistihäiriöitä enemmän käytösoireet, kuten masennus, ahdistuneisuus, apatia, levottomuus, aistiharhat, harhaluulot tai vuorokausirytmin häiriöt. Nimenomaan käytösoireet ovat omaisten kannalta uuvuttavia ja johtavat siihen, että dementiapotilas joutuu pysyvään laitoshoitoon. Väestön vanhenemiseen liittyvä dementian ja käytösoireiden yleistyminen näkyy jo nyt vuode- ja hoivaosastoilla levottomuuden, kiireen ja henkilökunnan tarpeen lisääntymisenä.

Risto Vataja

Onko meillä varaa pitää Someron mallia pannassa?

Uutissivuilla Lääkärilehden numerossa 21-22/2004 (s. 2221) Liisa Koivula kertoi Someron mallin olevan edelleen pannassa. Sen olivat tyrmänneet laittomana sekä peruspalveluministeri Liisa Hyssälä että lääninlääkäri Jukka Kärkkäinen Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Someron kaupunginjohtajan Leo Haltsosen mukaan järjestelyyn oltiin tyytyväisiä ja jopa erikoissairaanhoidon menotkin kääntyivät laskuun. On tietysti oikein, että yhteiskunta viranhaltijoittensa kautta valvoo laillisuuden toteutumista, mutta ei kai lain perimmäinen tarkoitus voi olla järkevän, kaikkia osapuolia hyödyttävän toiminnan estäminen. Eikö lakia pitäisi tältä kohden korjata? Onhan meillä 200 lajitoveria täysaikaisesti tätä tehtävää täyttämässä.

Timo Paavilainen

Ammatillisten rajojen vaaliminen on tärkeää

Lääkäri löytyi kuolleena Saimaan kanavatieltä 14. elokuuta. Edellisenä iltana lääkäri ja potilas olivat liikkuneet kanavan varrella lääkärin autolla ja käyneet yhdessä muun muassa kioskilla. [] Potilas asui asuntolassa lähellä Saimaan kanavaa. Hänellä oli alkoholiongelma, ja hän oli päihteiden sekakäyttäjä. Lääkärin asiakkaaksi hän tuli 1999, mutta oli välillä vankilassa. Syksyllä 2001 hoitosuhteesta tuli vakituisempi, ja lääkäri yritti auttaa asiakastaan myös työn ulkopuolella, vaikka pelkäsikin. Terveyskeskuksessa potilas vaati aggressiivisesti rauhoittavia lääkkeitä ja uhkaili muita potilaita. Lääkärin huoneeseen hän meni jonon ohi, kävi monta kertaa viikossa ja jopa usean kerran päivässä. (HS 29.4.04, nimet poistettu)

Päivi Hietanen

Kardiologia Suomessa vuonna 2004 - ongelmia ja kehitysmahdollisuuksia

Suomalaisella julkisella terveydenhoitojärjestelmällä oli 90-luvulla suuria vaikeuksia pysyä mukana kardiologian nopeassa kehityksessä. Pallolaajennushoito (s. 2375-83) on mennyt ripeimmin harppauksin eteenpäin. Toimenpidemäärät ovat lääkestenttien myötä Euroopassa jyrkässä nousussa. Suomalainen kardiologia pääsi mukaan kehitykseen vasta jälkijunassa, ja hoitojen saatavuudessa on edelleen suuria ongelmia ja alueellisia eroja.

Juhani Airaksinen

Suomalaisten verenpainetason lasku johtuu pääosin elintapatekijöiden muutoksesta

Kiitän Enkovaaraa ym. kommenteista (1) artikkeliimme Kalsiumin ja maidon peptidien verenpainevaikutukset - kliinisiä tutkimuksia Lactobacillus helveticus-bakteerilla hapatetulla maitovalmisteella (SLL 12/2004, s. 1265-9). Luonnollisestikaan en voi ottaa kantaa tuotemainoksiin, joita lehden päätoimittajat ovat jo kommentoineet (2).

Jaakko Tuomilehto

Kuvantamisen vallankumous

Runsaan sadan vuoden aikaperspektiivillä kuvantamisen vallankumouksen voidaan sanoa alkaneen röntgensäteiden keksimisestä 8.11.1895 ja jatkuvan yhä. Se uusi asia, että alettiin nähdä ihmisen sisälle tuntemattomilla säteillä (X-rays), lienee ollut aikansa lääketieteessä yhtä vallankumouksellinen muutos kuin nykyään se, että ihmisen ajattelu voidaan visualisoida funktionaalisella magneettitutkimuksella.

Anu Alanen