Kuluttajaohjattua Amerikan malliin?

Samuli Saarni pohti terveydenhuollon kustannuskriisiä lääkäreiden ja potilaiden kannalta Lääkärilehden numerossa 38/2004 (s. 3541). Tulevaisuutta etsiessään hän on löytänyt valon - kuluttajaohjatun terveydenhuollon - Amerikasta. Siis tarkkaillaan USA:ta.

Matti Rimpelä

Saarni vastaa Rimpelälle: Terveystilit eivät ole ratkaisu

On mukavaa, että Matti Rimpelä tarttuu keskusteluun suomalaisen terveydenhuollon kehittämissuunnista. Valitettavaa sen sijaan on, että hän lukee kirjoitukseni kuten haluaa, ei kuten se on kirjoitettu. Kirjoituksessani en ole löytänyt valoa Amerikasta, en ehdota terveystilien käyttöönottoa Suomessa, enkä tietenkään halua pelastaa lääkäreitä näyttöön perustuvilta hoitosuosituksilta tai laadunvalvonnalta. Vaikka vastakkainasettelu piristäisikin keskustelua, taidamme valitettavasti olla Rimpelän kanssa paljosta samaa mieltä. Ainakin terveystilien suhteen.

Samuli Saarni

NNT-luvun merkitys

Kollegat Puustinen, Nummenmaa ja Louhiala kirjoittivat ansiokkaasti tutkimustulosten erilaisiin ilmoittamistapoihin liittyvistä ongelmista (SLL 37/2004, s. 3389-91). He peräänkuuluttivat etiikan nimissä NNT-luvun ilmoittamisen tärkeyttä ja pitivät suhteellisen riskinlaskun ilmoittamista sangen tarkoitushakuisena.

Timo Muhonen

Lääketieteen perusopetusta uudistettu perusteellisesti - Onko tuloksena parempia vai huonompia lääkäreitä?

Viime vuosina on ollut muodikasta moittia perinteistä lääkärikoulutusta vanhanaikaiseksi ja aikansa eläneeksi. Tätä on argumentoitu väsyksiin asti mm. sillä, että yksityiskohtaista faktatietoa annostellaan lusikalla ja että sitä annostellaan liikaa. Opetuksen on väitetty niinikään olevan liian auktoritääristä ja opettajakeskeistä ilman, että opiskelijat itse voivat vaikuttaa sen sisältöön. Kaiken lisäksi kommunikaatiotaitoja ei opeteta eikä opita.

Jorma Paavonen, Seppo Heinonen

Krooninen hallusinatorinen psykoosi Näkökulma ranskalaiseen diagnostiikkaan

Ranskalainen psykiatrinen oppijärjestelmä poikkeaa monessa suhteessa anglosaksisesta ajattelusta. Skitsofrenian käsite on anglosaksista rajoitetumpi: ranskalaisten mukaan skitsofrenia alkaa ennen 40. ikävuotta, jos on alkaakseen, mutta krooninen hallusinatorinen psykoosi sen sijaan alkaa selkeästi 40. ikävuoden jälkeen. Tässä esiteltävä potilastapaus kuvaa skitsofrenian ja kroonisen hallusinatorisen psykoosin välistä eroa.

Matti Romanov

Uusvanha sähköinen potilasjärjestelmä älykkääksi sairauskertomukseksi

Osana kansallista terveysprojektia on tavoitteena kehittää valtakunnallista sähköistä sairaskertomusta mm. parantamalla nykyisten kertomusjärjestelmien yhteensopivuutta, tietoturvallista kommunikaatiota ja yhtenäisiä kirjauskäytäntöjä. Tässä kirjoituksessa herätetään keskustelua siitä, ovatko nämä toimenpiteet riittäviä kliinisen työn kannalta vai pitäisikö koko sairauskertomuksen rakenne ja rooli järjestää uudelleen?

Aydin Tekay

Kunnallisvaalien vaalitaistelu alkoi

Poliittiset puolueet ovat jättäneet viime viikolla vaalilautakunnille ehdokaslistansa lokakuussa pidettäviä kunnallisvaaleja varten. Vaikka listoilla mukana olevien lääkärien nimet eivät tätä kirjoitettaessa vielä ole tiedossamme, oletus on, että merkittävä määrä lääkäreitä pyrkii eri puolueiden listoilla kotikuntansa kunnan- tai kaupunginvaltuustoihin. Oltiinpa kuntien tai kaupunkien hallintotavasta mitä mieltä hyvänsä, siihen mukaan meno on ainoa vaihtoehto, jos haluaa vaikuttaa asioihin. Lääkärien tietoa, kokemusta ja osaamista tarvitaan päätöksenteossa, joten kaikille valtuustoihin pyrkiville kollegoille on syytä toivoa menestystä.

Taito Pekkarinen

Toinen linja

Toisella linjalla Helsingin Kalliossa toimii pistämällä huumeita käyttävien terveysneuvontapiste Vinkki, jossa voi vaihtaa käytetyt pistosvälineet uusiin. Helsingin Vinkissä käy vuosittain 4 500 asiakasta. Tässä lehdessä (s. 3605-11) julkaistavan Airi Partasen ym. tutkimuksen mukaan asiakkaat ovat nuoresta iästään huolimatta pitkälle syrjäytyneitä ja heillä on huumeriippuvuuden lisäksi monia muita sairauksia. Tutkimusotoksen tulosten perusteella voidaan arvioida, että asiakkaista noin 3 300 on työttömiä, 700 kokonaan asunnottomia ja 1 700 on ollut vankilassa. Mielenterveysongelmia on lähes puolella ja joka neljännellä on endokardiittiriskiä lisääviä suonitulehduksia. Yli puolet on C-hepatiittipositiivisia ja 135:llä on HIV.

Mikko Salaspuro

NNT-luku ei ole oikotie onneen

Puustinen ja työtoverit nostavat artikkelissaan esiin näyttö- ja informaatiotulvan suodattamisen kannalta keskeisen näkökohdan: tieto hoidon hyödyistä, haitoista ja kustannuksista ei yksin ohjaa hoitovalintoja, vaan hoitopäätöksessä pitää ottaa huomioon myös potilaan - ei lääkärin, lääkärikunnan tai yhteiskunnan - arvot (SLL 37/2004, s. 3389-91). Yhteiskunnan arvoillakin on tietysti merkitystä, kun yhteiskunta pääosin rahoittaa terveydenhoidon.

Pertti Happonen, Markku Myllykangas

Päihdeongelman aiheuttamien komplikaatioiden hoito täyttää viidenneksen sisätautipaikoista

Selvitimme Peijaksen sairaalan medisiinisessä yksikössä yhtenä päivänä, 29.7.2004, kuinka moni hoidettavana olevista potilaista oli hoidossa päihteiden käytöstä johtuneen komplikaation takia. Selvitys tehtiin, koska tuntui siltä, että päihdeongelmien aiheuttama kuormitus oli lisääntynyt.

Sinikka Pohjola-Sintonen

Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto: Sairaskertomuskopion tarpeellisuuden harkinta kuuluu vakuutusyhtiölle

Lääkärilehden numerossa 37/2004 on esillä Lääkäriliiton hallituksen suositus, jossa liitto ohjaa lääkäreitä tietojen luovutuksessa vakuutusyhtiöille (s. 3429). Koska jutun perusteella voi lukijoille syntyä väärä käsitys potilastietojen luovuttamiseen vaikuttavasta lainsäädännöstä ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton kannasta, haluamme tuoda esiin seuraavan.

Lea Mäntyniemi

Lääkäriliiton tarkennus asiaan

Lääkärilehdessä 37/2004 julkaistu Lääkäriliiton hallituksen suositus potilasasiakirjojen luovutuksesta perustuu tietosuojavaltuutetun toimistossa laadittuun runkomuistioon. Suositus on toimitettu lopullisessa muodossaan myös tietosuojavaltuutetulle, jolla ei ilmoituksensa mukaan ollut asiaan huomautettavaa.

Kati Lehtonen

Leopold August Krohn - Suomen sotilaslääketieteen uranuurtaja

Leopold August Krohn (1837- 1892) kuului Saksasta Pietarin kautta Suomeen tulleeseen sukuun, jossa on monessa sukupolvessa harvinaisen paljon julkisuuden henkilöitä tieteen, taiteen ja kulttuurin eri alueilta. Leopold Krohnin isä, oluttehtailija Leopold Wilhelm Krohn (1806-1890) muutti Suomeen ja solmi avioliiton viipurilaisen tehtailijan Johan Friedrich Dannenbergin tyttären Juliana (Julie) Dorotean (1818-1889) kanssa. Aviopari peri vuonna 1834 Viipurin maalaiskunnassa olevan Kiiskilän kartanon, jonka tehtailija Dannenberg oli ostanut vuonna 1820.

Arno Forsius

Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden asema laihduttamisessa

Lihavuuden yleistyessä vähähiilihydraattiset laihdutusruokavaliot, joista tunnetuin on ns. Atkinsin dieetti, ovat nousseet uuteen suosioon. Tuoreiden tutkimusten mukaan niiden avulla voi aluksi laihtua nopeamminkin kuin tavanomaisin menetelmin, mutta puolen vuoden jälkeen teho heikkenee ja ero muiden menetelmien tuloksiin häviää. Tällaisten ruokavalioiden pitkäaikaisvaikutukset painonhallintaan sekä kroonisten sairauksien riskitekijöihin on selvitettävä tarkoin, ennen kuin voidaan perustellusti ottaa kantaa niiden suositeltavuuteen.

Antti Aro

Salassapito rintaimplanttitutkimuksessa luottamusneuvoston arvioitavana

1990-luvulla levisi Yhdysvalloista maailmalle pelko rintaimplanttien haittavaikutuksista, ja tutkimuksia haittojen selvittämiseksi pantiin alulle. Suomessa tietojen keruulle on hyvät edellytykset, ja yhdysvaltalainen International Epidemiology -instituutti myönsi rintaimplanttitutkimusta varten rahoituksen Suomen Syöpärekisterille. Kyseinen instituutti, johon Suomen Syöpärekisterillä oli aikaisemminkin ollut yhteyksiä, hankkii rahoitusta tutkimuksiin, joita USA:ssa ei voida tehdä tai joita on vaikea tehdä. Hankkeen tilinpito hoidettiin Suomen Syöpäyhdistyksessä, joka hoitaa myös Suomen Syöpärekisterin tilinpidon. Tutkimuksen toteuttajaksi nimettiin Stakesin työntekijä ja hankkeen päätoteuttajaksi Stakes, jonka palkkalistoilla tutkija oli. Palkkakuluja ja muita menoja vastaavat summat siirrettiin Stakesille Syöpärekisteristä.

Markku Äärimaa

Oppimisen iloa vai epäonnistumisen tuskaa?

Oppimiskykyä heikentävät kehitykselliset häiriöt vaikuttavat keskeisesti lapsen sosiaaliseen ja psyykkiseen kehitykseen sekä ammatillisiin koulutusvalmiuksiin. Lähes joka viides nykykoululainen saa lyhytaikaista tai koko kouluiän kestävää erityis- tai tukiopetusta. Lapsen kehitystä ohjaa vahvasti paitsi motivaatio, myös pyrkimys välttää tilanteita, joihin liittyy epäonnistumisen pelkoa. Vaikeus selviytyä arjen vaatimuksista voi johtaa sekundaaristen ongelmien kehään ja syrjäytymiseen. Vaikka kaikkia erityisvaikeuksia ei voida poistaa, voidaan varhaisella tunnistamisella, oikein ajoitetuilla tukitoimilla sekä lapsen kehitystä tukevalla terveydenhuollon, päivähoidon ja vanhempien yhteistyöllä vaikuttaa lapsen selviytymiseen.

Merja Saarinen - Ilona Autti-Rämö

Miksi pakon käyttö vaihtelee niin paljon psykiatrisessa hoidossa?

Yksilön hoito hänen omasta tahdostaan riippumatta voi Suomessa tapahtua mielenterveyslain, päihdehuoltolain tai kehitysvammaisten erityishuoltolain perusteella. Päihdehuoltolain soveltaminen henkilön oman terveyden tai toisten turvallisuuden tai kehityksen suojaamiseksi on jäänyt hyvin vähäiseksi eikä sillä siten ole ollut juuri käytännön merkitystä. Mielenterveyslain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain perusteella tapahtuva tahdosta riippumaton hoito koskettaa sitä vastoin vuosittain useita tuhansia potilaita.

Jari Tiihonen

Sepelvaltimotautikuolleisuuden vähentämiseksi tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä

Sepelvaltimotauti on Suomessa edelleen kansallinen ongelma, jonka ehkäisemiseksi ja hoitolinjoiksi on laadittu lukuisia valtakunnallisia ja paikallisia ohjelmia sekä ohjeita. Nämä toimenpiteet ovat johtaneet huomattavan edulliseen kehitykseen, ja työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus on pienentynyt huikeasti viime vuosikymmenten aikana.

Antero Kesäniemi

Ovatko kipupotilaat jäämässä hoitotakuun ulkopuolelle?

Suomessa on noin 800 000 vaikeasta kroonisesta kivusta kärsivää ihmistä. Suurimmalla osalla kipupotilaista on tuki- ja liikuntaelinsairaus. Varsinkin selkärangan sairaudet, leikkausten, vammojen ja aivohalvausten jälkitilat, reuma, nivelrikko, neuropatiat ja syöpä ovat sairauksia, joiden pääoire on kipu. Noin 10 000 suomalaista kärsii vaikeista syöpäkivuista. Valtaosa potilaista tutkitaan ja hoidetaan terveyskeskuksissa. Terveyskeskuslääkärien potilaista runsaalla 40 %:lla kipu on hoitoon hakeutumisen pääsyy.

Timo Pohjolainen, Harri Tohmo, Eero Vuorinen, Voitto Järvimäki

Näkökulmia terveyspalvelujärjestelmän tehokkuuteen

Yrjö Jahnssonin säätiö järjesti 50-vuotisen historiansa kunniaksi terveystaloustieteen symposiumin Finlandia-talossa 9.-10. elokuuta. Symposiumin otsikkona oli terveydenhuoltojärjestelmien rahoitus ja insentiivit.

Kati Myllymäki