Viaporin pommituksen uhrit ja heidän lääkärinsä professori J.F. Heyfelder

Krimin sodan aikainen Viaporin pommitus 9.-11.8.1855 lienee enemmän tai vähemmän tunnettu tapahtuma Suomen autonomian ajalta. Vähemmän tunnettuja lienevät kuitenkin pommituksen aiheuttamat henkilövahingot ja niiden hoito, puhumattakaan potilaiden hoitajasta, Venäjän armeijan Suomen joukkojen päällikkölääkäristä Johann Ferdinand Heyfelderistä. Tänä kesänä Viaporin pommituksesta tulee kuluneeksi 150 vuotta.

Tapani Tammisto, Christine Tammisto

Lääkärin tiedonhallinta palvelurakennemurroksessa

Kansallisen terveyshankkeen päämäärien toteuttaminen ja potilaiden hoitaminen parhaalla mahdollisella tavalla edellyttävät toimivia tiedonhallinnan keinoja, jotka tuovat tarpeellisen tiedon hoitopisteeseen. Tietotekniset ratkaisut on luotava perustarpeista käsin, käyttäjäystävällisesti.

Lauri Nuutinen

Voimmeko suojata intiimiä ja yksityistä?

Yleisradion tuore pääjohtaja Mikael Jungner tiedotti vähän ennen virkaanastumistaan sairastuneensa eturauhassyöpään. Sen jälkeen hän on ollut haluttu haastateltava ja kansikuvapoika useissa iltapäivä- ja aikakauslehdissä. Kokenut TV-toimittaja kysyi suorassa lähetyksessä Jungnerin ensimmäisenä työpäivänä tiukkaan sävyyn: "Tää sairaus todettiin vain kolmella niin nuorella viime vuonna, ootsä ajatellut elintapoja?" Pääjohtaja ei ollut. "Mikä sairauden ennuste on?" Pääjohtaja ei ollut kysynyt eikä aikonut kysyä. Hoidostakin toimittaja yritti yksityiskohtiin, mutta sai tyytyä vastaukseen lääkehoidosta. Kysymysten sävy viittasi siihen, ettei hän ymmärtänyt puhuvansa vastapäätä istuvan ihmisen elämästä, kuolemasta ja seksuaalisuudesta. Syöpälääkärikatsojaa huimasi, tuntui, että tähän pitäisi päästä väliin potilasta suojaamaan.

Päivi Hietanen

Rintasyövän varhaisdiagnostiikka olisi tehostettava

Mammografiaseulonta ja muut rintasyövän varhaisdiagnostiikkamenetelmät pienentävät rintasyöpäkuolleisuutta vähentämällä levinneiden rintasyöpätapausten määrää. Useissa väestötutkimuksissa on todettu rintasyöpäkuolleisuuden väheneminen keskimäärin 25 %:lla seulontaan kutsuttujen ryhmässä verrattuna verrokkiryhmään. (1). Lähes aina varhaisdiagnostiikan todellista tehoa on aliarvioitu: osa kutsutuista ei osallistu mammografiaan ja osalle verrokkiryhmästä tehdään kuitenkin mammografiatutkimus. Tällainen kontaminaatio on väistämätöntä kaikissa väestötutkimuksissa, mutta mammografiaseulonnan todellista tehoa on silti mahdollista mitata.

Peter B. Dean

Uusin infektiouhka ESBL - miten eristää?

ESBL (Extended Spectrum Beta-Lactamase) on laajakirjoinen plasmidi-peräinen beetalaktamaasi. Sitä esiintyy gramnegatiivisilla sauvabakteereilla, tavallisimmin Escherichia colilla ja Kiebsiella pneumoniaella. ESBL:t hajottavat beetalaktaami-antibioottien beetalaktaamirenkaan niin, että kannat ovat kliinisesti resistenttejä kefalosporiineille. E. colin resistenssin lisääntyminen on vakava kansanterveydellinen uhka, koska E. coli on yleinen sekä avohoito- että sairaalainfektioiden aiheuttaja (1). Britanniassa viranomaiset ovat valistaneet kansaa tästä (2). Suomessa on vuosittain noin 250 000 virtsatieinfektiota, joista valtaosa on E. colin aiheuttamia. E. coli on Suomessa myös yleisin sepsiksen aiheuttaja. Lisäksi E. coli ja muut gramnegatiiviset suolistobakteerit ovat keskeisiä vatsan alueen kirurgisten infektioiden aiheuttajia.

Anneli Lauhio, Elina Kolho

UNESCO:n kansainvälinen julistus ihmisen geenitiedon käytöstä

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO hyväksyi 32. yleiskokouksessaan 16. lokakuuta 2003 kansainvälisen julistuksen ihmisen geenitiedon käytöstä (International Declaration on Human Genetic Data). Julistus antaa selkeät, samalla kertaa riittävän väljät ja riittävän yksityiskohtaiset eettiset ohjeet ihmisen geenitiedon keräämisestä, tallentamisesta ja käytöstä. Aikaisemmin ohjeet ovat puuttuneet alalta. Suomi on ratifioinut julistuksen. Julistuksen tarkoituksena on turvata ihmisarvon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaaminen kerättäessä, tallennettaessa ja käytettäessä ihmisen geenitietoa. Samalla on muistettava tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden vaatimukset.

Petter Portin

Jan Schugkille Sähköä ilmassa -kirjan arvion johdosta

Lääkärilehden numerossa 12-13/ 2005 julkaistiin arvostelu kirjastamme "Sähköä ilmassa - tietoa ympäristömme sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista ja suojautumisesta". Jotta lukijat voisivat muodostaa kirja-arviosta oman näkemyksensä, olisi asiallista kertoa heille, että kirjoittaja Schugk on Nokian työterveyslääkäri. Tutkimusalaan Schugk suhtautuu hieman naiivisti. Kun kirjassa kritisoidaan perustellusti tiettyjä tutkimustuloksia koejärjestelyjen puutteellisuudesta, Schugk näkee kritiikissä puolueellisuutta. Teollisuuden rahoittaman tutkimuksen tai ICNIRP:n mahdollista puolueellisuutta hänen onkin jo vaikeampi sulattaa. Hän puhuu epäilyistä ja väitteistä, kun oikeampaa olisi kiistää annettujen lähteiden todenperäisyys - jos siihen pystyy. Kirjan lähdeluetteloa vastaan hänellä on vain oma sanansa. Lukija voi arvioida itse, minkä painoarvon antaa Schugkin mielipiteille. Mielipiteeseen tietysti jokaisella on oikeus.

Erja Tamminen, Päivi Rekula, Matti Juusela

Jan Schugk vastaa

Pahoittelen tekstini epätarkkuutta, en tarkoittanut että kirjassa verrattaisiin sähkömagneettisen säteilyn haittoihin uskovia henkilöitä Galileoon tai Kopernikukseen. Vertauskuva oli omani ja halusin sillä sanoa, että kirjan kirjoittavat uskovat vahvasti tieteen nykyisen paradigman kumoutuvan. Kuten kirjoituksessani totesin, aika tulee näyttämään käykö tässä tapauksessa näin.

Jan Schugk

Terveyttä määrittävät sosiaaliset tekijät WHO:n kohteena

Tietoa väestöryhmittäisistä terveyseroista on ollut jo jonkin aikaa, mutta ongelmat eivät ole vähentyneet - pikemminkin päinvastoin. WHO on perustanut kansainvälisen työryhmän pohtimaan terveyden sosiaalisia tekijöitä ja miten niihin voitaisiin vaikuttaa.

Ossi Rahkonen, Eero Lahelma

Tsunamin tuhoamilla alueilla Sri Lankassa eletään jo jälleenrakentamisen aikaa Katastrofiavun koordinoiminen on haaste

Tsunami aiheutti valtaisaa tuhoa Sri Lankassa. Yli kaksi kolmasosaa maan rantaviivasta jäi hyökyaallon alle. Kuolleita on kirjattu yli 30 000. Maan terveysministeriö on saanut kiitosta sangen ripeästä ensivaiheen toiminnasta, jonka ansiosta vältyttiin mm. pahoin pelätyiltä tartuntatautiepidemioilta. Haasteeksi on noussut maahan saapuneen "avustusaallon" koordinaatio ja avun oikea kohdistaminen.

Seppo Suomela

Alkoholia varovasti tai ei ollenkaan

Alkoholin kohtuukäyttö on yleensä terveellisintä, ja raittius on melkein yhtä hyvä valinta. Runsas käyttö on haitallisinta. Enemmän haittaa on yhdestä suuresta kertamäärästä kuin saman määrän juomisesta useassa pienessä erässä. Raittius on paras vaihtoehto mm. raskauden aikana.

Kari Poikolainen

Biologisten uhkien osaamiskeskus vastaa uusiin haasteisiin

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut globalisaation ja lähialueidemme olojen vakautumisen myötä. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi on uudeksi haasteeksi noussut varautuminen terrorismiin ja muihin epäsymmetrisiin uhkiin (1). Erityinen uhka on joukkotuhoaseiden - kuten biologisen aseen - kohdistaminen terrori-iskussa siviiliväestöä vastaan siitä huolimatta, että kansainväliset sopimukset kieltävät biologisen aseen valmistuksen ja käytön (2). Maailmanlaajuisesti on lisäksi pyritty rajoittamaan tiettyjen mikrobikantojen saatavuutta, jotteivät ne päätyisi rikollisten käsiin.

Simo Nikkari

Opiskelijoiden mielenterveys - ratkaisematon ongelma

Opiskelijaterveydenhuollon kehittämistyöryhmä luovutti 3.5.2005 muistionsa (STM 2005:6) ministeri Liisa Hyssälälle. Lähtölaukaus työryhmän perustamiselle oli Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistys SAMOK:n oikeuskanslerille vuonna 2001 tekemä kantelu ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelujen puutteellisuudesta. Kaiken kaikkiaan työryhmän esitysten kohdeväestönä on noin 550 000 nuorta ja nuorta aikuista, jotka valmistautuvat työmarkkinoille. Työryhmän muistiossa tarkastellaan terveydenhuoltoa vahvasti lakipykälien kautta, ja se sisältää 75 erillistä ehdotusta, joita ei ole keskenään priorisoitu.

Kari Pylkkänen

Kliininen PET-kuvantaminen tänään

Moni on pitänyt positroniemissiotomografiaa (PET) lähinnä kalliina tutkimuslaitteena, millä selvitetään kudosten aineenvaihduntaa vaikeasti tuotettavien ja nopeasti puoliintuvien radiolääkeaineiden avulla. Nämäkin epäilijät ovat toki myöntäneet, että PET auttaa ymmärtämään sairauksista johtuvia kudosten toiminnan muutoksia samoin kuin molekyylilääketiede on auttanut ymmärtämään tautien mekanismeja. Tämä analogia on ollut avain funktionaalisten kuvantamismenetelmien käytön lisääntymiseen ja PET on monipuolisuudestaan johtuen uusien molekyylitason kuvantamismenetelmien lippulaiva.

Heikki Minn, Juhani Knuuti

Sepelvaltimotaudin diagnostiikka

Sepelvaltimotaudin diagnosointiprosessissa tunnistetaan taudin olemassaolo ja ilmenemismuoto, kartoitetaan sen vaikeusaste ja ennuste sekä selvitetään hoidon tarve ja mahdollisuudet. Lähtökohtana on oire, useimmiten rintakipu, joka herättää epäilyn sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Ensiarvioinnissa mikään ei korvaa perinteistä kliinistä tutkimusta. Oireen huolellinen anamnestinen erittely, kliiniset löydökset, tiedot ateroskleroosin vaaratekijöistä ja lepo-EKG antavat kuvan sepelvaltimotaudin todennäköisyydestä, kertovat sen ennusteesta ja ohjaavat jatkotutkimusten suunnittelua.

Markku Kupari

Hyvään lääkehoitoon pääsee myös kohtuullisilla kustannuksilla

Kollega Kari Koskela tarttui Lääkärilehden numerossa 18-19/2005 tärkeään asiaan (Terveydenhuollon menot eivät ole huolestuttavia, ongelmana on katsantokannan pirstaleisuus, s. 2115-7). Lääkehoidon kustannukset ovat lähes joka vuosi kohonneet vähintään 10 %. Koskela katsoi, että lääkärit ovat tämän vuoksi joutuneet syyttelyn ja mustamaalauksen kohteeksi, eikä lääkehoidon tuomia hyötyjä ole keskustelussa juurikaan tarkasteltu.

Taina Mäntyranta, Timo Klaukka

Omatuntomittarit

Yksinkertaiset mittalaitteet ovat erinomainen tuki päivittäisen liikunta-annoksen saannin varmistamiseksi.

Erkki Karjalainen

Omalääkärijärjestelmää ei romuteta!

Omalääkärijärjestelmää on ryhdytty ajamaan alas pääkaupunkiseudulla. Espoo teetti Teknillisen Korkeakoulun tuotantotalouden osastolla taannoin Tapiolan terveyskeskuksessa selvityksen, joka kehitteli ideaa pitää järjestelmän listauksessa vain eniten ja raskainta hoitoa tarvitsevat väestöryhmät - käytännössä monisairaat ja vanhukset. Muut kävisivät lääkärissä päivystysluonteisesti, eli tulisivat myös virka-aikana toimivaan päivystykseen, jota kukin väestövastuulääkäri pyörittäisi vuorollaan. Ratkaisua on tiettävästi maisteltu myös muualla pääkaupunkiseudulla, ehkä muuallakin maassa. Uuteen toimintamalliin ollaan nyt kaikesta päätellen innostumassa laajemminkin: Vantaan terveyslautakunnan puheenjohtaja kertoi asiasta Lääkärilehden numerossa 15/2005 ja Helsingin terveydenhuollon strategiaa suunnittelevat ovat kirjanneet periaatteen luonnospapereihinsa. Pyrkimys ajaa omalääkäripohjainen terveyskeskustyö olennaisilta osiltaan alas on ilmeinen.

Taito Pekkarinen

Älyvaate - hoitoa vai hypeä?

Voiko tietokoneeseen pukeutua? Kysymys vaikuttaa absurdilta, mutta teknologian kehitys on johtanut siihen, että koneen ilmiasuna voi olla pukinekin. Toisaalta älyvaate tarkoittaa tekstiiliä, jonka faasimuutosmateriaalit muuttavat sen lämmöneristyskykyä ulkolämpötilan funktiona. Sitä käytetään ensihoidossa uhrin lämpötasapainon turvaamiseksi. Toisaalta älyvaate tarkoittaa vaatetta, joka on kehitetty biometristen mittauslaitteiden alustaksi.

Ilkka Winblad

Terveydenhuollon menot eivät ole huolestuttavia, ongelmana on katsantokannan pirstaleisuus

Viime aikoina julkisuudessa on toistuvasti esitetty huoli lääkekustannusten noususta ja puututtu mm. lääkemarkkinointiin ja lääkärien täydennyskoulutukseen. Keskustelun osallistujina ovat olleet mm. Kelan edustajat, Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto, unohtamatta ministeritason poliitikkoja. Lyhykäisyydessään viesti on ollut sama: lääkärit käyttävät liian paljon ja liian kalliita lääkkeitä ja ovat olleet ahnaan lääketeollisuuden johdateltavissa. Lääketeollisuuden tukema täydennyskoulutuskin kuvataan vain osana tehokasta lääkemarkkinointia. Osansa ovat saaneet niin terveyskeskuslääkärit kuin erikoissairaanhoidon asiantuntijalääkärit.

Kari Koskela