Yllättäviä tuloksia Helsingin Kalleus-hankkeesta

Helsinki on saanut maanlaajuista mainetta esiintyessään vuodesta toiseen Kuntaliiton tekemissä terveydenhuollon kustannusvertailuissa maan kärkipaikalla. Uusin käänne tässä keskustelussa on sosiaali- ja terveysministeriön, Helsingin kaupungin ja Husin yhteisellä rahoituksella kaksi viime vuotta toimineen Kalleus-hankkeen tulosten valmistuminen. Projektin tehtävänä oli selvittää, mitä tämä kalleus loppujen lopuksi pitää sisällään. Miljoona euroa maksaneen ja runsaan kymmenen senttimetrin paksuisen asiakirjapinon tuottaneen projektin tuloksia on selostettu Lääkärilehden kahdessa edellisessä numerossa.

Taito Pekkarinen

Synnytysanalgesia puhuttaa jatkuvasti

Enemmistö synnyttäjistä kokee synnytyksen kivuliaaksi (1). Melkoiselle osalle naisista synnytys on elämän kivuliain tapahtuma, vaikka kipukokemusta helpottaa oleellisesti tapahtuman positiivinen perusviritys ja suurimmassa osassa tapauksista onnellinen lopputulos. Kivun taustalla ovat avautumisvaiheessa kohdunkaulan venyttyminen ja kohtulihaksen supistumisen aiheuttama paikallinen iskemia ja laktaattituotanto sekä ponnistusvaiheessa vaginan ja perineumin venyttyminen. Yksilötasolla kipuelämyksen kokeminen vaihtelee suuresti, eikä sen tasoa voi ulkopuolinen asiantuntija määrittää. Etukäteisinformaatiolla ja valmennuksella sekä henkilökunnan tuella ja valmiudella asiantuntevaan ja tehokkaaseen avun tarjoamiseen on suuri merkitys.

Pentti Jouppila - Riitta Jouppila

Japanin tupakkapolitiikka suojelee teollisuutta, ei kansalaisten terveyttä

Aasian vauraimmassa valtiossa Japanissa on arvioitu olevan yli 31 miljoonaa tupakoitsijaa. Tupakanpoltto on Japanin johtava kuolinsyy. Se aiheuttaa 114 000 vuotuista kuolemaa. Valtionvarainministeriö - Japan Tobacon suurimpana omistajana - on toiminnallaan osoittanut olevansa enemmän kiinnostunut suojelemaan taloudellisia intressejään kuin kansalaisten terveyttä. Hiljattain Japanissa ratifioitu FCTC-sopimus luo uuden mahdollisuuden kansallisen, laajapohjaisen tupakkaohjelman synnylle.

Seppo Suomela

Lääkärikoulutuksen kansainvälistyminen 1960-luvun Suomessa

Lääkärien koulutus kansainvälistyi merkittävästi 1960-luvulla. Ulkomaisiin yliopistoihin lähti vuodesta 1960 alkaen joka vuosi noin 50 medisiinaria.

Jouni Kantola

Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma - uutta byrokratiaa vai mahdollisuus?

Keskustelu sairaaloiden tehtävistä terveydenhuollossa sairaalan ulkopuolella on Suomessa peräisin vähintään parin vuosikymmenen takaa. Tätä tarkoittavia määräyksiä - tosin ei ilmeisesti kovin hyvin toiminnassa noteerattuja - on myös aina ollut erikoissairaanhoitolaissa. Voimassa olevan lain 10 pykälä toteaa sairaanhoitopiirin kuntainliiton tehtäväksi järjestää laissa säädetty erikoissairaanhoito alueellaan. Parissa seuraavassa momentissa on velvoitteita erikoissairaanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja tuen antamisesta palveluihin, joita yhden terveyskeskuksen ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa. Maaliskuun alussa tulee voimaan kyseisen pykälän muutos, joka selkiinnyttää entisestään erikoissairaanhoitopiirin vastuuta alueellisena toimijana ja järjestää nämä palvelut yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein.

Taito Pekkarinen

Tasapainoilua liikunnan terveyshyötyjen ja riskien välillä

Lääkärien työajasta merkittävä osa kuluu liikuntavammojen hoitamiseen. Suomalainen liikuntaturvallisuustutkimus osoitti, että vammoja tapahtuu liikunnan aikana runsaasti. Tutkimuksessa havaittiin suuria eroja eri liikuntalajien vammariskeissä. Kaikkia lajeja ei voidakaan pitää terveyttä edistävinä varsinkin, jos niitä harrastetaan kilpailumielessä (1). Liikuntavammat ovat harvoin hengenvaarallisia. Mutta ne saattavat altistaa myöhemmällä iällä erityisesti alaraajojen nivelrikkomuutoksille (2).

Jari Parkkari

Klamydian esiintyvyydessä miltei kymmenkertainen ero

Jorma Paavonen ym. ovat varovaisen optimistisia saatuaan harvinaisen matalia esiintyvyyslukuja klamydiainfektion seulonnassa YTHS:n opiskelijoilta (SLL 3/2005, s. 261-3). Olemme Porissa perhesuunnitteluneuvolassa seuloneet klamydiainfektioita jo 1980-luvun lopulta, rohkenimmepa suositella seulontaa saamiemme tulosten perusteella käytännöksi nuorten ehkäisyn parissa työskenteleville (Nurmi ja Linden, SLL 4/1990).

Jarmo Nurmi

Klamydiatapausten määrä lisääntyy edelleen

7Kiitämme Jarmo Nurmea kiinnostuksesta artikkeliamme kohtaan. Kuten artikkelimme lopussa totesimmekin, johtopäätösten tekeminen pelkästään oman tutkimuksemme perusteella saattaa olla ennenaikaista. Muutama Nurmen kirjoitusta tukeva positiivinen kommentti on paikallaan:

Jorma Paavonen Christian Malm Robert Zilliacus

Eläinkokeiden arvioinnissa eläimen intressi mukaan

Jouko Tuomisto on tuohduksissaan ehdotetusta uudesta koe-eläinlaista, josta hän väittää tutkimuksen näkökulman unohtuneen (SLL 2/2005, s. 194-7). Monet Tuomiston väitteet ovat mielestämme virheellisiä.

Elisa Aaltola, Hanna Kivinen, Mirkka Pennanen

Alkuperäisdata - roskia vai timantteja?

Lääketieteen rutiinimittauksien raakatuloksia ei pidä unohtaa. Joskus alkuperäisdatoista löytyy aarteita.

Erkki Karjalainen

NordDRG etenee ja kehittyy

NordDRG on Pohjoismaiden yhteisesti erikoissairaanhoidon toiminnan analysointiin kehittämä luokitusjärjestelmä. Sen juuret ovat yhdysvaltalaisessa diagnooseihin perustuvassa ryhmittelymenetelmässä (DRG = Diagnosis Related Groups). NordDRG:tä ylläpitää ja kehittää Pohjoismainen luokittelukeskus, jota johtaa suomalainen luokitusalan huippuosaaja Martti Virtanen.

Heikki Punnonen

Muistihäiriöiden varhaisdiagnostiikka kaipaa tehostamista

Nykyään nihilismi on vaihtumassa varovaiseksi optimismiksi sen suhteen, että myös Alzheimer-potilaita voi ja pitää hoitaa. Silti hoitoketjuissa on edelleen paljon parannettavaa. Diagnostiset tutkimukset muodostavat vain 1-2 % dementiapotilaan kokonaishoidosta, johon yleensä loppuvaiheessa kuuluu myös kallis laitoshoito. Jokaisella potilaalla, jolla epäillään dementiaa, on oikeus päästä asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoon. Perusterveydenhuolto on avainasemassa dementian havaitsemisessa ja tutkimusten käynnistämisessä ja myös potilaiden jatkohoidon seurannassa.

Hilkka Soininen

Terveydenhuoltoon tarvitaan systeemi-innovaatioita

Potilaat haluavat parempaa hoidon saatavuutta ja lääkärit parempaa työnhallintaa. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että ratkaisu molempiin on toimintojen suunnittelu tuotantotalouden oppeja käyttäen niin, että tarjonta sovitetaan kysyntään, samalla kun kysynnän luonteeseen vaikutetaan aktiivisin ohjaustoimin.

Tuula Heinänen, Juha Metso

Huostaanotto hoidollisista syistä - lapsen näkökulmaa ei saa unohtaa

Psykiatrikollega Ben Furman kirjoittaa Lääkärilehdessä 51-52/2004 (s. 5022-3) tärkeästä ja tunteita herättävästä asiasta: lääkärin suosituksesta tapahtuvasta huostaanotosta ja sijoituksesta. Keskustelu lastensuojelun ja terveydenhuollon yhteistyöstä ja työnjaosta on varsin tervetullutta. Ben Furmanin mielipidekirjoitus on erittäin johdonmukainen ja looginen, kun asioita tarkastelee aikuisen, tai aikuista tutkivan ja hoitavan aikuispsykiatrin näkökulmasta. Jotakin oleellista kirjoituksesta kuitenkin puuttuu: lapsen näkökulma. Lastensuojeluasioita ja lastenpsykiatrin toimintaa tarkasteltaessa tämä näkökulma on kuitenkin se keskeisin.

Ilona Luoma

Lapinlahtea tarvitaan!

Tutkija-kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ehdottaa Lapinlahti-luennossaan (HS 2.1.05), että aikamme ikonit - nopeus, muutos, tehostaminen ja suuret yksiköt - pitäisi torjua. Työelämän ja yhteiskunnan päätöksenteon käyttämän nopean tiedon rinnalle on tuotettava terveydenhoidon, koulutuksen ja taiteen hidasta, ymmärtävää tietoa.

Heikki Majava

Ulkoministeriöön kohdistui aiheetonta kritiikkiä katastrofin yhteydessä

Kaukomatkailun yhteydessä otetaan rokotuksia, varataan mukaan lääkkeitä ja pidetään huolta vakuutuksista. Tällöin olisi myös henkisesti varauduttava siihen, että perillä ollaan kaukana kotimaan kielistä, kulttuurista, pelastus- ja terveydenhoitojärjestelmistä, teleyhteyksistä ja muista toimintamahdollisuuksista. Omalla päätöksellä alistutaan suurkaupunkien liikennevilinälle, ruuhka-alueiden tarttuville taudeille ja odottamattomille luonnontapahtumille. Näistä eivät suomalaiset viranomaiset ole vastuussa. Tähän todellisuuteen eivät olleet henkisesti varautuneet ne ihmiset, jotka ankarasti arvostelivat ulkoministeriön ja muiden viranomaisten toimintaa teleliikenteen osalta.

Tapio Tervo

Kuka jakaisi diureettinäytteitä?

Useimmille potilasryhmille tiatsididiureetit ovat hypertonian peruslääkkeitä hoitosuosituksien mukaan. Hinnaltaan ne ovat kuitenkin niin halpoja, että lääketehtaat eivät juuri panosta niiden markkinointiin. Sisätautilääkärille tulee usein potilaita, joilla verenpainetta ei ole saatu tavoitearvoon huolimatta moderneista kalsiumsalpaajista, beetasalpaajista ja angiotensiini-antagonisteista. Ratkaisu saattaa olla diureetin lisääminen, mikä pitäisi lähes aina liittää ACE:n estäjän tai AT II -salpaajan oheen. Ilmeisesti lääkkeen valinta määräytyy paljolti sillä perusteella, mitä näytteitä sattuu kaapista löytymään. Pitäisikö Kelan jakaa näytteitä diureeteista, jotta niiden käyttö lisääntyisi? Tämä voisi jopa vähentää hypertonian hoidon kustannuksia yhteiskunnalle.

Heimo Kovanen

Kollegiaalisuusohjeiden noudattaminen on entistä tärkeämpää

Kollega Päivi Hietanen puuttui Lääkärilehden numeron 1/2005 pääkirjoituksessa (s. 7-8) rakentavalla tavalla kysymykseen toisesta mielipiteestä potilaan tutkimuksessa ja hoidossa, toivoen lääkäreiden keskeisen neuvottelun yleistymistä potilaan parhaaksi.

Taisto Talvensaari

Hyksin sädehoidon ja syöpätautien klinikka 1974-1993

Vaikea lääkärivaje väistyi vähitellen ja sädehoidon klinikalle saattiin uusi seniorilääkäripolvi. Lääkintöhallituksen yleissuunnitelman toteuttaminen käynnnistyi. Tätä kautta luonnehtivat lukuisat selvitykset klinikan asemasta syövän hoidossa Hyksissä. Sädehoitoklinikan kirurgia oli malka hallinnon silmässä, ja hallinnon virkailijat halusivat muuttaa klinikan pelkästään pyydettyjä palveluja antavaksi yksiköksi. Uhka kuitenkin torjuttiin ja klinikan itsenäisyys säilyi. Klinikan tieteellistä tutkimustoimintaa leimasi kansainvälisyys. 50-vuotisjuhlia vietettiin 1986 käynnistämällä kansainvälisten symposiumien sarjan.

Lars R. Holsti

Tunnista hyvä hoitosuositus AGREE-lomakkeen avulla

Hoitosuosituksia laativat organisaatiot tekevät tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Hoitosuositusten laadun arviointiin kehitetty lomake on käännetty suomeksi. Se auttaa valitsemaan hyvin tehtyjä suosituksia hoitoketjujen perustaksi.

Marjukka Mäkelä - Minna Kaila