Downin oireyhtymän seulonta alkuraskaudessa yhdenmukaisemmaksi

Sikiödiagnostisia seulontatutkimuksia on tehty Suomessa melkein 30 vuotta. Aluksi seulottiin kromosomipoikkeavuuksia suoraan lapsivesi- ja istukkanäytteistä äidin iän (yli 35-40 vuotta) perusteella (1). Sen jälkeen 21-trisomian eli Downin oireyhtymän riskiä arvioitiin nuoremmiltakin äideiltä iän ja seerumimerkkiaineiden perusteella (2,3). Kaikututkimuslaitteiden kehittymisen myötä sikiön rakenteellisia kehityshäiriöitä on voitu todeta yhä paremmin, ja kaikututkimuksessa havaittavat pienet viitteelliset poikkeavuudet, erityisesti niskaturvotuksen mittaus, tulivat noin 10 vuotta sitten osaksi kromosomipoikkeavuuksien riskin arviointia (4). Seulontamahdollisuudet siis lisääntyivät, mutta kun samoihin aikoihin kunnat alkoivat itsenäisesti päättää seulonnoista, käytännöt ovat erittäin vaihtelevat sekä laajuudeltaan että laadultaan (5,6).

Riitta Salonen

Pneumokokkikonjugaattirokotteen lisäetuja mietittävä rokotteen käyttöönotosta päätettäessä

Luin mielenkiinnolla Koskikallion ym. alkuperäistutkimuksen lasten vakavista pneumokokki-infektioista (SLL 18/2004, s. 1893-8). Uuden imeväisikäisille tarkoitetun rokotteen tultua markkinoille aiheesta on keskusteltu myös tämän lehden sivuilla (1). Lisäksi Timo Vesikari kommentoi kirjoitusta ja etenkin rokotuksen merkitystä laajemminkin pääkirjoituksessa (SLL 18/2004, s.1891).

Arto Palmu

Inhimillisyys on kovajuttu Medical humanities -konferenssi New Yorkissa

New Yorkissa järjestetyssä toisessa medical humanities -konferenssissa keskityttiin hyvään lääkäriyteen. Hyvän lääkäriyden määrittelyn jälkeen konferenssissa pohdittiin järjestöjen, säätiöiden ja julkaisutoiminnan roolia hyvien lääkärien tuottamisessa ja pidettiin paneelikeskustelu lääkäriprofession tilasta. Medical humanities -teeman ympärille oli kokoontunut yhteensä 170 osallistujaa: lääkäreitä, lääketieteen opettajia ja opiskelijoita, terapeutteja, eetikkoja, kirjailijoita ja kuvataiteilijoita.

Martina Torppa

Eläkelait uudistuvat vuonna 2005 - muutoksia myös yrittäjäeläkkeisiin

Työeläkelakeihin tulee ensi vuoden alussa useita muutoksia, jotka koskevat myös yrittäjäeläkkeitä. Lakimuutosten yhtenä keskeisenä tavoitteena on kannustaa myös yrittäjiä jatkamaan toimintaansa entistä kauemmin. Siihen pyritään muun muassa varttuneiden korotetulla eläkekarttumalla. Lisäksi työtulon joustavuutta pyritään lisäämään.

Pekka Pietinen

Iskunkestävä internet

Verkon haavoittumattomuus perustuu redundanssiin. Terveydenhuollon järjestelmissäkin toimintavarmuutta voidaan kasvattaa redundanssia lisäämällä.

Erkki Karjalainen

Onko nuorella lääkärillä riittävästi eväitä uravalintoihin?

Elämässä on joitakin ajanjaksoja, jopa yksittäisiä tilanteita, jolloin tehdyt ratkaisut vaikuttavat kauaskantoisesti tulevan elämän kulkuun. Tällaisten päätösten edessä nuoret lääkärit ovat uravalintoja tehdessään. Uran ensiaskelten ottaminen ei ole helppoa. Tie lääkäriyteen jatkuu vielä pitkään valmistumisen jälkeen, ja sen aikana nuori lääkäri joutuu kohtaamaan monia tilanteita, joissa tahto, unelmat ja pitkäjänteisyys joutuvat koetukselle.

Eeva-Eerika Helminen

Miten korkeakouluopiskelija tänään voi?

Suomen korkeakoululaitos käy parhaillaan läpi huomattavia muutoksia. Selvitysten kohteena ovat olleet niin korkeakoulujen heikentynyt rahoitustilanne, opiskelijoiden talouden kurjistuminen, valmistumisaikojen pituus kuin uusien ylioppilaiden opiskelupaikkojen saannin vaikeus. Tutkintojärjestelmä muuttuu kaksiportaiseksi ja käyttöön otetaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat tavoitteena nopeampi valmistuminen työelämään. Miten näiden muutosten keskellä voi tämän hetken opiskelija?

Ilpo Lahti - Kari Pylkkänen

Brasilia - AIDS-taistelun etulinjassa

14 vuotta sitten Maailmanpankin ennuste Brasilian AIDS-epidemian leviämisestä oli synkkä: 1,2miljoonaa tartunnansaanutta vuoteen 2000 mennessä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Brasilian terveysministeriö on aktiivisella ja rohkealla politiikallaan kyennyt ennaltaehkäisemään lähes puoli miljoonaa uutta HIV-tartuntaa ja kääntämään myös AIDS-kuolleisuuden jyrkkään laskuun. Ylimmän poliittisen johdon sitoutuminen ja kansalaisjärjestöjen näkyvä rooli heti epidemian puhjettua ovat vaikuttaneet keskeisesti AIDSin taltuttamiseen.

Potilaan sähköisen kuvatiedon hyödyntäminen

Potilaasta kerätty sairauskertomustieto on multimedia-aineistoa, jossa kuvantaminen on keskeisessä asemassa. Digitaalisessa muodossa olevia kuvia voidaan muokata, tallentaa ja siirtää halutulla tavalla. Alueelliset arkistot ja telekonsultaatiot muuttavat toimintatapoja tehokkaammiksi. Radiologia on näyttänyt esimerkkiä, miten digitaalista tietoa käytetään.

Jarmo Reponen

Seulontojen kannattavuus ja kannatettavuus - kenen arvot painavat?

Uusi teknologia mahdollistaa yhä useampien tautien seulonnan ja hoidon. On tärkeää tunnistaa, milloin teknologia palvelee terveydenhuoltoa, milloin taas ohjaa sen toimintaa. Vuonna 2001 muutamat asiantuntijat ehdottivat pilottitutkimusta vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntatautien seulomiseksi. Tämä johti FinOHTAn tekemään, 8.6.2004 julkaistuun raporttiin Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta (1), jota STM:n seulontatyöryhmä käsittelee ensi syksynä.

Ilona Autti-Rämö - Marjukka Mäkelä

Polvivammat ja internet

Perinteisesti polven vammojen ja kiputilojen diagnoosi on perustunut anamneesiin ja kliiniseen tutkimukseen. Huolellisen anamneesin ottaminen on tärkeää monestakin syystä. Keskustelun kuluessa syntyy potilas-lääkärisuhde, jonka jälkeen kliinisen tutkimuksen suorittaminen on sujuvampaa. Polvivammoihin liittyy usein vakuutusteknisiä seikkoja, jonka takia anamneesin luotettava kirjaaminen on tärkeää potilaan oikeusturvan kannalta. Vammamekanismin selvittäminen auttaa myös useimmiten oikeaan diagnoosiin pääsyssä.

Seppo Santavirta

Ajoterveys on lääkärin - ajokyky ja liikenneturvallisuus kaikkien huolena

Eduskunnan tekemä muutos tieliikennelakiin on koetellut lääkäreiden mielenrauhaa. Kun lääkäri toteaa potilaansa terveyden pysyvästi huonontuneen niin paljon, ettei autolla ajo ole enää turvallista, lääkärille tulikin asiasta ilmoitusoikeuden sijaan ilmoitusvelvollisuus poliisille. Koska laki on tulossa voimaan 1.9.2004, voisi sitä ehkä tarkastella laajempaa taustaa vasten.

Veikko Viitasalo

Syrjiikö terveydenhuoltomme alkoholisteja?

Kollegat Tamara Tuuminen ja Ranan Rimon olivat päätyneet hämmästyttäviin päätelmiin alkoholiongelmien hoidosta ja hoitoon käytetyistä varoista (SLL 27-29/2004, s. 2728-9). He olivat perehtyneet voimassa olevan päihdehuoltolain löysiin suosituksiin hoidon tarpeiden perusteista ja niiden mukaan arvioineet, että hoitoa tarjotaan rajaton määrä aina kun vain alkoholiongelmainen päätyy niin haluamaan. Päihdehuoltolaki on todella löysän ympäripyöreästi kirjoitettu niin kuin muutkin sosiaali- ja terveydenhuollon puitelait. Priorisoinnin perusteluna se ei kuitenkaan ole koskaan toiminut, vaan päihdehuollon erityispalvelujen resurssit on määritelty kunnanvaltuustojen kokouksissa kuntakohtaisesti, yleensä paljon alle todellisen tarpeen.

Rauno Mäkelä

Vanhuuteen kuoleminen on käypä kuolemansyy

Kollegat Rinne, Jääskeläinen, Koivumaa ja Aho puhuvat asiaa ehdottaessaan, että ihmisen pitää saada kuolla vanhuuteen (SLL 24/2004, s. 2518-9). Kiertäessäni vuosia sitten vanhainkodissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla törmäsin ongelmaan, joka on yleislääkärille ja geriatrille edelleen jokapäiväinen. Vanhus kuolee pikkuhiljaa hiipuen maattuaan vuosia sängyn pohjalla. Mitään tutkimuksia ei useinkaan ole tehty vuosiin. Perustautina on useimmiten joko dementia tai halvauksen jälkitila. Juuri mitään tautia ei voi edes sulkea pois, toisin kuin sairaalapotilailla. Kuolemansyytä määrittäessä mietitään, mikähän yleinen tauti tänään olisi vuorossa, jotta läänistä ei tulisi kyselyä. Omaisetkaan eivät tahdo ymmärtää, jos ehdottaa lääketieteellistä obduktiota. Näiden diagnoosien perusteella laaditaan tilastot kuolemansyistä.

Heimo Kovanen

Maailman vanhin kirurgi lopetti leikkaamisen ja ryhtyi konsultiksi

Kevät 2003: Brittiläisen TV-ryhmän jäsenet eivät suostu uskomaan, että 98-vuotias akateemikko Fjodor Uglov enää itse leikkaa. Uglov kutsuu TV-ryhmän leikkaussaliin ja suorittaa kaksi tuntia kestävän, vaativan keuhko-operaation. Uglov sanoo tekevänsä vielä toisen pikkuleikkauksen, mutta uupunut TV-ryhmä haluaa jo kahville.

Martti Kiuru

Lääkärin praktiikka osituksen kohteena

Yksityisvastaanottoa pitävän lääkärin tai lääkärikeskuksen osakkaan tulisi huolehtia siitä, että ammatinharjoittamiseen sijoitettu omaisuus ei joudu osituksen kohteeksi avioerossa. Suojauksen voi tehdä avioehtosopimuksella, joka koskee joko koko omaisuutta tai sen osaa. Ilman suojausta osa lääkärin praktiikasta voi joutua entisen puolison nimiin. Pahimmassa tapauksessa lääkäri voi joutua perustamaan praktiikkansa uudelleen.

Outi Maunula

Tietokonevirusten perussyy

Matojen ja virusten määrä tulee vain kasvamaan niin kauan kuin käytämme heikosti tyypitettyjä ohjelmointikieliä kuten C ja C++.

Erkki Karjalainen

Lääkärien eettinen foorumi - kollegakonsultaatioita eettisissä ongelmatilanteissa

Eettisesti ongelmalliset ja ristiriitaiset tilanteet kuuluvat lääkärin arkeen. Lääkärin etiikan peruskivillä ja arkirutiinilla/kokemuksella selvitään useimmiten: noudatetaan vakiintuneita hoitolinjoja ja sovitaan asioista yhdessä potilaan kanssa. Joskus rutiini kuitenkin katkeaa ja eettinen ongelma nousee esiin. Syitä on monia: ristiriita potilaan, omaisen tai kollegan kanssa, vaikeus punnita hoitojen hyötyjä ja haittoja tai hoitojärjestelmän ongelma, joka estää oikeaksi koetun toiminnan.

Amos Pasternack - Samuli Saarni

Myrkytystietokeskuksen puhelutilastot tutkimuksen lähteenä

Torjunta-aineiden myynnistä löytyy tilastoja. Torjunta-aineiden aiheuttamista myrkytyksistä lukuja sen sijaan on vaikeampi löytää. Kuolemaan johtaneista myrkytyksistä on Suomessa kohtuullisen hyvin tietoa virallisissa kuolinsyytilastoissa ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen julkaisemissa tiedoissa. Myrkytyskuolemista ja niissä tapahtuneista muutoksista on saatu monta tärkeää vihjettä, esim. 1990-luvun puolivälin tienoilla huumeongelmasta. Kun torjunta-aineista vaarallisimmiksi osoittautuneet on poistettu markkinoilta, ovat torjunta-ainemyrkytyskuolemat - onneksi - niin harvinaisia, että ne eivät anna luotettavaa kuvaa aineiden turvallisuusongelmista.

Kalle Hoppu

Saattaa se sittenkin olla totta... HDL-kolesterolin määritysmenetelmissä on suuria ongelmia

Sisätautilääkäri Leena Koivusen kysymykset ja ansiokas pohdinta LDL-kolesterolipitoisuuden määrityksestä ja siihen liittyvästä problematiikasta (SLL 14/2004, s. 1547) ovat olleet ajankohtaisia teemoja myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Kliinikot, jotka ovat tottuneet laskemaan LDL-kolesterolipitoisuuden Friedewaldin kaavalla, ovat ihmetelleet kollega Koivusen tavoin tasoeroa, joka on väistämätön verrattaessa tulostasoa ns. suorilla menetelmillä saatuihin LDL-kolesterolipitoisuuksiin. Lisäksi joidenkin potilaiden HDL- ja LDL-kolesterolipitoisuuksien summa on ollut suurempi kuin kokonaiskolesterolipitoisuus, kuten Leena Koivunen myös totesi kirjoituksessaan.

Elina Porkkala-Sarataho, Sari Väisänen, Leo Niskanen, Kari Punnonen, Matti Laitinen