Kuntien lakkauttaminen ei ole ratkaisu julkisen terveydenhuollon ongelmiin

Aina silloin tällöin joku hallintomies viettää syntymäpäiviään, ja tapaa säännönmukaisesti ottaa syntymäpäivähaastattelussaan kantaa kuntien lukumäärään. Vastikään yksi hallintomies oli laskenut kuntien lukumäärän Ruotsissa ja Suomessa. Hän päätyi siihen johtopäätökseen, että jos Ruotsissa tullaan toimeen neljänneksen pienemmällä kuntamäärällä Suomeen verrattuna, kuntia täytyy Suomessa olla liikaa.

Raimo Isoaho

Ei-invasiivisten sepelvaltimotautitutkimusten kustannukset vaihtelevat sairaaloittain

Ylilääkäri Antti Loimaala kirjoittaa rasituskaikukardiografiasta sepelvaltimotaudin diagnostiikassa (SLL 15/2005, 1659-65). Olemme samaa mieltä siitä, että iskemian kuvantamistutkimuksia tehdään maassamme nykyään liian vähän, kuten Lääkärilehteen julkaistavaksi hyväksytty katsaus kohdakkoin osoittaa. Epäilemättä tällaisten tutkimusten tarve on edelleen lisääntymässä, kuten Loimaala toteaa.

Mikko Syvänne, Kari S. Virtanen

Miten SPET-tutkimuksen hinta muodostuu

Kirjoitukseni pääasiallinen tarkoitus oli luoda katsaus R-UKG:n vakiintuneeseen käyttöön, protokolliin, vahvuuksiin ja rajoituksiin. Hinta ei ole tärkein peruste tehdä R-UKG:aa. Kuten ylilääkärit Mikko Syvänne ja Kari S. Virtanen toteavat, SPET:n ja R-UKG:n diagnostinen osuvuus on keskimäärin samaa luokkaa. Tutkimusnäyttö puoltaa kuitenkin ultraäänen käyttöä diabeetikoilla ja hypertoonikoilla, eli ryhmillä, joihin yhä suurempi osa ikääntyvästä väestöstämme kuuluu, sekä tutkittaessa sydänlihaksen elinkelpoisuutta. Menetelmän soisi täydentävän muuta diagnostiikkaa.

Antti Loimaala

Luottamusmies - järjestöllinen voimavara

Tulevana kesänä 2005 JUKO:n kuntasektorin kuluva luottamusmieskausi on katkolla. Uuden kauden luottamusmiehet valitaan työpaikoilla vaaleilla toukokuun alkuun mennessä. Nyt päättyvä luottamusmieskausi on ensimmäistä kertaa kolmevuotinen. Lääkäriliiton jäseniä luottamusmiehinä toimii tänä keväänä yhteensä 375 kollegaa. Tämän lisäksi joissain terveyskeskuksissa, joissa ei ole omaa lääkäriluottamusmiestä, Lääkärikartellin edustajana hammaslääkäri toimii myös lääkärien luottamusmiehenä.

Erkki Laakso

Uusi osa lääkäritutkimusten sarjaan

Lääkäri 2003 -tutkimuksen raportointi on alkamassa. Kymmentä nuorinta lääkäri-ikäluokkaa (1992-2001) koskeva perusraportti on julkaistu ja luovutettu peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle. Tutkimuksen suorittamista ja vastaajien kuvausta sisältävä artikkeli julkaistaan tässä Lääkärilehden numerossa, ja useita tutkimusaineistoon pohjaavia artikkeleita on tekeillä.

Santero Kujala

Edistysaskelia reumatologiassa

Konsultaatioon tulevien potilaslähetteiden määrällä mitattuna reumatologia edustaa varsin suurta osuutta sisätautien poliklinikkatoiminnassa. Yhteistyöstä sopiminen perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon kesken ja alueellinen jatkuva koulutus ovat näiden monesti kroonisten sairauksien hoidossa avainasemassa.

Timo Möttönen

Näöntarkkuus ja ajokortti

Maaliskuun alusta voimaan tullut hoitotakuu määrittelee perusteet mm. julkisella sektorilla tehtäville harmaakaihileikkauksille. Leikkaushoitoa tarjotaan vain sellaisille harmaakaihipotilaille, joiden näöntarkkuus paremmassa silmässä on parhaalla lasikorjauksella 0,5 tai heikompi, tai jos paremman silmän näkö on parempi kuin 0,5, niin silloin heikomman silmän näöntarkkuuden on oltava 0,3 tai heikompi. Miten nämä uudet perusteet vaikuttavat yksityisvastaanottoa pitävän silmälääkärin työhön ja liikenneturvallisuuteen?

Olli Arjamaa

Medisiinarit kehitysmaihin? FiMSICin koulutusviikonloppu lääketieteen opiskelijoille

Lääkäriksi valmistuneet hakeutuvat töihin kehitysmaihin enenevissä määrin, ja osa medisiinareista osallistuu ulkomaisiin projekteihin jo opiskeluaikana. Peruskoulutus tarjoaa kuitenkin niukat eväät kehitysmaalääketieteestä sekä työskentelystä kansainvälisissä tehtävissä. FiMSIC (Finnish Medical Students' International Committee) järjesti kaikille lääketieteen opiskelijoille tarkoitetun koulutusviikonlopun Tampereella 9.-10.4.2005. Tavoitteena oli esitellä osallistujille keinoja hakea ja päästä projekteihin ja jakaa tietoa toimimisesta kehitysmaissa.

Suvi Larjavaara

Satelliittikuvat kartan osaksi

Uudentyyppinen käyttöliittymä yhdistää hierarkiset kartastot ja satelliittikuvat toimivaksi kokonaisuudeksi.

Erkki Karjalainen

Ostopalvelujen uusi piirre - riidat kilpailuttamisesta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ostopalvelujen toteutus jumittui ainakin osittain Pulssi Oy:n Markkinaoikeudelle tekemään hakemukseen, jonka mukaan Husin hallituksen tekemä hankintapäätös pitäisi poistaa ja määrätä mainitulle hankinnalle väliaikainen täytäntöönpanokielto, eli kumota hankintapäätös ja suorittaa uusi kilpailutus. Hakijalle pitäisi myös korvata normaalit hyvitysmaksu- ja oikeudenkäyntikulut. Erimielisyyden ytimessä on hakijan näkemys, jonka mukaan se on tullut kohdelluksi vastoin julkisista hankinnoista annetun lain määräyksiä pääosin siksi, että sairaanhoitopiiri on suosinut paikallisia palvelujen toimittajia, käsitellyt virheellisesti tehtyjä tarjouksia ja käyttänyt valintaperusteita lainvastaisesti. Osapuolet laativat tällä hetkellä omia vastineitaan Markkinaoikeudelle.

Taito Pekkarinen

Uutta tietoa rintasyövän vaaratekijöistä

Rintasyöpäkuolleisuus sinnittelee suurena parantuneista hoitotuloksista huolimatta. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että uusien tapausten lukumäärä lisääntyy. Yksilökohtainen sairastumisen syy on edelleen hämärän peitossa, vaikka tiedetäänkin, että syöpä syntyy solun perimäaineksen mutaatiosta. Mikä näitä virheitä sitten aiheuttaa?

Päivi Hietanen

Etupäivystyksen haasteet

Lääkärien päivystyksen järjestäminen on pysynyt ongelmana - siitä huolimatta, että päivystystä on vuosikymmeniä pyritty kehittämään. Päivystyksen järjestämistä määräävät virkaehtosopimukset ja työaikalaki osaltaan. Virkaehtosopimuksen tarkoittama päivystys määritellään tapahtuvaksi perustyöajan ulkopuolella. Päivystyspoliklinikalle ja muihin päivystäviin yksiköihin tulee potilaita kuitenkin kellon ympäri. Kaikkien näiden ja muiden kiireellisten potilaiden hoitoa pidetään yleisesti päivystyksenä. Seuraavassa päivystys-käsitettä käytetään tässä laajemmassa merkityksessä.

Veikko Mäkelä

Kylpylähoitojen merkitys ihotautien hoidossa

Kylpylähoitojen historia ulottuu Hippokrateen ajoista nykyaikaan, mutta kylvyin hoidettavien tautien kirjo on muuttunut vuosien saatossa.

Matti Hannuksela

Toimintaa ohjaava tietotekniikka terveydenhuollossa

Potilaspapereiden korvaaminen sähköisellä tietojärjestelmällä ei merkitse vain tiedon tallennusmuodon muuttumista. Siihen voidaan liittää toimintaa ohjaavaa älykästä tietotekniikkaa, mikä monin tavoin helpottaa käytännön lääkärin työn hallintaa.

Samuli Niiranen

Lääkkeistä puhutaan - taas kerran

Lääkkeistä tuntuu olevan vaikea käydä keskustelua rauhallisesti ja erittelevästi. Keskustelun taustaksi löydetään toistuvasti kaaos tai kriisi, ja esitettävillä ratkaisuilla on aina hätä ja hoppu. Roistoja tuntuu lymyilevän tällä alalla joka puolella. Niinpä syyttelypeli hyppiikin sitten nurkasta nurkkaan ja selvyyttä kokonaistilanteesta on vaikea saada.

Santero Kujala

Mahdollisuuksien tila - vakavasti sairaan potilaan sopeutumisen tukeminen

Ihmisen mieli on rakentunut jatkuvuuden tunteelle. Vaikka tiedämme, että ihminen on kuolevainen, emme omakohtaisesti yleensä ajattele kuolemaa elämän tasaisessa virrassa. Kuten Dostojevskin Ivan Iljits sairautensa kanssa kamppaillessaan pohtii: "Kai on ihminen, ihmiset ovat kuolevaisia, siispä Kai on kuolevainen - tämä oli aina tuntunut hänestä pätevän vain Kaihin, ei suinkaan häneen itseensä. Se päti Kai-ihmiseen, ihmiseen yleensä, ja se oli ihan oikein; mutta hän ei ollut Kai eikä ihminen yleensä vaan aina täysin, täysin muista eroava olento; hän oli Vanja, jolla oli maman, papa, Mitja ja Volodja, leluja, ajuri..."

Päivi Hietanen

Mitä uusilla lääkkeillä on saatu aikaan?

Suomen Lääkärilehdessä 12-13/2005 (s. 1424-8) julkaistiin artikkeli "Lääkekustannusten jyrkän kasvun taustatekijät vuosina 2000-2004". Kirjoittajat käyvät Kelan lääkekorvaustilastojen valossa läpi lääkekustannusten kasvua. He vetävät Kelan tilastoista johtopäätökset todeten "Tätä kehitystä ei kestä kansantalous eikä terveydenhuolto, jonka palkkarahat ovat kohta vaarassa, vaikka hoidon ja hoivan tarve tulee väestön ikääntymisen myötä kasvamaan."

Sirpa Rinta

Pimekrolimuusilla ei viitteitä lisääntyneestä syöpäriskistä

Suomen Lääkärilehdessä 12-13/2005 (s.1429) olleessa kirjoituksessa "Pimekrolimuusi ja takrolimuusi yhteydessä ihosyöpään?" mainittiin tiedossa olevan 29 tapausta, joissa pimekrolimuusin ja takrolimuusin käytön yhteydessä on todettu iho- ja lymfakudoksen syöpää. Keskustelu aiheesta alkoi, kun FDA:n pediatrinen neuvoa-antava komitea kertoi näihin voiteisiin mahdollisesti liittyvän teoreettisen karsinoomariskin. Lääkärilehden kirjoituksesta lukija voi saada vaikutelman, että pimekrolimuusin (Elidel, Novartis) käytön olisi todettu altistavan edellä mainituille haitoille. Tämän johdosta Novartis Finland Oy haluaa todeta, että kliinisissä tutkimuksissa Elideliä on käyttänyt yli 19 000 potilasta, ja myyntiluvan jälkeen käyttäjiä on ollut yli 5 miljoonaa, eikä evidenssiä lisääntyneestä syöpäriskistä ole todettu. Itse asiassa, kliinisissä tutkimuksissa vertailuryhmässä (lumelääke/perinteinen hoito) raportoitujen syöpätapausten insidenssi on noin kymmenen kertaa suurempi kuin Elidelillä hoidettujen ryhmässä. Yli 5 miljoonan käyttäjän joukosta on spontaanisti raportoitu muutamia syöpätapauksia. Niitä on kuitenkin noin 20 kertaa vähemmän kuin vastaavanlaisessa normaalipopulaatiossa olettaisi samassa ajassa ilmaantuvan. Myöskään mitkään muut tekijät (mm. pimekrolimuusin kliinisesti olematon imeytyminen iholta systeemiseen verenkiertoon, ei lisääntynyttä systeemisten infektioiden määrää, ei vaikutusta rokotustehoon) eivät viittaa lisääntyneeseen syöpäriskiin tai normaalin immuunivasteen heikkenemiseen pimekrolimuusiemulsiovoiteen käytön yhteydessä.

Tatu E. Miettinen

Niasiini ja pellagra

Pellagran taudinkuvalle on ominaista punoittavan, karhean ja hilseilevän ihottuman esiintyminen erityisesti valolle alttiissa ruumiinosissa, siis kasvoissa ja kaulalla, ylä- ja alaraajojen kärkiosissa sekä lisäksi myös sukuelimien alueella. Taudin kestäessä pidempään iho muuttuu tummaksi, läiskäiseksi ja likaisen näköiseksi. Vähitellen ihoon tulee paksuja rupia, jotka jättävät irtautuessaan jälkeensä vetistäviä alueita. Niihin pesiytyy puolestaan helposti märkimistä aiheuttavia bakteereita.

Arno Forsius

Sokeri ja diabetes - onko syytä kiristää suitsia?

Suhtautuminen sokerin nauttimiseen on vaihdellut diabeetikkojen ruokavaliosta annetuissa ohjeissa. Nyt suuntaus on ollut kohti terveelle väestölle suositeltua käytäntöä. Väestön lihominen ja tyypin 2 diabeteksen yleistyminen antavat kuitenkin aiheen tarkastella lähemmin sokerin käytön yhteyttä tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Matti Uusitupa