Juutalaisuuteen ei kuulu kivunlievitys ympärileikkauksen yhteydessä.

Suomen eduskunta valmistelee lakia, joka mahdollistaa poikien rituaaliset ympärileikkaukset. Lain valmistelun yhteydessä on korostettu sitä, että on parempi, että toimenpide, jonka uskonyhteisö vaatii jäsenyytensä ehtona joka tapauksessa toteutettavaksi, toteutetaan lääketieteellisissä toimenpiteissä noudatettavien käytäntöjen mukaisesti (kivunlievitys, hygienia jne). Asiasta mielipiteitään antaneet tahot ovat noudattaneet logiikkaa: "Kun tehdään mahdollisimman kivuttomasti ja turvallisesti, voidaan sallia, vaikka toimenpide onkin itse asiassa lasten oikeuksien sopimuksen ja lääketieteen eettisen periaatteiden vastainen."

Esko Länsimies

Poikien ympärileikkaukset sairaaloihin?

Yhteiskunnassa vallitseva medikalisaatio, trendi tuoda ihmiselämän eri ulottuvuuksia keinotekoisesti terveyden ja sairauden kysymyksiksi, on realiteetti. Myös poikien ympärileikkauskeskustelun yhteydessä havaitsee lääketieteen toiminta-alueeseen kohdistuvan hämmentävän laajentamispaineen.

Pauli Vesakas

Toivo rakentuu läsnäolosta ja tekee elämästä merkityksellistä

Hope - 1 275 kirjoitusta The New England Journal of Medicinen elektronisessa arkistossa. Toivosta löytyy paljon tekstiä lääketieteen palstoilta, sillä sen ylläpitäminen kuuluu lääkärin työn ytimeen. Eniten kuitenkin lehtien kirjaesittelyosastoista, sillä toivo ei taivu satunnaistettuihin tutkimuksiin.

Päivi Hietanen

Markku Äärimaan aika Suomen Lääkäriliitossa

Markku Äärimaan poikkeuksellisen pitkä, vuodesta 1982 alkanut toiminnanjohtajakausi päättyi 31.5.2005 Äärimaan siirtymiseen eläkkeelle. Liitolle on valittu uusi virkamiesjohdon kärki, joka astuu täysipainoisesti remmiin syksyn alkuun mennessä.

Taito Pekkarinen

Varhaislapsuuden ruoka-allergia ja IgE?

Viime vuosikymmenen aikana on allergologiassa otettu iso askel, kun on tunnistettu ja myönnetty muidenkin kuin IgE-välitteisten ruoka-allergioiden esiintyminen. Maitoallergisista lapsista noin 2/3:lla on IgE-välitteinen sairaus, ja kolmasosalla yliherkkyysoireet syntyvät edelleen pitkälti selvittämättömien mekanismien pohjalta. Suurimmalle osalle välittömästi oireita saavista lapsista on kehittynyt IgE-luokan vasta-aineita maitoa kohtaan, ja he kärsivät klassisen nopean tyypin I yliherkkyysreaktion välityksellä syntyvistä iholle lehahtavista eksanteemoista, nokkosihottumasta ja oksentelusta. Sen sijaan viivästyneesti muutamien päivien kuluessa oireita saavista huomattavasti harvempi on herkistynyt IgE-vasta-aineiden välityksellä.

Mika Mäkelä

Kuulonseulonta vastasyntyneillä - kommentti FinOHTAn nopeaan katsaukseen I/2005

Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö FinOHTA on aloittanut uuden toimintamuodon, ns. nopeat katsaukset. Kannatamme lämpimästi tätä uutta toimintaa, jossa pyritään nopeasti kokoamaan tietoa uusista terveydenhuoltoa koskevista kysymyksistä. Ensimmäisessä nopeassa katsauksessaan FinOHTA on käsitellyt vastasyntyneiden kuulonseulontaa (1). Valitettavasti kyseiseen katsaukseen on livahtanut joitakin epätarkkuuksia. Vaikka FinOHTA ei anna suosituksia eikä tee päätöksiä menetelmien käyttöönotosta, katsaus voi aiheuttaa tarpeetonta epäilyä vastasyntyneiden universaalin kuulonseulonnan suhteen. Erityisesti katsauksen kautta nouseva pelko jatkotutkimuksia tarvitsevien suuresta määrästä saattaa nostaa seulonnan aloittamisen kynnystä turhan korkeaksi.

Mirja Luotonen, Martti Sorri, Heikki Löppönen, Elina Mäki-Torkko, Leo Mäkäräinen

EY-oikeuden hoitokäytäntöjä ohjaava vaikutus ja vaikeavammaisten ikääntyvien kuntoutus

Palveludirektiivin ja EU:n perustuslain tiimoilta keskustellaan vilkkaasti. Terveydenhuollon globaalistuminen on alkamassa. Vastuu- ja laatukysymykset ovat yhä enemmän EU-tasolla sovittuja asioita. Oikeusasteilla on lisää töitä tiedossa, sillä vasta oikeudessahan nuo asiat lopulta päätetään. Tämä oikeusoppineiden päätösvalta näkyy erityisen selvästi EU-asioissa. EY-oikeuden päätökset ovat ohjaamassa vuodesta toiseen käytäntöä liittovaltion suuntaan, mikä oli luettavissa jo oikeustieteellisessä oppikirjassa 1993 (1).

Ari Saarinen, Johannes Alaranta

Se löytyy? Suomen lääketieteen filosofian seura täytti kymmenen vuotta

Miksi lääkärien tulisi filosofoida? No siksi, että elämä ei ole pelkkää suorittamista eikä lääketiede pelkkää tekemistä. Filosofia on tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteita pohtivaa yleistiedettä. On tärkeää, että tuhlaamme aikaa oman alamme tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteiden pohtimiseen, vaikka yksiselitteisiä vastauksia ei filosofiassa aina löydykään.

Martina Torppa

Gustaf Julius Strömborg - kirurgi ja silmälääkäri

Gustaf Julius Strömborg (1830-1899) oli ensimmäisiä suomalaisia lääkäreitä, jotka saivat opetusta silmätautien erikoisalan ulkomaisilta asiantuntijoilta. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuoden 1857 alussa ja väitteli joulukuussa 1860 aiheesta "Om ögats accommodation". Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1861 ja sai lääketieteen tohtorin arvon vuonna 1862.

Arno Forsius

Uudet hitaat levymuistit

Hybridilevyt pyöräyttävät magneettista levyä vain muutaman kerran tunnissa. Muistit sopivat hyvin taskukokoisiin laitteisiin.

Erkki Karjalainen

Milloin lavantautirokote?

Lavantauti on Salmonella typhi -bakteerin aiheuttama vakava yleisinfektio. Se aiheuttaa korkean kuumeen, suolisto-oireita, ihottumaa (rose-spots), päänsärkyä ja yleistilan heikkenemistä. Taudinkulku voi olla aaltomainen, ja se voi johtaa kuolemaan erityisesti suoliston perforaation ja verenvuodon takia. Ennen mikrobilääkehoitoa lavantautiin kuoli noin 10 % sairastuneista. Lavantaudin diagnoosi voidaan tehdä veri- tai ulosteviljelyn avulla.

Marjut Asikainen

Muutoksia malarian estolääkkeiden saatavuudessa ja suosituksissa

Valmistaja on ilmoittanut, että proguaniilitablettien (Paludrine 100 mg) myyntilupa päättyy Suomessa 1.6.2005. Jatkossa lääkettä on mahdollista saada vain erityisluvalla. 20 klorokiinitabletin pakkaus (Heliopar 250 mg) on muuttunut itsehoitovalmisteesta reseptilääkkeeksi.

Heli Siikamäki, Jukka Riutta

MPR-tauteja edelleen Euroopassa

MPR-taudit (tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko) ovat edelleen todellinen riesa kehitysmaissa, mutta niitä esiintyy myös Euroopassa. Vielä vuosina 2002-2004 tuhkarokkoa on esiintynyt suurinakin epidemioina Italian Campaniassa, Sveitsissä, Espanjassa ja Ranskan Alpeilla. Vihurirokko on riehunut epidemiaksi asti Hollannissa tämänkin vuoden puolella. Viime vuosien aikana Suomeen on tullut ulkomailta kymmenkunta MPR-tautia.

Matkailuneuvoja muslimien pyhiinvaellusmatkalle osallistuville

Suomessakin voi joutua antamaan neuvoja Saudi-Arabiaan pyhiinvaellusmatkalle lähtevälle muslimille. Hajj-pyhiinvaellus kerran elämässä on pakollinen kaikille muslimeille, joilla on varaa siihen ja jotka ovat terveitä. Hajjiksi kutsutaan pyhiinvaellusta Ramadanin, muslimien paastokuukauden aikana. Umrah on pyhiinvaellus minä vuoden aikana tahansa. Matka on rasittava ja vaatii hyvää kuntoa. Lääkäri voi terveydellisistä syistä neuvoa potilasta olemaan matkustamatta.

Maija Rummukainen

Kyläilymatkailijat - matkailijoiden riskiryhmä

Entisellä kotiseudullaan kyläileviä maahanmuuttajia kuvaamaan on englanninkielisessä kirjallisuudessa vakiintunut termi "visiting friends and relatives" (VFR), joka voisi suomeksi olla vaikkapa "kyläilymatkailijat". Aiheesta on lähiaikoina ilmestynyt kaksi hyvää katsausta (1,2).

Heli Siikamäki

International travel and health 2005

WHO:n julkaisemasta kirjasta International travel and health on ilmestynyt uusi painos. Internetistä kirjan voi ladata osoitteesta www.who.int. > travellers' health. Nettiversio päivitetään ainakin kerran vuodessa. Kirjan uusi painos julkaistaan joka toinen vuosi.

Maija Rummukainen

Jonojen purkamisen jälkeinen aika

Terveydenhuollossa valmistaudutaan laatimaan vuoden 2006 talousarvioita. "Kymmenen taalan" kysymys on, oliko jonojen purkuun tänä vuonna tarvittu lisäraha - runsas 140 miljoonaa euroa - kertaluonteinen menoerä, joka lähivuosina sulaa pois terveydenhuollon kuluista. Mielipiteet jakautuvat kahteen leiriin. Sosiaali- ja terveysministeriö on koko hoitotakuusta käydyn keskustelun ajan korostanut kulujen tilapäistä luonnetta, vastakkaisella kannalla olevat löytyvät lähinnä erikoissairaanhoidosta.

Taito Pekkarinen

Onko aivohalvaus estettävissä?

Suomessa sairastuu vuosittain 14 000 henkilöä aivoverenkiertohäiriöön. Aivohalvaus on yleisin aikuisiässä vammautumista aiheuttava sairaus Suomessa. Aivoverenkiertohäiriöiden riski suurenee jyrkästi iän myötä, ja niiden ilmaantuvuus on yli 75-vuotiailla 100-kertainen 25-34-vuotiaisiin verrattuna. Väestön ikärakenteen vanhetessa aivohalvaukseen sairastuvien lukumäärän on siten arvioitu nopeasti kasvavan. Sairastuvuus aivohalvaukseen ja sen tappavuus ovat olleet Suomessa laskussa yli 30 vuotta.

Juhani Sivenius

Lääkehoidot ja säästöt

Lääkärilehden numerossa 20/2005 (20.5.2005) keskustelua-palstalla johtaja Taina Mäntyranta ja tutkimusprofessori Timo Klaukka käyvät keskustelua hyvään lääkehoitoon pääsystä kohtuullisin kustannuksin. Tärkeä asia siis keskusteltavaksi, mutta kun Mäntyrannan ja Klaukan ajatusmaailmasta ponnahtelee jo melkomoisia sammakoita, oli suorastaan pakko tarttua kynään. Sammakot alkavat kehittyä seuraavassa lainassa:

Jarmo Lehtonen

Vastaus

Toimitusjohtaja Jarmo Lehtonen irrottaa aiemmin julkaistusta kirjoituksestamme käsittelyyn yhden kappaleen ja siihen liittyen esittää meille monia tavattoman laajoja kysymyksiä. Näihin ei ymmärrettävästi ole lyhyesti mahdollista vastata keskustelua-palstalla. Lääkehoidon merkitys terveydenhuollossa on kuitenkin tärkeä asia, joka ansaitsee objektiivista tarkastelua. Tarkoituksemme on palata tähän aiheeseen loppuvuoden aikana hieman perusteellisemmin.

Taina Mäntyranta, Timo Klaukka