Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset taas eduskunnan rukattavana

Valtioneuvosto päätti juhannuksen alla antaa eduskunnalle esityksen sairausvakuutuslain muutoksesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Muutoksen tarpeellisuuden perusteluista ainakin yhteen on helppo yhtyä: nykyisin voimassa oleva korvausjärjestelmä on tavanomaista lääkkeen käyttäjää ajatellen kohtuuttoman epäselvä ja monimutkainen kulukattoineen ja ostokertakohtaisine omavastuuosuuksineen. Vähän näsäviisaasti voisi todeta, että nämäkin säännökset on valmisteltu vain muutama vuosi sitten sosiaali- ja terveysministeriön virkatyönä.

Taito Pekkarinen

Vuosia elämään

Väestörakenteen muutoksen seurauksista kannetaan monenlaista huolta. On kuitenkin syytä muistaa, että vanhemman väestön määrän nopea kasvu on osaltaan seurausta terveystyömme suuresta saavutuksesta: työikäisten kuolleisuus on suuresti pienentynyt ja yhä useampi suomalainen voi viettää yhä useamman hyvin ansaitun eläkevuoden.

Pekka Puska

Perinnöllisen rintasyöpävaaran seuranta mahdollisimman tehokkaaksi

Nuorista rintasyöpään sairastuvista lähes 20 % kantaa suuren vaaran rintasyöpägeeniä, BRCA1:tä tai BRCA2:ta. Arviolta kolmannes perinnöllisestä alttiudesta jää toteamatta, sillä osaa pienemmän uusimisvaaran aiheuttavasta geenistöstä ei pystytä vielä tunnistamaan. Tässä lehdessä Tiina Oivasen ja Kaija Hollin artikkelissa (s. 2997-3001) kuvataan, milloin lääkärin tulee epäillä perinnöllistä taipumusta.

Päivi Hietanen

Terveydenhuoltoa kehitetään parhaiten yhteistyönä

Suomen Lääkärilehdessä 21/2005 Outi Aikio ilmaisi hallituskolumnissaan huolensa terveydenhuollon hallinnosta. Koen hänen avanneen keskustelun tärkeästä aiheesta. Outi Aikio ilmoitti, ettei hoitotiede hallinnoi hänen töitään ja vetosi lääkärikollegojen yhteistahtoon johdon säilyttämiseksi jatkossakin lääkäreillä. Kirjoituksessa väitettiin, että terveystieteiden maisterin koulutus on vahvasti painottunut hallinnollisen pätevyyden hankkimiseen.

Tarja Rissanen

Pähkinöiden rasva ja painonhallinta

Luin juuri mielenkiinnolla Essi Sarkkisen erinomaisen katsausartikkelin pähkinöistä (1). Sarkkinen mainitsee katsauksessaan, että runsaasti rasvaa sisältävät pähkinät ovat vaikuttaneet edullisesti mm. painonhallintaan ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Tästä huolimatta Sarkkisen artikkeli päättyy ravitsemuspoliittisesti korrektiin (mutta tieteellisesti kestämättömään) varoitukseen, jonka mukaan pähkinöitä ei kannata syödä ylenpalttisesti niiden runsaan rasvapitoisuuden vuoksi. Mitään yksittäistä elintarviketta ei tietenkään pidä syödä ylenpalttisesti, mutta em. tokaisu oli selvästi ristiriidassa artikkelin sisällön kanssa.

Anssi Manninen

Ravitsemussuosituksia muutetaan vasta riittävän tieteellisen näytön perusteella

Vastineena Anssi Mannisen puheenvuoroon, jonka katsausartikkelini pähkinöistä kirvoitti, kommentoisin seuraavaa.

Essi Sarkkinen

Denguekuume leviää Brasiliassa

Denguekuumeeseen sairastuu vuosittain noin 50 miljoonaa ihmistä, ja WHO:n arvion mukaan 2,5 miljardia ihmistä asuu tartuntariskialueilla. Denguekuumetapausten ja vaarallisemman dengueverenvuotokuumeen tapausten määrä Amerikan mantereella on kaksinkertaistunut jokaisen vuosikymmenen aikana 1970-luvulta lähtien; yli 70 % vuotuisista tapauksista raportoidaan Brasiliasta. Denguekuumeen kontrolliohjelmissa panostetaan niin taudin hyvään kliiniseen hoitoon kuin tautia levittävän vektorin, Aedes-hyttysen torjuntaan. Strategioiden onnistuminen vaatii hyvää terveydenhuollon, kaupunkisuunnittelun ja ruohonjuuritason yhteistyötä.

Seppo Suomela

Paperisesta reseptistä sähköiseen

Ensimmäisiä sähköisen asioinnin sovelluksia Suomen terveydenhuollossa tulee ilmeisesti olemaan sähköinen resepti, jota parhaillaan kokeillaan neljällä alueella, Joensuussa, Helsingissä, Turussa ja Kymenlaaksossa.

Matti Kataja, Markku Kallio

E-reseptiä kirjoittamassa

Tarvitaan vielä paljon kehittämistyötä enne kuin sähköinen resepti voidaan ottaa yleiseen käyttöön.

Markku Terävä

Väestörakenteen muutos ja iäkkään imago

Vuoteen 2015 mennessä eurooppalaisesta työikäisestä väestönosasta häviää viidennes samalla kun yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa noin 70 %:lla. Yli 65-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu työikäisiin suhteutettuna, mikä tarkoittaa, että jokaista eläkeikäistä kohti on kaksi työikäistä nykyisen neljän sijasta (1). Rikkaissa maissa on käynnissä huima väestön ikärakenteen muutos, joka vaikuttaa yhteiskuntaan monin, osittain ennalta arvaamattominkin tavoin jo lähivuosikymmeninä.

Päivi Hietanen

Normaaliin nuoruuteen ei kuulu masennus

Jopa viidennes nuoruusikäisistä sairastaa depression ennen aikuisuutta, ja kunakin hetkenä noin 5-10 % nuorista kärsii depressiosta (1). Merkittävä osa depressiota sairastavista nuorista - kuten muunkin ikäisistä masennuspotilaista - ei ole hoidon piirissä tai ei saa riittävän tehokasta hoitoa.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Kuntoutus kuuluu kokonaishoitoon

Ihmisen toimintakyky on moniulotteinen biopsykofyysinen toimintaedellytysten ja -ympäristön vuorovaikutuskokonaisuus, joka ilmenee voimavaroina, joustamismahdollisuuksina ja inhimillisenä ilmaisuna. Terveydenhuollossa toimintakykyä, työkykyä ja kuntoutustarvetta on aina arvioitava muun hoidon yhteydessä. Silloin kun tarvitaan lääkinnällistä kuntoutusta, julkisen terveydenhuollon on tehtävä yhteistyötä ammatillista, sosiaalista ja kasvatuksellista kuntoutusta toteuttavien tahojen kanssa. Näiden periaatteiden noudattaminen merkitsee kokonaishoidon mielekkyyttä: sitä, miten ihminen toipuu ja selviytyy elämässään.

Eeva Leino

Ravitsemuspähkinä purtavaksi

Pähkinöiden suuri rasva- ja energiapitoisuus on varjostanut niiden käyttöä terveellisen ruokavalion osana. Pähkinöiden rasva on kuitenkin pääsääntöisesti hyvänlaatuista pehmeää rasvaa, ja jo vuosia onkin tunnustettu pähkinöiden suotuisa vaikutus sydänterveyteen.

Essi Sarkkinen

Terävämpää kuvaa leikkauspöydältä

Teräväpiirto kasvattaa pikselimäärän nelinkertaiseksi normaaliin televisiokuvaan verrattuna. Lääketieteessä lisäterävyydestä on selvästi hyötyä.

Suomeen tarvitaan julkinen rekisteri kliinisiä tutkimuksia varten

Tiedon ja tieteen vapaus on lääketieteellisen hoidon perusta. Näyttöön perustuva lääketiede edellyttää meiltä omaa itsenäistä tutkimustoimintaa, jotta uusien hoitosuositusten pohjana olevan tutkimustiedon laatua - näytön vahvuutta - voidaan arvioida. Vain tutkimusten jatkuva julkinen kriittinen arviointi antaa terveydenhuoltojärjestelmälle mahdollisuuden hyödyntää lääketieteellistä tutkimusta täysipainoisesti. Terveydenhuollon eri sidosryhmien, teollisuuden ja tutkijoiden sekä potilaiden yhteisen edun mukaista on taata eettisten normien mukainen hyvä tutkimustapa ja tutkimustiedon vapaa julkaisuoikeus. On inhimillistä, että myönteiset tulokset kiinnostavat eri lailla kuin kielteiset, mutta julkaisemisen edellytyksenä ei saa olla tuloksen luonne. Julkaisupäätöksen on perustuttava tutkimuksen laatuun ja merkitykseen yhteisen tietopohjan kasvattamisessa ja uusien innovaatioiden luomisessa. Tutkimuksen rahoittajien omat taloudelliset intressit eivät saa nousta tieteellisesti merkittävien tulosten julkaisemisen esteeksi.

Seppo Pakkala

Voiko sydämen vajaatoiminnan diagnosoida verikokeella?

Sydämen pumppaustoiminnan pettäessä kammioiden ja eteisten diastolinen paine (täyttöpaine) kasvaa lisäten sydänlihaksen venytystä. Ylikuormitetut sydänlihassolut pyrkivät pääsemään pälkähästä muun muassa lisäämällä natriureettisten peptidien (eteisten ja B-tyypin, ANP ja BNP) synteesiä ja eritystä verenkiertoon. Kyseiset peptidit toimivat elimistössä hormonien tavoin edistäen suolan ja veden eritystä, laajentaen ääreisverisuonia ja hilliten sydänlihaksen haitallisia rakennemuutoksia. Niiden veripitoisuudet kohoavat sydämen vajaatoiminnassa ja toisaalta laskevat tilan korjautuessa. Hoidosta huolimatta korkeana säilyvät pitoisuudet viittaavat huonoon ennusteeseen. Sekä ANP:n että BNP:n ja niiden esiasteiden (prohormonit) N-terminaalisten osien määritys on mahdollista kaupallisin menetelmin. BNP:n mittaamiseksi on olemassa myös päivystyskäyttöön sopiva pikatesti.

Markku Kupari

Kustannusväitteiden perusteiksi tarvitaan näyttöä

Vastineessaan Kari Koskelan (1) rakentavaan kritiikkiin lääkekustannuksista Lääkehoidon kehittämiskeskuksen johtaja Taina Mäntyranta ja Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston tutkimusprofessori Timo Klaukka esittivät Lääkärilehdessä 20/2005, s. 2247 (2) joukon väitteitä. Lääketeollisuudelta vaaditaan, että markkinointiväitteiden tulee perustua näyttöön. Sama vaatimus tulisi ulottaa myös kustannuskeskusteluun.

Vesa Jormanainen, Iiro Jokinen

Klaukka ja Mäntyranta vastaavat

Käytimme kirjoituksessamme tämän vuoden apteekkimyyntihintoja, niistä systemaattisesti kaikkien lääkkeiden kohdalla Käypä hoito -suosituksen antaman ns. vastaavan annoksen vahvuutta, suurinta myynnissä olevaa pakkauskokoa sekä halvinta hintaa. Näitä Pharmaca Fennican tietoja käyttää myös kliinikko valitessaan potilaalleen lääkettä. Vesa Jormanainen ja Iiro Jokinen ovat käyttäneet kirjoituksessaan keskimääräistä laskennallista vuosittaista tukkuhintoihin perustuvaa yksikkökustannusta. Kuten Jormanaisen ja Jokisen kuvio 1 osoittaa, oli simvastatiini vuonna 2004 selvästi edullisempi lääke kuin atorvastatiini tai rosuvastatiini. Suomen Lääkedatan tiedot eivät ole käytettävissämme, mutta atorvastatiini on saatu aikaisempina vuosina näyttämään edulliselta ilmeisesti olettamalla, että esimerkiksi 80 milligramman tabletista riittäisi potilaalle kahdeksan 10 mg:n vuorokausiannosta. Tällöin tabletti tosin pitäisi jakaa kahdeksaan yhtä suureen osaan ja ottaa hippuset yksitellen peräkkäisinä päivinä. Lisäksi he päättävät hintavertailunsa viime vuoteen. Simvastatiinin hinta on lisäksi edelleen laskenut huomattavasti vuodesta 2004.

Timo Klaukka, Taina Mäntyranta

Rokotusinfo ry ei kyseenalaista rokotusten tarpeellisuutta

Toisin kuin Suomen Lääkärilehden numerossa 22/2005 julkaistussa artikkelissa MPR-rokotus ja autismi (s. 2487-90) väitetään, Rokotusinfo ry:n toiminta-ajatuksena ei ole rokotusten tarpeellisuuden kyseenalaistaminen.

Jyrki Kuoppala

Eliniän piteneminen ja työssäoloaika

Suomen Lääkärilehdessä 18-19/ 2005 sivulla 2038 oli uutisotsikko Eliniän piteneminen ei lisää työssäoloaikaa. Uutisessa viitattiin Työterveyslaitoksen tutkimukseen vuosina 1981-2001, jolloin elinikä oli kasvanut, mutta 25-vuotiaiden työajan odote oli alentunut lähinnä työttömyyden ja varhaiseläkkeelle jäännin vuoksi. Todennäköisesti myös opiskeluajan piteneminen on lyhentänyt työputkea alkupäästä merkittävästi.

Timo Töysä