Nanoriskejä ja megamahdollisuuksia?

Yli puoli miljoonaa suomalaista käyttää työssään vaarallisia tai haitallisia kemikaaleja. Kemikaalien aiheuttamia ammattitauteja rekisteröidään vuosittain yli 2 000 tapausta, ja yhä useammin työntekijöiden allergia- ja ärsytysoireet ovat sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamia. Mutta edelleenkin asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine.

Harri Vainio

Primum non nocere - kliinisen työn vaikeat valinnat

Lääkärin etiikka -kirjassa Juhani Pietarinen ja Veikko Launis toteavat, että auttamisen halu on lääkärin keskeinen moraalinen hyve. Ennen kaikkea on vältettävä tuottamasta potilaalle vahinkoa - primum non nocere. Käytännön kliinikon ammattitaitoon kuuluu hoidon odotettavissa olevan hyödyn ja mahdollisten haittojen punninta kunkin yksilön kohdalla. Erityisen vastuulliseksi tämä pohdinta muuttuu silloin, kun potilaan mahdollisuudet tehdä omat tietoiset valintansa ovat rajalliset. Kuoleman ja vakavan vammautumisen vaaran pienentämiselle on tapana sallia muuta hoitoa korkeampi haittavaikutushinta. Sille määrittyy ensimmäisten satunnaistettujen hoitokokeiden myötä taso, joka jää elämään hyväksyttynä normina.

Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Huostaanoton ei pitäisi perustua vain lastenpsykiatrin mielipiteeseen

Kirjoitin tämän lehden numerossa 51-52/2004 (s. 5022-3) lääketieteen etiikkaa koskevasta asiasta, joka on painanut pitkään mieltäni. Onko oikein, että lastenpsykiatri voi suositella (käytännössä määrätä) lastensuojeluviranomaisen ottamaan lapsen huostaan sellaisilta vanhemmilta, jotka eivät ole millään muulla tavalla laiminlyöneet lapsensa hoitoa kuin asettumalla vastustamaan lastenpsykiatrin suosittelemaa hoitopäätöstä.

Ben Furman

Lapsellakin on oikeus oireettomaan elämään

Olemme joukko allergisten lasten vanhempia, jotka huolestuneina seuraamme allergioiden hoitoon ja tutkimiseen annettavia ohjeistuksia. Haluamme nostaa esiin muutamia seikkoja Minna Kailan ja Taina Arvolan artikkelista Välttämisruokavalio ruoka-allergian hoidossa: hyödyt ja haitat (SLL 5/2005, s. 533-6).

46 Muun Allekirjoittaneen Vanhemman Puolesta, Heidi Lysmä, Teija Kylä-Liuhala, Katja Nissinen, Hanna Immonen, Katja Kangas, Soile Naskali

Yleislääkärit parantavat maailman? Maailman yleislääkärien kongressi Orlandossa 2004

Orlandossa viime lokakuussa järjestetty Wonca World 2004 on tähän mennessä suurin yleislääketieteen tieteellinen kongressi. Sen järjestivät yhteistyössä Wonca ja Amerikan perhelääkäreiden yhdistys (American Association of Family Physicians). Molempien kongressien osallistujat saattoivat vapaasti osallistua kummankin ohjelmaan. Kaikkiaan tähän megatapahtumaan osallistui n. 21 000 henkeä, joista n. 7 000 oli 97 eri maata edustaneita lääkäreitä. Kongressin teemana oli koko maailman asiat: Family Medicine - Caring for the World.

Martina Torppa

Hinkuyskä eli pertussis

Hinkuyskä oli aikaisemmin hengenvaarallinen sairaus varsinkin imeväisikäisillä lapsilla. Siihen kuoli yleensä enemmän lapsia kuin tuhkarokkoon, tulirokkoon ja kurkkumätään yhteensä. Imeväiset sairastuivat tautiin jo kolmen kuukauden iästä alkaen, koska raskaana olevan naisen vasta-aineet eivät pääse istukan läpi sikiöön.

Arno Forsius

Telelääketiede kustannustekijänä

Telelääketieteen sovelluksen hankkiminen on toiminnan kehittämiseen liittyvä merkittäviä investointipäätös. Sen perustelemiseksi tarvitaan selvityksiä kustannuksista ja odotettavissa olevista hyödyistä. Niiden osoittaminen ei aina ole ongelmatonta.

Heikki Lamminen

Miksi lääkäri menee sairaana töihin?

Lääkärit ovat harvoin pois töistä, jos pystyvät raahautumaan työpaikalle. Husissa lääkäri oli viime vuonna sairauden vuoksi poissa keskimäärin neljä päivää, hoitaja 15 ja muu henkilökunta 19 päivää. Taustatekijöitä huimille ammattikuntien välisille eroille on varmasti monia. Muiden työntekijöiden 4-5-kertaiset luvut lääkäreihin verrattuna eivät voi kuitenkaan selittyä ainoastaan sillä, että olisimme terveitä kuin pukit.

Päivi Hietanen

Sydäninfarktista toipuneiden työhönpaluun ennuste ei ole muuttunut

Sepelvaltimotauti on monimuotoinen sairaus, jonka vakavimpien ilmenemismuotojen, sydänperäisen äkkikuoleman ja sydäninfarktin, yleisyyttä on Suomessa pitkään pystytty tarkkaan seuraamaan. Suurin huomio on perinteisesti kiinnitetty kuolleisuuden ja sydäninfarktin ilmaantuvuuden kehitykseen, mutta yli puolen vuosisadan ajan on selvitetty myös sydäninfarktista toipuneiden työhönpaluuta. Sepelvaltimotauti on ollut yksi suomalaisten tärkeimmistä työkyvyttömyyden aiheuttajista. Niinpä sydäninfarktista toipuneiden työhönpaluuta selvitettiin monissa tutkimuksissa, joissa potilasaineistot olivat 1960- ja 1970-luvuilta. Tältä ajalta on peräisin myös laajalti kansainvälistä mainetta niittänyt sydäninfarktipotilaiden kuntoutuksen tehokkuutta osoittanut suomalainen pioneeritutkimus (1).

Antti Reunanen

Lasten kantasolusiirtoja tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa

Suomen Lääkärilehden numerossa 7/2005 Ajassa-sivuilla kirjoitettiin Lastenhematologi- ja onkologiyhdistyksen vuosikokouksesta, jonka ohjelmana oli mm. selostus Husin Lasten ja nuorten sairaalan kantasolusiirtotoiminnasta. Huolimatta toimittaja Vuokko Järvilehdon tarkasta sananvalinnasta saattaa lukijalle jäädä käsitys, että lasten kantasolusiirtoja tehdään vain Helsingissä.

Kari Remes, Toivo T. Salmi

Yleislääketieteen päivillä puhuttiin prosesseista ja potilaista

Yleislääketieteen päivien teemana oli tällä kertaa Prosessi vai potilas? Kävellessäni aamulla pitkin Topeliuksenkatua kohti Folkhälsania mietin, mistä oikein mahtaa olla kyse...

Kati Liukko

Tietokoneiden kattonopeudet

Uusimmat mikroprosessorit nopeutuvat rinnakkaisuuden avulla. Kellotaajuuden suhteen on saavutettu fysiikan asettamat rajat.

Erkki Karjalainen

Sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton palveluketju

Kohta kymmenen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriö julkisti sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategian. Sen kirjoittamisen taustalla oli tarve viedä tietoyhteiskuntakehitystä suunnitelmallisesti eteenpäin kaikilla hallinnonaloilla.

Ralf Ekebom

Korvaushoito auttaa opiaattiriippuvaisia

Opiaattiriippuvaisten lääkekorvaushoitojen tie Suomessa on ollut kivinen. Nykymuotoiset hoidot käynnistettiin vuonna 1997 kotimaisten tarpeiden ja ulkomaisten tutkimusnäyttöjen innoittamina. Kaikki nämä vuodet on epäilty, että lääkkeinä käytetyt metadoni ja buprenorfiini ovat hoidollisessakin tarkoituksessa mielihyvää tuottavia huumeita - kuin antaisi alkoholia alkoholistille. On myös epäilty, että todellista paranemista ei tapahdu, ennen kuin kaikkien kemiallisten aineiden vaikutukset ovat loppuneet.

Rauno Mäkelä

IHE auttaa yhdistämään kuvantamisen tietojärjestelmät päivittäiseen työnkulkuun

IHE (integrated healthcare enterprise) on käytännön tarpeista lähtevä hanke, jolla pyritään helpottamaan tietojärjestelmien yhdistämistä käytännössä.

Jarmo Reponen

Tarttisko tehrä jotakin...?

Sietää kysyä, onko osteoporoosi lääkärikunnan käsityksen mukaan niin merkittävä kansanterveyshaaste tänä päivänä, että lääkäreidenkin tulisi paneutua?

Olli Simonen

Lääketiede kehittyy, kehittyykö etiikka?

Lääkärin etiikka -kirjan kuudes, täysin uudistettu laitos on juuri ilmestynyt ja se tullaan jakamaan kaikille Lääkäriliiton jäsenille. Ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1989, jonka jälkeen kirjaa on säännöllisin väliajoin uudistettu. Suurimman työn ovat tehneet lukuisat asiantuntijat, jotka ovat seuranneet kehitystä omilla aloillaan ja toimittaneet uusittuja ja uusia tekstejä eettisten periaatekysymysten valiokunnan arvioitavaksi. Valiokunta on edelleen muokannut kantoja mahdollisimman hyvin koko lääkärikunnalle sopiviksi. Etiikan kehittymistä kansainvälisellä tasolla on seurattu tarkasti, ja kirjaan on kerätty tärkeimmät voimassa olevat sekä kansalliset että kansainväliset eettiset ohjeet.

Markku Äärimaa

Ongelmista opiksi - raikkaita tuulia nuorten potilaiden ohjaukseen

Sairaudet, joiden onnistunut hoito edellyttää elämäntapojen kontrollointia, vaativat paljon niin potilaalta kuin hoitavalta lääkäriltäkin. Potilaan arvomaailman ja sairauden hoitotavoitteiden ristiriita kärjistyy erityisesti murrosiässä, kun nuoren mielessä ykköstavoitteena useimmiten on rajoitukseton elämä, jollaista hän uskoo terveiden ikätoverien elävän. Pikkutarkka huolehtiminen sairauden komplikaatioiden estosta sotii oikean elämän edellytysten kanssa.

Olli Simell

Laaturekistereitä on jo Suomessa

Dosentit Jari Haukka ja Hannu Vanhanen ehdottavat laaturekisterien perustamista Suomeen (SLL 4/2005, s. 447-8). He ovat ottaneet ehdotukseensa mallia naapuristamme Ruotsista. Rekistereistä on hyötyä hoidon saatavuuden tasapuolistamisessa, mutta myös hoidon antamisen tasapuolistamisessa, esimerkiksi leikkausindikaatioiden muuttuessa käytännössä samanlaisiksi. Sairaaloiden työn laadun tarkkailu sairaalakohtaisesti tai valtakunnallisesti on rekisterien avulla mahdollista. Mikäli rekisterit sisältävät riittävästi potilaskohtaisia taustatekijöitä, niiden avulla voidaan saada massatietoa ja selvittää vaihtelevuutta aiheuttavien tekijöiden merkitystä esimerkiksi erilaisten leikkausten yhteydessä. Rekistereistä on hyötyä opetuksessa ja terminologian yhtenäistämisessä.

Raimo Niskanen, Ari Välimäki

Päättömiä tietokoneita

Tietokoneet toimivat myös ilman näyttöä, hiirtä ja näppäimistöä. Koneiden etäkäyttöön on saatavilla ilmaisia ohjelmia.

Erkki Karjalainen