Uusia työkaluja ryhmätyöhön

Sähköposti on tärkein apuväline yhteistyönä tehtävässä kirjoittamisessa. Tiukempi kytkentä on mahdollista konferenssikäytössä ja muissa vuorovaikutteisissa tilanteissa.

Erkki Karjalainen

Lainmuutosta tarvitaan sähköisten potilastietojen järkevään hyödyntämiseen

Tietosuoja on Suomen perustuslain turvaamaa yksityisyyden suojaa meille kaikille. Tietoturva taas liittyy niihin teknisiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan tietojen luottamuksellinen ja muuttumaton siirtäminen mm. terveydenhuollon henkilöiden kesken.

Ritva Kauppinen

Suuri sydän, pienet aivot

Tietyt myytit nousevat esiin jokaisen suuren katastrofin jälkeen: Kansainvälisiä sairaanhoitojoukkoja tarvitaan välittömästi. Mikä tahansa ulkomainen apu on tarpeen. Paikalliset ovat liian sokissa selviytyäkseen, joten kansainväliset pelastus- ja etsintäryhmät pitää lähettää paikalle. Mikä tahansa katastrofi ja varsinkin sen kuolleet uhrit aiheuttavat auttamattomasti epidemioita. Katastrofit tappavat summittaisesti. Katastrofin jälkeen elämä palautuu normaaliksi muutamassa viikossa.

Jari Vainio

Periaatteiden ja yksityiskohtaisten ohjeiden välille on tehtävä ero

Pari lausetta Esa Sopen ja Veijo Ikosen mielenkiintoisessa, kliinisiä lääketutkimuksia koskevassa kirjoituksessa (SLL 10/2005, 1187-90) voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. He kirjoittivat: "Suurin muutos on GCP-säännösten ulottaminen koskemaan kaikkia kliinisiä interventiotutkimuksia ja direktiivin vuoksi Good Clinical Practicen saama kattava laintasoinen asema". Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/20/EY hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamisesta ei kuitenkaan koske kaikkia kliinisiä interventiotutkimuksia, vaan ainoastaan lääkkeillä tehtäviä. Tämän direktiivin mukaan kliiniset lääketutkimukset on suunniteltava, suoritettava ja selostettava hyvän kliinisen tutkimustavan periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet on lueteltu Euroopan lääkeviraston GCP-ohjeessa (CPMP/ICH/135/95 Note for Guidance on Good Clinical Practice) ja Lääkelaitoksen määräyksessä 2/2004 "Ihmiseen kohdistuvat kliiniset lääketutkimukset". Laintasoinen asema on siis vain periaatteilla, ei yksityiskohtaisilla ohjeilla.

Ali Bardy

Direktiivi antaa tulkintavapauden viranomaisille, ei yksittäisille lääketutkijoille

Kiitämme Ali Bardyä kirjoitustamme koskevista tarkentavista kommenteista. Kirjoituksemme käsittelee kauttaaltaan otsikon mukaisesti kliinistä lääketutkimusta, vaikka sanaa "lääke" ei aina tekstissä kliinisen tutkimuksen yhteydessä mainita. Erityisesti lääketeollisuudessa kliinisestä tutkimuksesta puhuttaessa tarkoitetaan lähes poikkeuksetta kliinistä lääketutkimusta.

Veijo Ikonen, Esa Soppi

Matala B₁₂-vitamiini - mitä pitäisi tehdä?

Turkulainen LL Saila Loikas työtovereineen esittää Lääkärilehdessä 11/2005 (s. 1271-6) hyvän katsauksen B12-vitamiinin mittauksesta ja siihen liittyvistä ongelmista (1). Tekijät esittävät myös algoritmin ja suositukset siitä, mitä laboratoriokokeita pitäisi tehdä, jos B12-vitamiinin kokonaistaso seerumissa on matala. Haluamme korostaa, että katsauksessa esitetty suositus (holotranskobolamiini- ja homokysteiinitasojen mittaus) antaa vastauksen siihen, onko B12-vitamiinin kokonaistaso alentunut biologisesti merkittävällä tavalla vai ei (2), mutta ei anna vastausta siihen, miksi B12-vitamiinitaso on matala ja miten potilaita pitäisi käytännössä tutkia ja hoitaa. Seerumin homokysteiinin ja transkobolamiinin mittaus osoittavat sen, onko B12-vitamiinin kokonaistaso laskenut niin, että puutos näkyy myös muutoksena solujen aineenvaihdunnassa (homokysteiinitasot noussevat), ja että vitamiinin biologisesti aktiivinen osa (holotranskobolamiini) on matala.

Pentti Sipponen, Matti Härkönen

Kirjoittajat vastaavat

Kiitämme kollegoita Sipponen ja Härkönen mielenkiinnosta artikkeliamme kohtaan. Artikkelimme tavoitteena oli esittää laboratoriotutkimusalgoritmi B12-vitamiinin puutteen toteamiseksi. Emme käsitelleet B12-vitamiinin puutteen etiologian tutkimista, eikä meillä ole riittävää asiantuntemusta ottaaksemme kantaa gastroenterologisiin jatkotutkimuksiin.

Saila Loikas, Pertti Koskinen, Kerttu Irjala, Raimo Isoaho, Sirkka-Liisa Kivelä, Minna Löppönen, Tarja-Terttu Pelliniemi

Direktiiviehdotus ei vaadi kemikaalittomuutta

DI Tomi Nyman arvosteli Lääkärilehteen kirjoittamaani kolumnia (SLL 9/2005, s. 1055) otsikolla Kannattaako kemikaalittomuutta vaatia? (SLL 12-13/2005, s. 1451, otsikointi toimituksen). Kirjoituksessani en vaatinut "kemikaalittomuutta" eikä sitä tee myöskään direktiiviehdotus. Tällainen vaatimushan olisi sisällyksetön, koostummehan itsekin kemiallisista yhdisteistä. Vesikin on kemiallinen yhdiste.

Satu Hassi

Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet

Kansallisen terveyshankkeen keskeinen osa on hoitoon pääsyn turvaaminen. Elektiivisen tutkimuksen ja hoidon jonot, perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden ja mm. kuulonhuollon ongelmat ovat olleet arkipäivää niin potilaille kuin lääkäreille. Maaliskuun alussa voimaan tulleet, hoitotakuuksi kutsutut lakimuutokset täsmentävät kuntien ja kuntayhtymien velvoitteita palvelujen järjestämisessä. Subjektiivista oikeutta potilaalle ei muodostu, vaan lääkäri päättää tutkimuksesta ja hoidosta ammattihenkilölain mukaisesti.

Kati Myllymäki

Lääkäriliitto siirtyy Pälveen aikaan

Lääkäriliiton toiminnanjohtajana vuodesta 1982 toiminut Markku Äärimaa jää eläkkeelle tulevan kesän aikana. Hallitus valitsi 14.3. liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi anestesiologian erikoislääkäri, LKT Heikki Pälveen Turusta. Pälve aloittaa liiton palveluksessa toukokuun alussa.

Taito Pekkarinen

Yhä parempiin kolorektaalisyövän hoitotuloksiin

Suomi sijoittuu paksu-ja peräsuolisyövän hoitotuloksissa varsin korkealle länsieurooppalaiselle tasolle EUROCARE-3-tutkimuksen (1) maakohtaisessa vertailussa. Tästä huolimatta on syytä miettiä keinoja, joilla hoitotulokset paranisivat entisestään.

Ilmo Kellokumpu

Miten selvitämme, lisääntyvätkö alkoholin aiheuttamat sikiövauriot?

Suomalaisten naisten alkoholinkäyttö on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana, enää vain yksi kymmenestä naisesta on täysin raitis (1). Erityisesti nuorten naisten alkoholinkäyttö on muuttunut yhä humalahakuisemmaksi. Raskaudenaikaisen jatkuvan runsaan (yli 10 alkoholiannosta/viikko) sekä toistuvan humalahakuisen alkoholinkäytön yhteys sikiövaurioon on tutkimuksin varmistettu ja varsin hyvin tunnettu. Koska selkeää turvallisuusrajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole pystytty osoittamaan, humalahakuista alkoholinkäyttöä on suositeltavaa välttää, jos raskaaksi tuleminen on mahdollista, ja alkoholinkäyttö on syytä lopettaa raskauden varmistuttua.

Ilona Autti-Rämö, Annukka Ritvanen

Kaatuminen aiheuttaa ikäihmisille enemmän murtumia kuin osteoporoosi

Lääkärilehden numerossa 8/2005 Olli Simonen vetoaa pääkirjoituksessa (s. 879) varsin voimakkaasti lääkäreihin osteoporoosin diagnostiikan ja hoidon tehostamiseksi. Pääkirjoitus liittyy samassa lehdessä olevaan artikkeliin Murtumahoitajatoiminta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2003-2004 (s. 937-41). Etelä-Pohjanmaalla murtuman saaneiden potilaiden keskuudesta pyritään löytämään ne, joilla murtuman syynä on todennäköisimmin hauras luu. Valtaosa tällaisista potilaista on varsin iäkkäitä.

Pekka Kannus, Teppo Järvinen, Mika Palvanen, Jyrki Rintala, Jari Parkkari, Markku Järvinen

Kaatuminen ei yleensä murra tervettä luuta

Kiitän professori Pekka Kannusta ja professori Markku Järvistä ja heidän tutkijaryhmäänsä mielenkiinnosta pääkirjoitustani kohtaan. Tärkeästä asiasta on aina hyvä keskustella. Asioilla tapaa olla useampia puolia, vaikka osteoporoosiprofeetta näkeekin asian usein pelkkänä osteoporoosiongelmana ja kaatumisprofeetta pelkkänä kaatumisongelmana. Totuus on yleensä ääripäiden välillä.

Olli Simonen

Avoin kilpailuttaminen on tullut jäädäkseen

Timo Juvakoski herättää hallituskolumnissaan "Kilpailuttaminen on alkanut - osaammeko kilpailla?" (SLL 11/2005, s. 1333) ajatuksen ns. ristisubventiosta. Seuraavassa muutamia asioita nyt päätetyistä kilpailutetuista kirurgisista hoitojaksoista.

Reijo Haapiainen, Vesa Perhoniemi

Kannattaako kemikaalittomuutta vaatia?

Tekniikan lisensiaatti Satu Hassi kirjoittaa kolumnissaan (SLL 9/2005, s. 1055) terveysterrorismista ja kemikaaleista. Aloitetaan kysymällä: mikä on kemikaali? Tämän päivän mediassa kemikaali-sanalla tarkoitetaan terveydelle jollain tavoin haitallista kemiallista yhdistettä. Kemistien mielestä kaikki mitä maailmankaikkeus pitää sisällään koostuu kemikaaleista, niin ilma kuin vesikin.

Tomi Nyman

Asiallisuutta ja avoimuutta eläinkoekeskusteluun

Koe-eläinlainsäädännön uudistaminen on tärkeä asia, josta on syytä keskustella niin tutkija- kuin eläinsuojelupiireissäkin. Aihe herättää voimakkaita tunteita ja siksi on ensiarvoisen tärkeää pitää keskustelu asiallisena ja tosiasioihin pohjautuvana. Professori Jouko Tuomisto teilaa kovin sanoin ehdotuksen koe-eläinlaiksi näkökulma-artikkelissaan Eläinsuojelu harhateillä - tutkimuksen näkökulma unohtunut (SLL 2/2005, s. 194-7). Kritiikkiin on ehkä aihettakin, mutta huomion arvoiset näkökulmat tuntuvat pääosin hukkuvan epäasiallisen argumentaation alle.

Koe-Eläinetiikkaa Biotieteilijöille -Opintopiirin Osanottajat, Heini Niinimäki, Taija Heikkinen, Anne Kujanpää, Sanna Kurling, Tuuli Lahti, Sanni Valkeapää, Paula Hirsjärvi, Saara Saunanoja, Arto Siitonen

Hoidon laadun tehokas seuranta edellyttää vertailua suurempiin aineistoihin

Erikoislääkäri Raimo Niskanen ja toimitusjohtaja Ari Välimäki ottavat kiitettävällä tavalla kantaa rekisteriasioihin Lääkärilehden keskustelua-palstalla (SLL 8/2005, s. 946).

Dietrich Schlenzka, Seppo Seitsalo

IPPNW:llä on edelleen tehtävää

International Physicians for the Pevention of Nuclear War (IPPNW) järjesti 16. maailmankongressinsa syyskuussa Pekingissä. Uhkakuvat, joita torjumaan järjestö yli 20 vuotta sitten syntyi, ovat muuttuneet, mutta tehtävää riittää edelleenkin. Ydinaseita on nyt useammilla valtioilla kuin koskaan ja vanhatkin ydinasevallat suunnittelevat aseilleen uusia käyttökohteita.

Pekka Aarninsalo, Matti Parry

Palveluskelpoisuuden arviointijärjestelmä

Asevelvollisen palveluskelpoisuuden määrittäminen palvelee toisaalta sotilasviranomaisia, jotta nämä voivat määrätä terveydellisiltä edellytyksiltään sopivat miehet varusmiespalvelukseen ja sen eri koulutushaaroihin ja toisaalta asevelvollisen omaa terveysturvallisuutta palveluksen aikana. Palveluskelpoisuuden arvioinnissa ei kuitenkaan riitä kriteeriksi, että asevelvollinen pystyy suoriutumaan varusmiespalveluksesta, vaan hänen tulee olla palveluskelpoinen sotilaskoulutuksen mukaisessa sodan ajan tehtävässään myös reservissä ja kertausharjoituksissa.

Ari Peitso