Uskaltaako kortisonia käyttää, kun se pehmentää luut?

Yli 50 vuotta sitten keksittyjä glukokortikoideja tarvitaan yhä monessa kliinisessä tilanteessa - ajatellaanpa vaikkapa nivelreuman, polymyalgia rheumatican, monien vaskuliittien, astman, tulehduksellisten suolistosairauksien, allergioiden, veritautien tai elinsiirtojen hoitoa. Noin 1 % väestöstä saa suun kautta annettavaa glukokortikoidihoitoa, eikä korvaavia hoitoja useinkaan ole.

Timo Möttönen

PBL - liikaa vai liian vähän?

Professorit Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen (SLL 40/2004, s. 3782-3, vastine Kuusi ym. 42/2004, s. 4023-4) pyrkivät ymmärtämään kritisoimaansa ongelmalähtöistä opetusta (PBL). On kuitenkin vaikeaa yhtyä heidän näkemykseensä ongelmalähtöisen opetuksen taustasta. Kun itse aktiivisesti osallistuin rinnakkaislinjakokeiluun, joka edelsi Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 1994-1998 toteutettua opintouudistusta, ei minulle tullut mieleenkään, että tekisimme kaikkea sitä työtä sen vuoksi, että perinteinen opetus tuottaa apaattisia, epäempaattisia ja epäsympaattisia lääkäreitä. Kyllä syy oli sama kuin kirjoittajilla; huoli siitä, ettei opetus enää vastannut nykyajan vaatimuksia, ettei opetus antanut riittävää ammattitaitoa.

Nils Bäck

Kommentti Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen -kirjan kirjoittajille

Kiitokset kommenteista kirja-arvioinnistani Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen. Lääkärilehdessä kirja-arvioinnissa ollut otsikointi on valitettavasti väärin painotettu ja toimituksellista työtä. Kirja-arvioinnissani neuroanatomian osalta viittasin siihen, että neuroanatomia toimii toiminnallisen neurologisen ajattelun pohjana. Katson sen kirjan ansioksi nimenomaan perusterveydenhuollon käyttäjäkuntaa ajatellen. Muilta osin viittaan kirja-arvostelussa esiin nostamiini asioihin.

Eila Herrgård

Miten koulutetaan hyviä lääkäreitä?

Lääkärien peruskoulutus on uudistunut 1990-luvulla kaikissa viidessä suomalaisessa lääketieteellisessä tiedekunnassa. Syinä opintouudistuksiin ovat olleet mm. tarve kehittää lääkärien valmiuksia työskennellä perusterveydenhuollossa sekä lääketieteen tietopohjassa tapahtuvien nopeiden muutosten huomioonottaminen. Myös uudet oppimismenetelmät ovat asettaneet haasteita lääkärikoulutukselle.

Hannu Halila

ESBL-kannat leviämässä avohoitoon?

Sairaalabakteerien yleistynyt resistenssi bakteerilääkkeitä kohtaan on erittäin vakava ja laajalti tiedostettu ilmiö. Suomessa sitä pyritään edelleen urheasti vastustamaan sairaalahygienian keinoin infektiolääkärien johdolla. Erityinen huolenaihe olisi moniresistenttien sairaalabakteerien leviäminen sairaaloiden ja pitkäaikaishoitolaitosten ulkopuolelle endeemisiksi bakteerikannoiksi, jotka voisivat aiheuttaa vaikeahoitoisia infektioita myös perusterveille, avohoitosektorilta apua hakeville potilaille. Näin ei Suomessa ole vielä juurikaan tapahtunut.

Martti Vaara

Onko sepelvaltimokirurgian iltarusko koittanut?

Ennusteet sepelvaltimokirurgian tarpeesta ovat muuttuneet Suomessa merkittävästi viime vuosina. Sepelvaltimokirurgian huippuvuodet osuivat 90-luvun loppupuolelle, jolloin ohitusleikkauksia tehtiin vuosittain noin 4 500, kun niitä kahden-kolmen viime vuoden aikana on tehty enää 3 800. Suunta on ollut sama muissakin maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimenpiteiden määrä väheni jo aikaisemmin, joskin vuodesta 2000 lasku näyttää jopa pysähtyneen. Toimenpidelukujen alamäki on Suomessakin loiventunut ja nykyisistä suoriteluvuista on vielä matkaa Kari Niemelän Duodecimissa keväällä 2004 ennustamaan alle 3 000 ohitusleikkauksen määrään. Niemelän ennustukseen viitataan myös tässä lehdessä julkaistavassa Kirsi Valveen artikkelissa (s. 4473-6).

Timo Savunen

Helsinkiläisillä lääketieteen opiskelijoilla ei ole aihetta huoleen

Professorit Leif Andersson (SLL 44/2004, s. 4279), Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen (SLL 40/2004, s. 3782-3) epäilevät Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa toteutetun mittavan opintouudistuksen tuottavan aikaisempaa huonompia ja ammattitaidottomampia lääkäreitä. Tuon väitteen tueksi ei ole löydettävissä tieteellistä näyttöä. Opintouudistus ei myöskään estä kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Mahdollisuus perehtyä todellisiin kliinisiin ongelmiin ja potilaisiin on aina houkutellut ja tulee edelleenkin houkuttelemaan tiedekuntaamme opiskelijoita etenkin Välimeren maista.

Mikko Salaspuro

Ongelmalähtöinen opetussuunnitelma vai lääkärikoulutuksen uudistaminen ilman täysremonttia?

Professorit Jorma Paavonen ja Seppo Heinonen pelkäävät mielipidekirjoituksessaan, että lääkärikoulutuksen taso laskee lääketieteellisen tiedekunnan siirtyessä ongelmalähtöiseen opetukseen (SLL 40/2004, s. 3782-3). Kirjoittajat esittävät huolensa siitä, että luentojen, potilaskeskeisen opetuksen ja omien tutkimuspotilaiden vähentäminen huonontavat lääketieteen opiskelijoiden oppimistuloksia. Huoli on ajankohtainen, tiedekunnan valitsemasta opetussuunnitelmasta riippumatta, koska lääketieteellisten tiedekuntien suuret opiskelijamäärät (ilman vastaavaa resurssien lisäämistä) eivät voi olla vaikuttamatta nimenomaan potilastyöskentelyn määrään ja annetun kliinisen ohjauksen laatuun.

Matti Korppi

Keliakia - rasvaripulista yleiseksi autoimmuunitaudiksi

Tulisiko koko väestölle tehdä keliakiaseulonta? Samuel Gee esitti vuonna 1888 kuvauksen keliakiaa sairastavasta lapsesta (1). Tilaan liittyivät vaikea malabsorptio ja rasvaripuli. Oppikirjan kuvat kakektisista keliakiapotilaista ovat jääneet mieleen, vaikka tiedetään, että tauti on usein lievä, vähäoireinen tai jopa kokonaan oireeton. Ei siis ole ihme, että vaikka keliakian todellinen esiintyvyys on noin 1 % (2), useassa maassa enintään joka 10. keliaakikko saa diagnoosin.

Pekka Collin

Uudet pelisäännöt työntekijän huumetesteihin, kameravalvontaan ja sähköpostin suojaan

Lokakuun alusta tuli voimaan uusi laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lakiin otettiin säännökset työntekijän huumetesteistä, kameravalvonnasta ja henkilökohtaisten sähköpostiviestien suojasta. Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteissa oleviin työntekijöihin sekä huumetestien osalta myös avoimeen virkaan tai työhön valittuun hakijaan.

Olli Härmänmaa

Flavonoidien ja kasvisten muiden polyfenolien merkitys ihmisen terveydelle

Kasvisvoittoista ruokavaliota noudattavat henkilöt elävät keskimääräistä pidempään ja heillä on pienentynyt riski sairastua moniin elintasosairauksiin, kuten sydäntauteihin ja paksusuolisyöpään (1,2). Erot klassisissa riskitekijöissä, kuten seerumin kolesterolissa ja verenpaineessa, eivät kokonaan selitä kasvisvoittoisen ruokavalion etuja. Viime vuosien aikana on tutkittu vilkkaasti kasviksissa esiintyviä polyfenoleja. Näitä fytokemikaaleja ei lueta varsinaisiksi ravintoaineiksi, eivätkä ne ole ihmiselle välttämättömiä kuten vitamiinit. Ne saattavat kuitenkin osittain olla vastuussa niistä hyvistä vaikutuksista, jotka liittyvät kasvisvoittoiseen ruokavalioon.

Iris Erlund

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030