Vanhat totuudet yksityissektorin ylivoimaisuudesta ovat ahtaalla

Maassamme käyty ikimuistoinen keskustelu julkisen terveydenhuollon ja yksityissektorin tehokkuudesta ja sen perusteella palvelujen tuotantokustannuksista on voittopuolisesti kiteytynyt kantaan, jonka mukaan toiminta on yksityispuolella paremmin organisoitua ja kevyemmin hallinnoitua. Jälkimmäinen pitänee paikkansa jo rakenteellisista ja lainsäädännöllisistä syistä. Näin ollen yksityissektori pystyy tarjoamaan palvelunsa julkista sektoria edullisemmin hinnoin, ja tätä tulisi hyödyntää erikoisesti taajama-alueilla, joilla yksityisen puolen palvelutarjontaa on. Helsinki testasi muutama vuosi sitten tätä hypoteesia kilpailuttamalla noin 100 miljoonan vanhan markan ostopalvelut. Ostoprojektista kirjoitettu selvitys jätti yleiseen tietoisuuteen arvion runsaan 10 %:n saavutetuista säästöistä verrattuna siihen, että kaikki palvelut olisi hankittu normaalisti sairaanhoitopiiriltä. Helsingin kokeilu lisäsi poliittisessa keskustelussa vaatimuksia ostopalvelujen nykyistä olennaisesti laajemmasta käytöstä. Sittemmin näitä vaatimuksia on edelleen ryydittänyt hoitotakuuseen valmistautuminen.

Taito Pekkarinen

Uudet valtakunnalliset suositukset lastenneuvoloille

Lastenneuvola lapsiperheiden tukena on nimenä sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemalla lastenneuvolatyön suositusoppaalla. Nimi kuvaa hyvin sisällön painotusta. Vanhemmuuden, hyvän parisuhteen ja koko perheen tukemisen tärkeyttä korostetaan. Neuvola nähdään moniammatillisen työntekijäverkoston toimintakenttänä. Terveydenhoitajan tehtävänä on oman perustyönsä ohella saada eri toimijat yhteistyöhön lapsiperheiden hyväksi. Neuvolalääkärin yhteistyötaitoja korostetaan lääketieteellisen osaamisen ohella - hänhän on terveydenhoitajan lisäksi ainoa ammattilainen, joka tapaa jokaisen lapsen ja tämän perheen.

Pirkko Ranki

Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset

Väestötasolla toteutetun sepelvaltimotautia ehkäisevän työn historia on suomalainen menestystarina. Vielä 1970-luvun alussa keski-ikäisten suomalaisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli maailman suurimpia. Vuoteen 1997 mennessä tähän ikäluokkaan kuuluvien miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli vähentynyt 64 % ja naisten 71 %. Kansanterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan suurin osa edullisesta kehityksestä selittyi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vähenemisellä. Näistä suurin yksittäinen tekijä oli seerumin kolesterolitasojen lasku (1). Kolesterolin parikymmentä vuotta kestänyt tasainen laskusuunta näyttää kuitenkin pysähtyneen vuoden 1997 jälkeen (2).

Matti J. Tikkanen

Erikoisalojen laaturekisterejä kehitettävä suunnitelmallisesti Suomessakin

Ruotsissa pidetään yllä internet-pohjaista laatutietokantaa, josta kukin sairaala voi tarkastella omien potilaidensa tietoja yksilötasolla tai vertailla erilaisten raporttien avulla omia hoitotuloksiaan ja käytäntöjään muihin sairaaloihin. Naapurimaan erinomaisesta järjestelmästä voitaisiin ottaa oppia meilläkin, kirjoittavat Jari Haukka ja Hannu Vanhanen.

Jari Haukka, Hannu Vanhanen

Toisen lastenlääkärin mielipide

Lääkärilehdessä 1/2005, s. 86-7, haastatellaan professori Martti Siimestä otsikolla Lastenlääkärit juuttuvat koulutusputkeen. Haastattelun mukaan Tukoksen on aiheuttanut...asetus erikoislääkärin tutkinnosta, joka määrää suorittamaan vähintään puolet erikoistumisopinnoista yliopistosairaalan ulkopuolella. Sallitaanko tähän asiaan maalaislääkärin toinen mielipide, josta päätoimittaja Päivi Hietanen samassa lehdessä kirjoittaa?

Risto Lantto

Kenelle kellot soivat - John Donnen pohdiskeluja sairasvuoteella

John Donne (1572-1631) oli englantilainen runoilija ja tuomiorovasti, jonka laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu myös erikoinen teos Devotions upon Emergent Occasions vuodelta 1624. Seuraava teosta kuvaava kirjoitus perustuu Paavo Rissasen suomennokseen Rukouksia sairasvuoteelta (Kirjaneliö, Pieksämäki 1988). Donnen sairaus oli toisintokuume, febris recurrens, ja teos sisältää mielenkiintoisia välähdyksiä tästä vakavasta sairaudesta ja lääketieteen käytännöstä 1600-luvun alussa.

Arno Forsius

Hallitsetko omia tekstejäsi?

Ellet ole varovainen, voit menettää pääsyn omiin teksteihisi. Talletusmuoto voi karata altasi.

Erkki Karjalainen

Lääkärit ja lääketeollisuus - sääntelyä vai lööppejä?

Tiedotusvälineissä on käyty viime aikoina näyttävää keskustelua lääketeollisuuden ja lääkärien suhteista. Keskustelun sormella osoittelevassa perussanomassa ei ole juurikaan uutta: lääkärien väitetään nauttivan kohtuutonta hyvää huvimatkojen, gourmet-illallisten, liikelahjojen ja harrastusten tukemisen muodossa, kun lääketeollisuus tarjoaa näitä edistääkseen lääkkeittensä myyntiä. Ovelasti suunnitellun markkinoinnin väitetään johtavan mm. siihen, että lääkärit määräävät potilailleen perusteettomasti aina uusinta ja usein kalleinta lääkettä, josta potilaan ohella osuutensa joutuu maksamaan myös yhteiskunta lakisääteisten lääkekorvausten myötä. Rumimpien väitteiden mukaan potilaan saama hoito muotoutuu markkinavetoiseksi ja lääketieteen parhaat periaatteet on surutta unohdettu.

Taito Pekkarinen

Panostus klamydian torjuntaan kannattaa

Klamydia on yleisin bakteerin aiheuttama sukupuoliteitse leviävä tauti. Se on yleistynyt useimmissa EU-maissa 1990-luvun puolivälistä lähtien (1). Suomessa klamydiatartuntojen määrä ylitti 13 000 vuonna 2002, mutta nyt nousu näyttää pysähtyneen.

Timo Reunala

Mikä tutkimus unohtui?

Eija Vaulan asiantuntevassa artikkelissa Turvonnut alaraaja - mikä tutkimus unohtui? (SLL 1/2005, s. 54-5) fokusoitiin lähelle ja tarkaksi potilaan hoidon biomedisiininen puoli käsitellyn sairaalakäynnin osalta.

Antti Hernesniemi

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä

Päivystyksessä ja akuuttihoidossa toki huomioidaan myös potilaan elämäntilanne ja potilaan läheiset. Totuus kuitenkin on, että jos potilaan peruselintoiminnot ovat uhattuina, ei elämätilanteen selvittelystä ole kovin paljoa hyötyä, eikä potilaalta aina siinä vaiheessa saa tietojakaan.

Eija Vaula

Myyräkuumeeseen voi liittyä myös vakavia silmäkomplikaatioita

Mielenkiintoisessa katsausartikkelissaan (SLL 48/2004, s. 4713-7) Satu Mäkelä ja Jukka Mustonen päättelevät, että maassamme todetaan vuosittain noin 1 000 serologisesti varmistettua Puumala-virusinfektiota, mutta serologisesti diagnosoimattomia tapauksia on noin kuusi kertaa enemmän. Taudinkuva vaihtelee oireettomasta vakavaan, ja jopa kuolemantapauksia on raportoitu. Silti sairauden ennuste on hyvä.

Ahti Tarkkanen, Matti Koskenoja, Johannes Leikola

Lääkemaailmassa tapahtuu -palsta ei uutisoi tulehduskipulääkkeiden sydän- ja verisuoniturvallisuudesta tasapainoisesti

Suomen Lääkärilehden Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla on viime aikoina kirjoitettu koksibeista erityisen aktiivisesti (esimerkiksi SLL 2004;59: 55, SLL 2004;59:3847, SLL 2004;59: 4259, SLL 2004;59:4500 ja SLL2004; 59:4614). Palstalla on toistuvasti kirjoitettu Pfizerin selekoksibin ja valdekoksibin kardiovaskulaarisiedettävyydestä lähinnä Yhdysvaltojen mediassa olleiden uutisten pohjalta. Yhdysvalloissa julkisuus perustuu suurelta osin talousjournalismiin, jota kiinnostavat vain siellä markkinoilla olevat merkittävät tuotteet. Tästä syystä mm. etorikoksibi ja perinteiset tulehduskipulääkkeet ovat olleet uutisoinnin ulkopuolella. Suomessa markkinoiduista tulehduskipulääkkeistä ei ole syntynyt sellaista tasapainoista kuvaa, jota lääkäri tarvitsisi hoitovaihtoehtoja valitessaan.

Hannu Juvonen

Kuukautisten historiaa

Naisen kuukautiset ovat edellytys lapsen saamiselle ja ihmiskunnan lisääntymiselle. Kuukautiset ovat toisaalta olleet hedelmällisen ikäkauden aikana naiselle huomattava haitta, varsinkin kotipiirin ulkopuolella. Kuukautisvuodot ovat olleet aikaisemmin suuren ihmetyksen kohteena ja niille on keksitty monenlaisia selityksiä. Kuukautisverellä uskottiin olevan paljon haitallisia ominaisuuksia ja toisaalta sitä käytettiin apuna erilaisissa taikakeinoissa.

Arno Forsius

Kliinikon silmä vai tietokonetuloste?

Tilastolliset päättelyt voivat johtaa harhaan. Kritiikkiä tarvitaan osatulosten yhdistämisessä.

Erkki Karjalainen

Tarina on tilastoa vaikuttavampi

Jokainen toimittaja tietää, että tarina vaikuttaa. Olemme viime viikkoinakin saaneet lukea monia syvästi mieleenpainuvia kertomuksia yksityisten ihmisten surusta ja sankaruudesta. Koskettavia kohtaloita uupumukseen asti. Toivon ja lohdun murusia saatamme löytää siitä, että ihmiset välittävät toisistaan. Lähimmäisten hädän järkyttäminä lähes kaikki kehittyneiden maiden kansalaiset ovat avanneet kukkaronnyörinsä. Yleisönosastossa on vaadittu valtion myöntämän avustussumman tuntuvaa nostamista ja maamme kehitysavun korottamista.

Päivi Hietanen

Eiköhän unohdeta koko juttu!

Kiivasrytmistä länsimaista arkeamme horjuttavat vain hetkittäin viestit maailmanlaajuisista terveysuhkista, kuten saasteista tai sairauksista. On ymmärrettävää, että mielessämme historiaksi hiipuneet suuretkin epämiellyttävät asiat unohtuvat nopeasti. Tuberkuloosi on näistä oiva esimerkki. Aiempia sukupolvia kiusannut ja tuhansittain ihmisiä kaatanut keuhkotauti on saatu tehokkain ponnistuksin otteeseen muutamassa vuosikymmenessä. Aiempi kansantauti pysäyttää vuosittain enää noin 400 suomalaista, tosin näistä joka viidennen lopullisesti.

Kari Liippo

Missä julkaisen - impaktifaktori, EVO, oikea kohderyhmä?

Lääketieteen alan tutkijoilla on, erikoisalasta riippuen, mahdollisuus tarjota hengentuotteitaan useisiin kymmeniin indeksoituihin lehtiin. Miten valita artikkelille paras mahdollinen foorumi siten, että otsikon kolme asiaa tulostuisivat parhaiten? Vai ovatko IF, EVO ja kohderyhmä kaikki relevantteja tekijöitä julkaisufoorumia valittaessa? Näin melkein ruohonjuuritasolta, vaikkakin runsaasti EVO-pisteitä kahmineena, olen alkanut mietiskellä asiaa syvällisemmin.

Martti Vastamäki

Lääkäri ja tietojenkäsittelytieteet

Lääkärin työ on tietojen käsittelyä. Informaatioteknologia tarjoaa

Pirkko Nykänen

Toinen mielipide

Toinen mielipide on arka asia. Suomalaisen lääketieteen kulttuurissa se on edelleen useimmilla erikoisaloilla outo lintu, mutta lajin yleistyminen on odotettavissa sairastavien koulutustason noustessa. Koulutettu ihminen ymmärtää, että lääketieteen totuudet ovat harvoin vaihtoehdottomia ja haluaa usein itse aktiivisen roolin hoidossaan. Hänen asenteensa hoitoon on kriittisempi ja johtaa enemmän kuluttaja- tai asiakastyyliseen terveydenhuollon käyttämiseen kuin perinteinen toimintamalli.

Päivi Hietanen