Sikiöseulonnat pilaavat odotusajan

Odottava äiti on aina huolissaan tulevan lapsensa terveydestä. Hän uskoo ja toivoo, että lapsi olisi terve. Joskus huoli sairaudesta nousee ahdistavaksi, välillä se unohtuu. Nykyään terveydenhoitojärjestelmäkin osallistuu tosissaan tähän äidin ikiaikaiseen huoleen juoksuttamalla häntä sikiöseulonnoissa.

Liisa Kaarna

Paiserutto eli itämainen rutto

Viime vuosina on ilmestynyt useita teoksia, joissa on kerrottu suurta kuolleisuutta aiheuttaneista kulkutaudeista. Tautien perustyyppinä esitellään tavallisesti paiserutto eli itämainen rutto. Ruttona pidettiin aikaisemmin kaikkia vakavia kulkutauteja, ja myös suomen kielessä rutolla ymmärrettiin äkkinäisesti tappavaa tautia. Sen vuoksi kaikki historiassa ruttona mainituta taudit eivät ole suinkaan olleet paiseruttoa.

Arno Forsius

Miten parantaa sähköisen potilaskertomuksen käytettävyyttä?

Suomen Kuntaliitto, Suomen telelääketieteen seura ry ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely -yhdistys ry järjestivät 26.10.2005 Helsingissä käyttäjien ja ohjelmatoimittajien kutsuseminaarin teemalla "Sähköinen potilaskertomus - pomosta piiaksi!". Seuraava yhteenveto nojautuu pidettyjen esitysten pohjalta nousseisiin ajatuksiin.

Jarmo Reponen

Eurolääkärikoulutus: Suomi vastaan muu EU

Euroopan Unionin direktiivit ovat kymmenen viime vuoden aikana säädelleet suomalaisten lääkärien koulutusta ja ammattitoimintaa monella tavalla. Niiden seurauksena lääkärit on Suomessa saatettu työaikalainsäädännön piiriin. Vielä avoinna oleva palveludirektiivi saattaa myös heijastua suomalaisten lääkärien ja terveydenhuollon toimintaan. EU:ta käytettiin myös keppihevosena silloin, kun Suomessa rajusti vähennettiin erikoisalojen lukumäärää vuoden 1999 alusta alkaen. Sinänsä EU ei mitenkään säätele kansallisten erikoisalojen määrää, direktiivit koskevat vain työvoiman liikkuvuutta.

Hannu Halila

Voiko syömishäiriöitä ehkäistä

Syömiseen liittyvät ongelmat ovat yksi tämän päivän lasten ja nuorten pahan olon ilmauksista. Kliinisen kokemuksen mukaan nämä ongelmat ovat lisääntyneet, ja niitä esiintyy yhä nuoremmilla lapsilla, vaikka epidemiologiset tutkimukset lasten ja nuorten lihavuutta lukuun ottamatta eivät osoita varsinaisten diagnoosiin johtavien syömishäiriöiden kiistatonta lisääntymistä. Kyse on kuitenkin merkittävästä ongelmasta, sillä laihuushäiriö on yksi nuoruusikäisten tyttöjen yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Ahmimishäiriö on tätäkin yleisempi, mutta ei samalla tavoin uhkaa fyysistä hyvinvointia. Lisäksi sen oireisiin liittyy salailua ja käyttäytymisen kontrollin menetystä, jota potilas voi hävetä. Siksi ahmimishäiriöstä kärsivä potilas ei yhtä usein tule hakemaan apua.

Hanna Ebeling

Miten ehkäistä väkivaltaa?

Aggressio ei itsessään ole hyvä eikä paha asia, vaan syvällä biologiassa oleva reagointitapa. Eräs sen johdannaisista on väkivalta, jota paheksutaan ja kammoksutaan samalla kun sen viihteellinen, stimuloiva merkitys on populaarikulttuurin keskeinen osa. Sillä ei ole rajoittajanaan samanlaista tabuluonnetta kuin seksillä, vaan kulttuurimme on sen kyllästämää pikkulasten sotaisista leluista alkaen. Pienen lapsen ei kuitenkaan tarvitse oppia väkivaltaa, vaan se on ihmisen myötäsyntyisessä käyttäytymisvalikossa. Sosiaalistumisen keskeisenä osana väkivaltaa opitaan säätelemään hyvinkin monimutkaisen sääntöverkoston, rangaistuksen pelon, empatian ja yhteishengen määrittelemällä tavalla.

Hannu Lauerma

Jokainen meistä kuolee - onko hoito tasa-arvoista?

Äitini sairastui dementiaan ja virtsatieinfektioon. Tätä seurasi sairaalahoito ja pian keuhkokuume. Menin katsomaan häntä sairaalaan. Huomasin hänen olevan kuolemaisillaan, ja koska olen koulutukseltani lääkäri, pyysin saada nähdä hänen sairauskertomuksensa.

Pirkko Vihko

Lintuinfluenssaa jo vuosina 1889-1890?

Lintuinfluenssa ja pandemiat saattavat olla hyvinkin vanha ilmiö.

Kauko Kouvalainen

Yrttitarha terveyskeskuksessa

Vietnamin perinteisen lääketieteen juuret ovat kiinalaisilta valloittajilta. Nykyaikaisen lääketieteen toivat maahan ranskalaiset 1800-luvulla. Nykyään kumpaakin lääketieteen lajia harjoitetaan sulassa sovussa. Suomalainen projektijohtaja kohtasi kaksi kulttuuria käynnistäessään terveydenhuollon kehittämishanketta syrjäisessä maakunnassa.

Hannu Vuori

Väritulosteiden salaiset kansiot

Värilasereiden tuottamilla sivuilla on paljaalle silmälle näkymättömiä ylimääräisiä merkintöjä. Ne paljastavat asiantuntijalle tulostuslaitteen merkin, sarjanumeron ja tulostuksen ajankohdan.

Erkki Karjalainen

Mikä maksaa?

Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikkaa ja -järjestelmää pohtinut STM:n toimikunta luovutti mietintönsä eriseuraisena. Mietintöön oli liitetty Kuntaliiton eriävä mielipide ja neljä täydentävää lausumaa. Ajan loppuminen on luettavissa sekä mietinnöstä että lausumista.

Risto Ihalainen

Onko pikkukeskosen ongelmat ratkaistu?

Vastasyntyneiden kuolleisuus on romahtanut viime vuosisadan aikana lähes kymmenestä prosentista kahden promillen tuntumaan. Yhä pienemmät lapset kuuluvat hoidon piiriin. Esimerkiksi keuhkojen avautumattomuus syntymähetkellä ja hengitysvaikeusoireyhtymä (RDS) johtivat aiemmin kuolemaan, mutta vastasyntyneen virvoittelu, happihoito ja 1970-luvun alussa käyttöön otettu ylipainehengitys paransivat ennustetta (1). Hoidot ja selviytyminen ovat tästä kehittyneet oleellisesti, kuten tässä lehdessä julkaistava tutkimus osoittaa (4481-5).

Mikko Hallman

Voiko sairaanhoitaja hoitaa infektioita?

Lääkäripula on viime vuosina koetellut suurta osaa maasta niin, että sairaanhoitajien vastuun lisääminen on ollut välttämätöntä. Kansallisen terveyshankkeen osana toteutetut työnjakopilotit ovat vauhdittaneet kehitystä. Hoitajien itsenäisen vastuun lisääntyminen pitkäaikaissairauksien hoidossa on saanut lääkäreiltä kannatusta. Kriittisemmin on suhtauduttu siihen, että hoitajat tutkivat ja hoitavat äkillisiä infektioita ja muita päivystysluonteisesti apua hakevien potilaiden ongelmia.

Ilkka Kunnamo

Osaako sairaanhoitaja hoitaa infektioita?

Maailman rikkaimpiin kuuluvassa maassa, joka käyttää vauraudestaan terveydenhoitoon suhteessa melko vähän, on viime vuosina rahan, lääkärien tai molempien puutteen takia muokattu terveyskeskusten järjestelyjä. Tästä on seurannut ristiriitaisia ratkaisuja. Tavoitellaan omalääkärijärjestelyä, mutta palkataan keikkalääkäreitä - jotka huonoimmillaan käyvät paikan päällä tunnuksella "tulin, näin, voitin". Terveyskeskuslääkärit ovat kokeneet päivystykset liian raskaiksi, niinpä päivystyksiä on niputettu suurempiin yksiköihin, usein sairaaloiden yhteyteen pitemmän matkan päähän. Myös lääkäreille kuuluneiden töiden siirtämisellä hoitajille on haettu ensisijaisesti rahallisia säästöjä, ei toiminnassa havaittujen epäkohtien poistamista.

Jukka Lumio

Onko halvin statiini kuitenkaan edullisin?

Timo Klaukka ym. suosittelevat Lääkärilehdessä 41/2005 Lääkeinfo-palstalla(s. 4132-4) simvastatiinia lipidihoidon peruslääkkeeksi, jotta päästäisiin sekä hoitotuloksen että kustannuksien kannalta optimaaliseen tulokseen.

Auli Salminen

Lääkäreillä olisi eutanasiaan oikeus, ei velvollisuutta

Samuli Saarni totesi keskustelua-palstalla (SLL 43/2005. s. 4404) vastauksessaan kirjoitukseeni, että "oikeus hyvään kuolemaan" -retoriikalla ajetaan Suomessa "lääkäreiden velvollisuutta eutanasiaan".

Jane Tuovinen

TEO:n valvontavaltuudet laajenevat ja työnjako lääninhallitusten kanssa selkeytyy

Eduskunta sai pari viikkoa sitten käsittelyynsä tukun lakimuutoksia, joilla pyritään tehostamaan ja selkiinnyttämään terveydenhuoltoa koskevaa viranomaisvalvontaa ja -ohjausta. Valvonnan hajanaisuudesta ja eri toimijoiden, eli ministeriön, lääninhallitusten, kuntien ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, tehtävien sekavuudesta on keskusteltu valtionosuusjärjestelmän vuonna 1993 tapahtuneesta uudistamisesta lähtien. Valmistelutyötä on tehty intensiivisemmin kahden selvityshenkilön ja osastopäällikkö Arto Klemolan johdolla toimineen STM:n työryhmän toimesta vuodesta 2000 lähtien.

Taito Pekkarinen

Huonoja uutisia halutaan kertoa hyvin

Huonojen uutisten kertominen on yksi potilas-lääkärisuhteen kipupisteistä. Tätä herkkää aihetta onkin viime vuosina tutkittu paljon potilaan näkökulmasta. On opittu perusasioita siitä, miten kertomistilanteessa voidaan välttää pahimpia virheitä (1). Sen, mitä potilas kuulee tai jättää kuulematta, ratkaisee paljolti lääkärin kyky asettaa sanansa - eikä pelkästään sanansa, vaan myös äänensä, silmänsä ja kätensä.

Päivi Hietanen

Onko uusi verenpainelääke hintansa arvoinen?

Kohonnut verenpaine on tärkein ehkäistävissä oleva kardiovaskulaarista sairastuvuutta ja kuolleisuutta lisäävä terveysongelma. Koska ongelma on yleinen, hypertension hoitoon käytettyjen verenpainetta alentavien lääkkeiden kustannusvaikutukset ovat merkittävät. Siksi erityisesti verenpainelääkevalinnoissa on korostettu kustannusvaikuttavuuden merkitystä.

Ilkka Tikkanen

Vesirokkorokotus viipyy yhä

Elävä heikennetty vesirokkorokote (Oka-kanta) on peräisin jo 1970-luvulta ja se on ollut Suomessakin saatavilla vuodesta 1995 alkaen, mutta vain yksityisesti ja omalla kustannuksella hintaan 58 euroa/annos. Yhdysvalloissa vietetään tänä vuonna yleisen vesirokkorokotuksen 10-vuotisjuhlaa. Rokotusten kattavuus on siellä noussut vähitellen 80 %:iin ja kokemukset ovat valtaosin myönteisiä.

Timo Vesikari