On aika realisoida hoitotakuu

Tätä kirjoitettaessa sekä eduskunta että kaikki terveydenhuollon yksiköt painivat ensi vuoden talousarvioiden kanssa. Tämän syksyn talousarviorutistukset muistetaan jatkossa varmasti hoitotakuusta. Arviot hoitotakuun kunnille aiheuttamista kustannuksista ovat konkretisoitumassa. Jopa valtiovallan edustajat, jotka tähän saakka ovat mantramaisesti väittäneet, että uudistus voidaan toteuttaa nollasummaperiaatteella hoitoindikaatioita ja toimintarutiineja järkeistämällä, myöntävät nyt, että hoitotakuun lasku kunnille tulee olemaan perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteen laskien noin 125-130 miljoonaa euroa. Kuntaliitto puhuu 150-200 miljoonasta eurosta. Vaikka monien kuntien rahoitustilanne ei enää olekaan yhtä huono kuin vielä muutama vuosi sitten, on paljon kuntia, joiden on äärimmäisen vaikea löytää rahoja hoitotakuun toteuttamiseen.

Taito Pekkarinen

Verba fluent

Kirjoitettu sana pysyy, mutta suullisen välipuheen varaan jäävä asia on vaarassa muuttua ajan mukana, haalistua, liudentua, vesittyä ja ylipäätään vääristyä niin, että osapuolet huomaavat olevansa eri mieltä asiassa, joka alun perin oli selvä. Tapio Rautavaaran eräässä laulussa kerrotaan vanhoista ystävistä, jotka tapasivat pitkästä aikaa ja muistelivat entisiä yhteisiä aikoja. Kaikki oli kaveruksilla kirkkaana mielessä ja samansisältöisinä, kunnes toinen muistutti viimeksi erotessa antamastaan vipistä. Tässä kohtaa alkoivat ongelmat, eikä velkapääksi väitetty lainkaan pystynyt palauttamaan mieleensä tätä yksityiskohtaa. Vipin antanut tunsi itsensä petetyksi ja jos vipin saanut oikeasti oli unohtanut asian, hän koki outona sen, että vanha ystävä pitkän ajan perästä tavattaessa ensimmäisenä alkoi vaatia rahaa.

Markku Kojo

Paraneeko lääketeollisuuden kuume lääkkeittä?

Jatkaakseni 19.11.2004 ilmestyneen Lääkärilehden 47/2004 vuoropuhelua (Hannu Juvonen ja Reijo Salonen, s. 4634-5 ja Jyrki Korkeila, s. 4648-9), haluaisin tuoda esille muutamia seikkoja. Marcia Angellin kirja lääketeollisuuden nykytilasta ei ole ainoa laatuaan, sillä moni muu kirjoittaja on päätynyt hyvin samanlaisiin analyyseihin. Muutamia esimerkkiteoksia mainitakseni: Goozner: The 800 million $ Pill: The truth behind the cost of new drugs; Robinson: Prescription games: life death and money inside the global pharmaceutical industry; Healy: Let them eat Prozac: the unhealthy relationship between the pharmaceutical industry and depression; Krimsky: Science in the private interest: Has the lure of -profits corrupted biomedical research?; Medawar & Hardon: Medicines out of Control?; ja Abramson: Overdosed America: the Broken promise of American Medicine. Angell on tosin kirjoittajista lääketieteellisesti arvovaltaisin. Lisää löytyy internetosoitteesta: http://www.nofreelunch.org/ tai BMJ:n monista numeroista.

Jyrki Korkeila

Siltoja, ketjuja japutkenpäitä Cochrane Collaboraation 12.vuosikokous Ottawassa

Loka-marraskuun vaihteessa pidettiin Kanadassa kansainvälisen Cochrane-yhteisön vuosikokous. Teemana oli siltojen rakentaminen tutkijoiden, kliinikoiden, potilaiden ja päätöksentekijöiden välille. Kullakin ryhmällä on omat tiedon tarpeensa ja oma kielensä, ja kokouksessa esitettiin keinoja ylittää ne vedet tai kuilut, jotka ryhmiä erottaa. Toisena kielikuvana käytettiin tieteellistä tietoa suoltavaa putkenpäätä sekä kuinka saada se ja päätöksentekijöiden luotettavaa tietoa hamuava putkenpää kohtaamaan toisensa.

Iris Pasternack

Raskaus, painonhallinta ja krooniset taudit

Suomalaisten odottavien äitien paino nousee raskausaikana nykyisin enemmän kuin 1960-luvulla. Suuri painonnousu raskauden aikana altistaa raskauden jälkeiselle ylipainoisuudelle, voi johtaa pitkäaikaiseen lihavuuteen ja lisätä kroonisten sairauksien, erityisesti rintasyövän, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suositusten mukaiset ravinto- ja liikuntatottumukset voivat auttaa painonhallinnassa raskauden aikana ja sen jälkeen.

Tarja Kinnunen - Riitta Luoto

Ylimääräistä painolastia neuvottelupöydässä

Työmarkkinakierroksesta tuli sitten tällainen. Ensin tulopoliittista ilmapiiriä luotiin neuvotteluille suotuisaksi jakamalla ylimääräisiä osinkoja omistajille samaan aikaan, kun taloudellisin perustein irtisanottiin työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Vaikka teollisuuden EK, nielaistuaan palvelualan työnantajajärjestön, kokeekin varmasti tarvetta näyttää profiiliaan, oli ajoitus esimerkiksi lakko-oikeuden rajoittamisesitykselle ja tasoltaan lähellä nollaa oleville palkankorotusesityksille luvattoman huono.

Markku Kojo

Ennakkoluulotonta suunnittelua obstruktiivisen uniapnean diagnostiikkaan ja hoitoon

Aikuisten obstruktiivinen uniapnea on tullut tunnetuksi vasta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Viime vuosina tietomme apnean patofysiologiasta ja hoidosta sekä tautiin liittyvistä riskeistä ovat lisääntyneet huimasti. Apneaan liittyy lisääntynyt sydämen ja aivojen verenkiertohäiriöiden riski. Lisäksi apneapotilailla on kognitiivisia häiriöitä ja vireystilan laskua, jotka ilmenevät väsymyksenä, alentuneena suorituskykynä ja tapaturma-alttiutena.

Björn Falck - Matti Erkinjuntti

Välikorvatulehduksen diagnosointi on vaativaa ja vastuullista

Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskustelua lasten korvatulehdusten diagnostiikasta ja hoidosta. On esitetty, että äkillisen välikorvatulehduksen diagnoosin ja hoidon voisi tehdä sairaanhoitaja. Vaikka voi olla järkevää, että eräitä perinteisesti lääkärin tekemistä töistä siirretään hoitajille, äkillisen välikorvatulehduksen hoito ei kuulu siirrettäviin tehtäviin - eikä diagnosointikaan ainakaan ilman riittävää koulutusta ja selkeää vastuunjakoa.

Anne Pitkäranta, Karin Blomgren, Pekka Karma

Sydänjärjestön ryhmäohjaus keskittyy elintapamuutoksiin

Suomen Lääkärilehdessä 41/2004 (s. 3855-9) julkaistiin Marika Salmisen ym. tutkimus, joka oli otsikoitu Sydänjärjestön neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelman vaikutus iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatuun. Artikkelissa kuvattu ohjelma ei parantanut elämänlaatua, päin vastoin elämänlaatu heikkeni sekä interventio- että kontrolliryhmässä. Koska artikkeli on joissakin yhteyksissä herättänyt - ehkä otsikoinnin harhaanjohtamana - epäilyn sydänjärjestön ryhmäneuvonta- ja kuntoutustoiminnan vaikuttavuudesta, on paikallaan muutama tarkennus.

Ulla-Riitta Penttilä, Hannu Vanhanen

Preventiosta, hoidosta ja kuntoutumisesta tarvitaan näyttöjä iäkkään väestön kohdalla

Terveyspalvelupäällikkö Ulla-Riitta Penttilä ja ylilääkäri Hannu Vanhanen moittivat artikkelimme (Marika Salminen ym. Sydänjärjestön neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelman vaikutus iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatuun, SLL 41/2004, s. 3855-9) otsikointia harhaanjohtavaksi, koska siinä on käytetty sanoja sydänjärjestön neuvonta- ja ryhmätoimintaohjelma. Jo lyhennelmässä kerrotaan kyseessä olleen Varsinais-Suomen Sydänpiirin järjestämän toiminnan. Tämä asia tuodaan erittäin selvästi esille aineistoa ja menetelmiä kuvattaessa. Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry on oma, itsenäinen sydänjärjestöksi rekisteröity yhdistys. Se siis on sydänjärjestö. Otsikointi ei ole harhaanjohtava. Jopa Penttilä ja Vanhanen käyttävät oman tekstinsä toiseksi viimeisessä kappaleessa käsitettä sydänjärjestö kattamaan maakunnalliset sydänpiirit, joihin heidänkin mukaansa Varsinais-Suomen Sydänpiiri kuuluu. Artikkelissa ei missään kohdassa väitetä toiminnan olleen Sydänliiton toimintaa, eikä sanaa Sydänliitto edes esiinny tekstissä.

Sirkka-Liisa Kivelä

Valtakunnallisella arvioinnilla taattua laatua lääketieteen opetukseen

Lääkärilehden keskustelupalstalla on viime aikoina käyty keskustelua ongelmalähtöisestä opiskelusta (PBL) ja oppimisen tasosta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa (SLL 40, 42, 44 ja 46/2004). Haluamme tuoda tähän keskusteluun mukaan opiskelijanäkökulman, sillä aiemmista puheenvuoroista on ollut havaittavissa tietämättömyyttä opiskelun nykytodellisuudesta. Haluaisimme myös laajentaa keskustelua PBL vs. perinteinen opetus -linjoilta koskemaan opetuksen tavoitteita ja niiden toteutumista käytännössä. Oppimisen ja opetuksen taso ovat mielestämme koko Suomen lääkärikunnan asioita, sillä asiansa osaava tuore kollega on kaikkien ammatinharjoittajien etu.

Jonas Kantonen, Sari Vähäaho, Tuukka Tarvasmäki, Aki Uutela, Venla Kemppainen, Eino Palin, Laura Mäkitalo

Kunnalla on velvollisuus antaa ajokorttitodistus

Ajokyvyn arvioimiseksi tehtävä lääkärintarkastus ja todistuksen antaminen ajokyvystä kuuluvat kunnan lakisääteisiin velvollisuuksiin. Tehtävästä ei saa kieltäytyä lääkäripulaan tai terveyskeskuksen ruuhkiin vedoten. Hoitoa tarvitsevat potilaat voi kuitenkin asettaa kiireellisyysjärjestyksessä todistusta hakevien edelle. Näin tulkitsee lainsäädäntöä Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio kahdesta kantelusta antamassaan ratkaisussa.

Olli Härmänmaa

Toteutuuko selkäpotilaiden hoito asianmukaisesti?

Selkäkivut ovat varsin yleisiä jo kasvuiässä, ja puolella aikuisista on ollut yli viisi selkäkipujaksoa. Valtaosa äkillisistä selkäkipukohtauksista on ohimeneviä, eivätkä ne aiheuta kansanterveydellistä tai -taloudellista ongelmaa. Selkäkipu muodostuu ongelmaksi, jos vaiva toistuu usein tai pitkittyy. Selän oireet ovat yhä merkittävä työkyvyttömyyden syy: vuonna 2001 Suomessa oli noin 32 500 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä selkäsairauden vuoksi. Vuosittaiset selkäsairauksista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta 600 miljoonaa euroa, josta 200 miljoonaa kuluu tutkimukseen ja hoitoon ja 400 miljoonaa työkyvyttömyyden kustannuksiin eli sairauslomiin ja eläkkeisiin. Merkittävä osa sairauslomakustannuksista kuluu tutkimuksen ja hoidon odottamiseen, ja näissä jonoissa potilas usein menettää motivaationsa työhönpaluuseen.

Simo Taimela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030