Instrumenttien vaaratekijät

Lääketiede käyttää monipuolisesti instrumenttien ja tietotekniikan mahdollisuuksia. Tähän liittyy yllättäviäkin riskitekijöitä.

Erkki Karjalainen

Tulossopimukset EVO-pisteiden keruun tilalle?

Jokasyksyinen kiistely siitä, riittävätkö EVO-rahat kattamaan yliopistosairaaloille tutkimus- ja koulutustoiminnasta aiheutuvat kulut, sai aikaan nykyisen hallituksen ohjelmaan maininnan, jonka mukaan "tutkimustoiminnasta ja opetuksesta aiheutuvien kustannusten korvaukset sairaanhoitopiireille pyritään saamaan todellisten kustannusten tasolle". Tähän saakka asiantilan korjaaminen on todellakin jäänyt pelkäksi pyrkimykseksi. Hiljaa kiirehtien Stakes selvitti vuonna 2004, kuinka suuri on kuntien lakiin perustumaton rahoitusosuus, ja viime maaliskuussa asiaa selvittelemään asetettiin kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön Erkki Virtasen johdolla toiminut työryhmä. Se sai työnsä valmiiksi viime juhannuksen alla.

Taito Pekkarinen

Ääni on tärkeä työväline

Arviolta 900 000 suomalaista käyttää ääntään runsaasti työssä. Toimeentulo riippuu äänestä 200 000:lla, ja opetustyössä toimii 100 000 henkilöä, joille ääni on tärkein työväline. Äänen menettäminen tai ongelmat äänen käyttämisessä kuitenkin usein vasta herättävät tiedostamaan sen merkityksen.

Eeva Sala

Terveyden edistämisestä kansantautien preventioon omatoiminnalla

Terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa löytyy jatkuvasti uusia ratkaisuja potilaiden tasapuoliseen ja pikaiseen palvelemiseen. Lääkäreitä palvelevat yhtenäiset Käypä hoito -suositukset. Ne nojaavat tieteellisiin tutkimuksiin, joiden mittana on kuolleisuuden aleneminen.

Gisela Gästrin

Suomella aktiivinen ote lastenlääkkeissä

Toimittaja Ulla Järvi kirjoittaa Lääkärilehdessä 34/2005 (s. 3226-27) tärkeästä ja ajankohtaisesta asiasta eli Euroopan unionissa valmisteilla olevasta lastenlääkeasetuksesta. Kirjoituksessa mainitaan, että Lääkelaitos on nimennyt lasten lääkkeet vaikuttamisensa painopistealueeksi EU:ssa.

Olavi Tokola, Maria Virkki

Aluetietojärjestelmä - kliinikon riemu vai riesa?

Potilastietoa on sairaaloiden ja terveyskeskusten välillä siirretty pääasiassa postittamalla tai faksaamalla. Tutkimuksia on toistettu tarpeettomastikin, kun ei ole ollut tiedossa, mitä muualla on jo tehty ja minkälaisin tuloksin. Tähän tilanteeseen tuo parannuksen aluetietojärjestelmä, joka antaa lääkärille mahdollisuuden tarkastella omalla työasemallaan muualla tuotettuja tietoja viiveettä.

Anne Kallio

Palvelurakennehanke herättää toiveita

Sisäasiainministeriö asetti 11.5.2005 noin vuoden kestävän kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen, johon epäilemättä tiivistyy myös terveydenhuollossa lähivuosien suurimmat odotukset. Hankkeen asettajat myöntävät nyt, että nykyinen järjestelmämme, jossa viiden miljoonan asukkaan julkisten palvelujen järjestämisen päävastuu on pirstaloitu runsaalle 400 kunnalle, ei voi vastata tulevaisuudessa tästä tehtävästä. Vaikka palvelut järjestettäisiin seuraavat 15 vuotta vain nykytasoisesti, pelkkä väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa terveyspalveluissa 1 % vuosittaisen kasvun, sosiaalipalveluissa kasvu on kaksinkertainen. Kuntien rahoitusasetelma on kriisiytynyt, merkittävän työvoimapulan uhkaa ei kiistä kukaan. Viime vuosien ponnistelut julkisen sektorin tuottavuuden lisäämiseksi ovat tuoneet laihan tuloksen. Palvelurakennehankkeessa etsitään ratkaisua tämän tilanteen synnyttämiin ongelmiin, jotta - erästä julkisuudessa esitettyä näkemystä siteeraten - Suomi voidaan säilyttää asumis- ja toimintakelpoisena.

Taito Pekkarinen

Miehen osteoporoosi

Luoja loi Eevan Aatamin kylkiluusta, mutta säilytti elimen luovuttajan luuston vastaanottajan tukirankaa vahvempana. Naisen luustoon verrattuna miehen luut ovat kookkaampia, niiden kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla (dual-energy X-ray absorptiometry, DXA) mitattu pinta-alatiheys on suurempi ja palkkirakenne säilyy paremmin menopaussimyrskyn puuttuessa. Periostin alainen luun rakentuminen jatkuu miehellä hautaan asti lisäten putkiluun ympärysmittaa ja luun lujuutta (1). Nerokkaasti Luoja teki Eevan estrogeenista Aatamin ominta androgeenia tärkeämmän miehen luun aineenvaihdunnan säätelijän (2). Mieskin kuitenkin murtuu, eikä vain mieleltään. Töölön sairaalassa vuonna 2004 hoidetuista yli 50-vuotiaista lonkkamurtumapotilaista miehiä oli 27 %. Nikamanmurtumia ilmaantuu tuhannesta yli 65-vuotiaasta miehestä 5-10:lle vuodessa, kun vastaavat luvut naisille ovat ainakin kaksinkertaiset (3).

Matti J. Välimäki

Näköalan paikka

Suomi ja me suomalaiset olemme muuttuneet. Entisen yleisurheilumenestyksen sijaan olemme saaneet kärkisijoituksia kilpailukyky- ja koulutusvertailuissa. Yleisen hyvinvoinnin saralla Suomen menestystä voidaan mitata esimerkiksi väestön eliniän pitenemisenä ja terveiden ikävuosien lisääntymisenä. Kaikista näistä saavutuksista, niin menneistä kuin nykyisistä, on aihetta olla ylpeitä. Kun elämme pidempään ja kun korkeaa koulutustasoa ja kilpailukykyä haettaessa syntyvyys ei riitä sopusuhtaisen väestörakenteen ylläpitämiseen, on keskeiseksi kysymykseksi noussut ikääntyvien kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Haaste on suuri, mutta sitä tuskin voidaan verrata niihin, joista edelliset sukupolvemme selvisivät.

Hannu Uusitalo

Sairaalalääkäri on huono nimike erikoistuvasta lääkäristä

Maamme yliopistosairaalat voidaan jakaa kahteen ryhmään: ensimmäisen muodostavat Kys, Tays ja Tyks ja toisen Hyks ja Oys. Sairaaloiden erikoistuvista lääkäreistä käyttämät virkanimikkeet noudattavat tätä jakoa. Jostain minulle käsittämättömästä syystä Hyksissä ja Oysissä käytetään näistä nuorista kollegoista nimikettä sairaalalääkäri. Kolme muuta yliopistollista sairaalaa käyttää oikeaa nimikettä erikoistuva lääkäri.

Esko Länsimies

Lääkäriliitto suosittelee erikoistuva lääkäri -nimikettä

Kiitos Esko Länsimiehelle tärkeästä asiasta muistuttamisesta. Joitain vuosia sitten aiemmasta sairaaloiden apulaislääkäri-nimikkeestä pääsääntöisesti luovuttiin. Muutos liittyi osin pyrkimykseen muutenkin luopua pääsääntöisesti näistä "apulais"-alkuisista nimikkeistä. Yliopistosairaalat omaksuivat tämän jälkeen todellakin kahdenlaista käytäntöä: erikoistuva lääkäri ja sairaalalääkäri.

Hannu Halila

Hyvät kollegat

Markku Äärimaa on siirtynyt eläkkeelle Lääkäriliitosta jättäen seuraajalleen hyvin hoidetun tehtäväkentän: työikäisistä lääkäreistä 95 % on Lääkäriliiton jäseniä, lääkäreiden työllisyys on hyvä, liiton talous vakaalla pohjalla ja liiton asiantuntemus terveydenhuollon kysymyksissä on tunnustettu. Yhteiskunnan panostukset terveydenhuoltoon tällä vuosikymmenellä ovat olleet huomattavia, lääkäreiden arvostus yhteiskunnassa on erinomainen ja Lääkäriliiton asema järjestökentässä on vahva ja vakaa. Markku Äärimaa ja Santero Kujala ansaitsevatkin koko kollegakunnan kiitokset ja arvostuksen erinomaisesti tehdystä pitkästä urastaan Suomen lääkäreiden ja suomalaisen terveydenhuollon hyväksi. Molemmat ovat osaltaan kouluttaneet myös jatkuvuutta liittoon, joten edellytykset työn jatkamiselle Lääkäriliitossa ovat hyvät.

Heikki Pälve

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on tärkeä ja ajankohtainen haaste

Sairaalainfektioilla (hoitoon liittyvillä infektioilla) on suuri ennen kaikkea inhimillinen, mutta myös toiminnallinen ja taloudellinen merkitys. Englantilaisessa tutkimuksessa selvitettiin vuoden ajan tarkkaan infektioiden esiintymistä sairaalahoidon aikana ja niistä sairaalalle aiheutuvia kustannuksia ja yleistettiin luvut valtakunnan tasolle (1) (avohoidon kustannuksia ei otettu huomioon). Hoitoon liittyvä infektio ilmaantui 7,8 %:lle potilaista. Lisäkustannukset infektiopotilasta kohti olivat 2 900 puntaa (noin 4 350 euroa). Kustannukset kertyivät lähinnä lisähoitopäivistä, joita oli keskimäärin 11,3 potilasta kohti. Tutkimuksen perusteella arvioitiin koko maassa esiintyvän vuosittain 321 000 sairaalainfektioita, joista aiheutuu 930 miljoonan punnan kustannukset (noin 1 395 milj. euroa).

Pekka Kujala

Vanhuksen verenpainetauti

Verenpaine nousee valtaosalla ihmisistä iän myötä. Systolisen verenpaineen keskiarvo nousee 80 vuoden ikään asti, kun taas diastolinen paine on korkeimmillaan miehillä noin 60-vuotiaina ja naisilla vähän myöhemmin. Verenpainetaudin nykyisen määritelmän mukaan lähes 80 % yli 65-vuotiaista on hypertensiivisiä. Aivohalvaus- ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus suurenee kaikilla ikäluokilla suhteessa verenpaineen nousuun, mutta kuolemat lisääntyvät eniten vanhimmassa ikäryhmässä (80-90-vuotiaat) (1). Iäkkäillä henkilöillä systolinen verenpaine on tärkeämpi verisuonitautien vaaratekijä kuin diastolinen verenpaine ja huomio pitäisi kiinnittää systolisen verenpaineen kontrolliin. Tässä lehdessä professori Reijo Tilvis käsittelee vanhusten verenpainetaudin hoidon ongelmia (s. 3133-5).

Aapo Lehtonen

Elämäntavat, syöpä ja hormonihoidot - 2000-luvun hyvät, pahat ja rumat

Vaihdevuosihormoneja koskevasta informaatiosta ei ole viime vuosina ollut pulaa. Vuosien 2002 ja 2003 aikana julkaistujen WHI- (Women's Health Initiative) (1), HERS- (Heart estrogen/progestin Replacement study) (2) ja Million Women's Studyn (3) tutkimustulosten mukaan hormonikorvaushoito on tehokas vaihdevuosioireiden vähentäjä, mutta lisää rintasyövän, aivoinfarktien ja mahdollisesti myös dementian vaaraa. WHO:n syöväntutkimuskeskus (IARC) on vastikään päivittänyt hormonihoitojen karsinogeenisuutta koskevan raporttinsa vuodelta 1999 (4). Vielä julkaisemattoman raportin lehdistötiedotteen mukaan on riittävästi näyttöä siitä, että estrogeenia ja keltarauhashormoneja sisältävät yhdistelmävalmisteet - sekä ehkäisypillerit että vaihdevuosien hormonikorvaushoito - ovat karsinogeenisia (5). Aiemmin tietoa yhdistelmävalmisteiden pitkäaikaisvaikutuksista oli riittämättömästi ja karsinogeenisuus arvioitiin vain "mahdolliseksi".

Riitta Luoto

Sepelvaltimotauti pitäisi löytää myös närästyksen takaa

Haudalla harmitti. Vuodesta toiseen sepelvaltimotauti korjaa keski-ikäisiä ihmisiä; tänä kesänäkin se korjasi ankaran saaliin. Moite lääkärien ammattikuntaa kohtaan huokui saattoväestä meilläpäin, 53-vuotiaan rikosylikomissarion maahanpanijaisissa. Hänen pahaa sepelvaltimotautiaan oli hoidettu närästyksenä monta kuukautta. Mahalääke ei oikein auttanut... Kuulin muita vastaavia tapauksia. Ihmiset ovat nöyriä eivätkä helposti lähde kantelujen tielle, koska se vie rahaa ja energiaa, eikä tuo menetettyä omaista takaisin.

Meri Karanko

Lisää resursseja ikääntyvien kuntoutukseen

LL Jussi Sarin kirjoitti Lääkärilehdessä 27-29/2005 (s. 2885-9) vanhusten voimaharjoittelusta. Sarinin mukaan iäkkäiden voimaharjoittelun vaste on lähes yhtä hyvä kuin nuorten henkilöiden. Sarin totesi lisäksi, että ikäihmisten voimaharjoittelun edulliset vaikutukset tulee tuoda esiin laajamittaisella terveysvalistuksella.

Liisa Hautamäki

William Petty - brittiläinen lääkäri, anatomi ja taloustieteilijä

William Petty (1623-1687) oli brittiläinen lääkäri, josta tuli kansantalous- ja tilastotieteen uranuurtaja. Hän syntyi Lontoon lähellä Hampshiressä vuonna 1623 kangaskauppiaan poikana. Hän lähti noin 15 vuoden ikäisenä Ranskan Normandiaan, jossa hän alkoi harjoittaa kaupankäyntiä, mutta samalla hän opiskeli jesuiittojen ylläpitämässä koulussa ranskaa, paranteli kreikan ja latinan taitojaan sekä luki matematiikkaa ja muita tieteitä.

Arno Forsius

Influenssarokotus lääketieteellisille riskiryhmille ja kaikille 65 vuotta täyttäneille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus 2005

Riskiryhmien jokavuotinen rokottaminen influenssaa vastaan on tehokkain tapa vähentää influenssaepidemian vaikutuksia. Maksuttomia influenssarokotteita on tarjottu syksystä 2002 lääketieteellisten riskiryhmien lisäksi myös terveille 65 vuotta täyttäneille, sillä riski sairastua vakavaan influenssaan suurenee iän myötä, vaikka henkilöllä ei ole todettua perustautia.

Satu Rapola, Rose-Marie Ölander, Tapani Hovi, Terhi Kilpi Ja Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Totta ja tarua Intel-pohjaisesta Macintoshista

Kesäkuun kuudentena päivänä Applen johtaja Steve Jobs ilmoitti Applen ryhtyvän käyttämään Intelin lastuja nykyisten PowerPC-lastujen lisäksi. Ensimmäiset Intel-pohjaiset Macit tulevat kauppoihin vuoden päästä. Useat aihetta käsittelevät lehtikirjoitukset sisältävät epätarkkuuksia. Olin paikan päällä kehittäjien vuosikokouksessa San Franciscossa kuuntelemassa Jobsin puhetta. Seuraavassa taustatietoja ja ohjelmantekijöiden reaktioita.

Erkki Karjalainen