Jatkuuko myyräntyö EVO-rahoituksessa?

Valtio on tukenut 1950-luvun lopulta lähtien sairaaloiden opetus- ja tutkimustoimintaa. Velvoite tähän on viimeksi kirjoitettu erikoissairaanhoitolakiin, jonka 47. pykälä:n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, suoritetaan valtion varoista korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksesta sekä yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimuksesta. Vuoteen 1993 saakka valtio maksoi erityisvaltionosuutta, josta lyhennys EVO on peräisin, suoraan yliopistosairaaloille. Korvaus määritettiin prosentteina näiden sairaaloiden käyttömenoista. Vanhan järjestelmän voimassaoloajan viimeisinä vuosina korvaustaso oli 12 %. Vuonna 1993 valtion tuki muutettiin laskennalliseksi. Korvaus määräytyi sairaalassa tehtyjen tutkintojen (opetus-EVO) ja tieteellisten artikkelien ja väitöskirjojen perusteella (tutkimus-EVO).

Taito Pekkarinen

Nuoret eivät saa kaikkia tarvitsemiaan terveyspalveluja

Toteamus, että taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen on tehnyt tilaa psyykkisen kivun kokemiselle, näyttää olevan erityisen totta nuorten kohdalla. Kuten tässä lehdessä oleva Rimpelän ym. tutkimusraportti (s. 4229-35) osoittaa, 18 prosenttia 14- 18-vuotiaista pojista ja 25 prosenttia tytöistä kokee terveytensä vain joko keskinkertaiseksi tai peräti huonoksi. Nuorten, etenkin poikien, ylipainoisuus on lisääntynyt ja noin 1,5 % nuorista on Internet-riippuvaisia. Tulokset kuvaavat mahdollisten terveysongelmien lisäksi psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden puutetta. Onko ylensyövä tai nettiriippuvainen nuori vailla riittävää vuorovaikutusta aikuisen kanssa? Käyttääkö hän ruokaa/tietokonetta säädelläkseen tunteitaan, esimerkiksi ahdistuneisuuttaan?

Eila Laukkanen

PBL - ongelmalähtöinen ongelma

Dosentti Kuusen ym. vastineesta Lääkärilehdessä 42/2004 (s. 4023- 24) käy ilmi, että professorit Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen sohaisivat muurahaispesää, kun uskalsivat arvostella lääkärien uutta koulutusohjelmaa (SLL 40/2004, s. 3782-3). Hyvin tietäen, että uskovaisten kanssa ei kannata väitellä, haluan silti tuoda esille joitakin henkilökohtaisia kokemuksia.

Leif C. Andersson

Rohto-ohjauksen perusteet kuntoon

Suomen Lääkärilehdessä 39/2004 julkaistiin Lääkeinfo-palstalla (s. 3632) Rohto-keskuksen kannanotto toisen polven psykoosilääkkeiden asemasta vanhuspotilaiden hoidossa. Keskuksen esittämään suositukseen liittyy epäselvyyksiä ja harhaisuutta.

Kristian Wahlbeck

ROHTO-keskus avaa lääkearvioiden laadintaperiaatteita

Kiitämme professori Kristian Wahlbeckia ROHTO-keskuksen ensimmäistä lääkearviota koskevasta kommentista. Professori Wahlbeck arvostelee ROHTO-keskuksen tekemän lääkearvion metodologiaa, erityisesti laadintaprosessin läpinäkyvyyttä, kirjoittajien anonymiteettiä, näytön asteen arviointia sekä kustannusvaikutusten puuttumista.

Taina Mäntyranta

NNT virvoittaa mielen ja kirvoittaa kielen

Lääkärilehden keskustelupalstalla on käyty mielenkiintoista keskustelua siitä, pitääkö kliinisen lääke- tai hoitotutkimuksen tulos esittää absoluuttisena riskin vähenemisenä (ARR; absolute risk reduction) ja siitä laskettuna NNT(number needed to treat)-arvona vai suhteellisena riskin vähenemisenä (RRR; relative risk reduction). Puustinen, Nummenmaa ja Louhiala ovat absoluuttisen riskin vähenemisen kannalla (SLL 37/2004, s. 3389-91), Muhonen sen sijaan suhteellisen riskin vähenemisen kannalla (SLL 40/2004, s. 3779-80). Happonen ja Myllykangas suosittelevat kliinikoille matematiikan opintoja, joiden tavoitteena on prosentin (%; käytetään suhteellisen riskin vähenemisen yksikkönä) ja prosenttiyksikön (%-yksikkö; käytetään absoluuttisen riskin vähenemisen yksikkönä) erottaminen (SLL 39/2004, s. 3659-60).

Matti Korppi

Rasvan, proteiinin ja hiilihydraattien saantisuositusta on vihdoin tasapainotettu

Antti Aro tarkasteli paljon keskustelua herättäneen vähähiilihydraattisen ruokavalion asemaa laihdutuksessa (SLL 38/2004, s. 3513-5). Tällaisessa ruokavaliossa, jota ääriasennossaan kutsutaan Atkinsin dieetiksi, hiilihydraattipitoiset ruoat korvataan pitkälti proteiinia ja rasvaa sisältävillä elintarvikkeilla. Dieettiä noudattamalla paino putoaa nopeasti ja laihduttajaa motivoivasti. Runsaasta rasvasisällöstä huolimatta veren kolesteroli- ja triglyseridiarvot eivät huonone, paremminkin juuri päinvastoin.

Kari Salminen

Franciscus Sylvius eli FranÁois de le Boë - iatrokemian kehittäjä

Dubois-niminen ranskalainen hugenottiperhe oli joutunut pakenemaan uskonnollisten vainojen vuoksi ensin Alankomaihin ja sieltä edelleen Saksan Hanauhun (am Main). Perheeseen syntyi siellä vuonna 1614 poika FranÁois, joka opiskeli aluksi lääketiedettä Saksan ja Alankomaiden yliopistoissa, ja valmistui lääketieteen tohtoriksi Baselissa vuonna 1637. Ajan tavan mukaan hän käytti latinaistettua nimeä Franciscus Sylvius (ransk. bois, metsä, latin. silva). Sen rinnalla hän käytti myös ranskalaista nimimuotoa FranÁois de le Boë. Hän kuoli vuonna 1672.

Arno Forsius

Potilasta ei pidä käyttää markkinoinnissa

Lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunta on useassa kokouksessaan keskustellut potilaan esiintymisestä lääkärinpalvelujen markkinoinnissa. Ilmoituksissa on esiintynyt kuvina ja niminä mm. julkisuuden henkilöitä, jotka ovat ylistäneet esimerkiksi leikkaustulosta ja tarjonneet vertailua ennen ja jälkeen toimenpiteen.

Markku Äärimaa

Lapsettomien parien tutkimus ja hoito - haaste terveydenhuollon ammattilaisille

Lapsettomuuden ongelma koskettaa kymmeniä tuhansia pareja maassamme. Tuoreen naisten lisääntymisterveyttä selvittäneen FINRISKI 2002 -tutkimuksen mukaan kaikista naisista 16 %:lla oli joskus ollut vaikeuksia tulla raskaaksi ja 9 % oli ollut tutkimuksissa tai saanut hoitoa lapsettomuuteen. Tavallinen käsitys on, että hedelmättömyys on jonkin verran yleistynyt. Samalla kuitenkin hedelmöityshoidot ovat kehittyneet ja niiden tulokset ovat parantuneet. Suurta osaa lapsettomuudesta kärsiviä pareja voidaan näillä hoidoilla auttaa. Ennakkotietojen mukaan toteutettiin maassamme vuonna 2003 yli 7 000 hedelmöityshoitokiertoa (alkion siirtoa), eli väestöön suhteutettuna maassamme aloitettiin yhteensä 6,3 hoitokertaa tuhatta hedelmällisyysikäistä naista kohden. Vuosittain syntyy noin 1 500 koeputkihedelmöityksen avulla alkunsa saanutta lasta; se tarkoittaa noin 2,5 % syntyvistä lapsista. Tämä on merkittävä osuus myös äitiysneuvoloiden ja synnytyssairaaloiden toiminnassa.

Aila Tiitinen

Haittaluokitus on uudistamisen tarpeessa

Valtioneuvoston oikeuskansleri Paavo Nikula on ottanut kantaa haittaluokituksen uudistamisen tarpeeseen vastatessaan Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen asiasta tekemään aloitteeseen. Kivuntutkimusyhdistys pyysi oikeuskansleria selvittämään tapaturmavakuutuslain 18. a pykälä:ssä tarkoitetusta haittaluokituksesta 23.12.1986 annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 1012/1986 laillisuuden. Yhdistyksen käsityksen mukaan käytössä oleva haittaluokitus on lääketieteessä tapahtuneen kehityksen myötä vanhentunut. Erityinen ongelma on kivun arviointi. Yhdistys katsoi, että kansalaisia ei haittaluokitusta sovellettaessa taulukon puutteiden vuoksi kohdella päätöksiä tehtäessä perusoikeuksien edellyttämällä tavalla.

Irma Pahlman, Eero Vuorinen

Tarvitaanko nuorisopsykiatriaan hoitoketjuja?

Luin kiinnostuneena ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön pitkäaikaisen ylilääkärin Kari Pylkkäsen artikkelin Nuorten psykiatristen hoitoketjujen ongelmat (SLL 33/2004, s. 2941-7). Kirjoittaja oli asialla hallintomiehen roolissa, mutta tuntui kuin hän ei olisi puhunut samasta potilasjoukosta, jota olin tottunut kolmenkymmenen vuoden aikana hoitamaan. Niin etäiseltä ja käytännön työlle vieraalta artikkeli minusta tuntui.

Pirkko Turpeinen

Hoitoketjuja tarvitaan!

Kiitän entistä Helsingin kaupungin nuorisopsykiatrian ylilääkäriä ja entistä kansanedustajaa Pirkko Turpeista hänen kriittisistä kommenteistaan hoitoketjujen tarpeellisuudesta ja näkemyksistä Helsingin nuorisopsykiatrian historiasta. Valitettavasti olen kuitenkin hänen kanssaan eri mieltä hoitoketjujen tarpeellisuudesta.

Kari Pylkkänen

Ovatko tukielinten kulumasairaudet virallisesti hävinneet?

Olen tavannut viime vuosina lukuisia oheisen potilasesimerkin Liisan kaltaisia potilaita. Tukielinsairauksien perusteella laaditut eläkehakemukset näyttävät tulevan nykyään takaisin säännönmukaisesti hylättyinä. Sama koskee muidenkin kuin itse tekemieni lausuntojen perusteella tehtyjä hakemuksia. Tämä näyttää toteutuvan huolimatta siitä, kuinka graavit ja asiallisesti todennetut löydökset tutkimuksissa on havaittu, ja vaikka kuinka selvä yhteys löydösten, potilaan oireiden ja oireista johtuvien haittojen välillä näyttää olevan. Vaikka työkyvyttömyyseläkelait eivät ole vuosikymmeniin muuttuneet haitta-asteen osalta, on kliinisessä työssä näkynyt suuri muutos eläkeratkaisujen käytännöissä. Oma urani ulottuu 20 vuoden päähän. Silloin kipuoireinen degeneratiivinen selkäsairaus haittasi työn tekoa, mutta ei haittaa enää. Miksiköhän?

Raija Kerätär

Adolf Kussmaul - monitaitoinen saksalainen sisätautilääkäri

Adolf Kussmaul (1822-1902) syntyi Saksassa lähellä Karlsruhea sijaitsevassa Breisgaussa, missä hänen isänsä toimi lääkärinä. Kussmaul aloitti vuonna 1840 lääketieteen opinnot Heidelbergissä ja suoritti siellä vuonna 1846 lääkärin virkatutkinnon. Vuosina 1847-1848 hän jatkoi opiskeluaan Wienissä ja Prahassa.

Arno Forsius

Telehammaslääketiede - parempaa hoitoa ja yhteistyötä lääkärin kanssa

Teletekniikkaa voidaan käyttää monipuolisesti suun terveydenhuollossa. Sähköinen konsultaatio tekstin ja kuvien avulla lääkärin ja hammaslääkärin välillä nopeuttaa ja parantaa hoitoa. Teknologia ei koskaan korvaa aitoa potilas-lääkärisuhdetta, mutta se voi olennaisesti helpottaa työtä ja antaa enemmän aikaa potilaan kohtaamiselle.

Sinikka Kortelainen

Kaivoksissa ja merillä

Biologia on tullut yltäkylläisyyden aikaan. Mitatun datan määrä on musertavan suuri. Tietoa louhivat biologiset datamainarit tuottavat tästä raakamateriaalista kokonaiskuvaa.

Erkki Karjalainen

Riittävätkö resurssit kivun parempaan hoitamiseen?

Kipu varoittaa kudosvauriosta. Niinpä kipu onkin tärkeä syy hakeutua lääkärin vastaanotolle. Kuopiolaistutkijoiden mukaan 40 % lääkärin vastaanotolle hakeutuvista potilaista tulee sinne nimenomaan kivun takia. Kipu on hyödyllinen viesti silloin, kun se toimittaa alkuperäistä tehtäväänsä, eli johtaa kudosvauriota aiheuttavan tapahtuman hoitoon. Ongelmaksi kipu muuttuu, kun se on liian voimakasta tai kun sillä ei enää ole alkuperäistä kudosvauriosta varoittavaa merkitystä.

Eija Kalso

Tehtävänsiirtoja, työnjakoa vai yhteistyötä

Lääkärien ja hoitajien välinen työnjako on ollut perusterveydenhuollossa joustavaa ja sitä on sovitettu käytännön tilanteisiin jo vuosikymmenten ajan. Paikalliset vaihtelut työvoiman saannissa on voitu ottaa hyvin huomioon ja lisäkoulutukset sekä vastuukysymykset on hoidettu mutkattomasti. Tämä on mahdollistanut yksikön tarkoituksenmukaisen toiminnan kulloinkin työssä olevien ammattihenkilöiden pätevyyden ja motivaation mukaan. Isommissa asutuskeskuksissa työnjako on aina ollut kaavamaisempaa ja yhteistyö muodollisempaa. Tämän seurauksena eri henkilöstöryhmien välistä työnjakoa on julkisessa keskustelussa haluttu pitää ongelmallisena ja selvittämättömänä.

Pekka Anttila - Santero Kujala

Psykoosien varhainen tunnistaminen haaste diagnostiikalle ja seurannalle

Suomalainen skitsofreniatutkimus on aktiivista. Haku keskeisistä tietokannoista vuosilta 1994- 2003 antaa yli 800 osumaa, joista miltei 600 on kansainvälisiä julkaisuja. Kuitenkin valtaosa tutkimuksesta on biologisesti tai epidemiologisesti painottunutta perustutkimusta, joka ei ole vaikuttanut ainakaan kansainvälisiin hoitokäytäntöihin. Harvoja poikkeuksia ovat Idänpään-Heikkilän ym. (1) havainto klotsapiinin aiheuttamasta agranulosytoosista ja Yrjö Alasen (2) tarpeenmukaista hoitoa korostava hoitomalli.

Matti Isohanni