Kipusairaus puuttuu edelleen haitta-asteluokittelusta

Vammojen ja sairauksien aiheuttamaa haittaa arvioidaan Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän haitta-astetaulukon perusteella. Tapaturmavakuutuslain nojalla sovellettavaa taulukkoa käytetään yleisesti paitsi vakuutusoikeudellisena asiakirjana, myös päätettäessä erilaisista sosiaalietuuksista. Haitta-astetaulukko on peräisin vuodelta 1976 ja se pohjautuu toisen maailmansodan aikaiseen saksalaiseen haitta-asteluokitukseen. Vuoden 1986 jälkeen taulukkoa ei ole uusittu tai tarkistettu.

Eero Vuorinen

Trastutsumabi-tutkimuksissa lyhytkin seuranta-aika on merkitsevä

Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla referoitiin äskettäin (SLL 46/2005, s. 4760) Lancetin pääkirjoitusta trastutsumabiin (Herceptin) liittyvistä adjuvanttitutkimuksista (Lancet, Nov 12, 2005, Herceptin and early breast cancer: a moment for caution). Haluan oikaista Lääkärilehteen välittyneet Lancetin anonyymissä pääkirjoituksessa olleet epätarkkuudet.

Tom Wiklund

Ajatuksia WHO-työstä Suomalaislääkärien Reijo Salmelan ja Marianna Triasin kokemuksia työstään

Perjantai-illaksi sovittuun haastatteluun saapuu kaksi väsyneenoloista WHO:n Läntisen tyynenmeren aluetoimistossa Filippiineillä toimivaa suomalaislääkäriä. Molemmat pahoittelevat myöhästymistään; taifuunikauden rankkasateet ovat ruuhkauttaneet liikenteen. Työpäivät venyvät usein aamuseitsemästä iltapimeään. Pitkän WHO-uran tehneillä Salmelalla ja Triasilla on ollut kiireinen viikko. Molemmilla on takanaan kansainvälisten asiantuntijakokousten ja koulutuskurssien järjestämistä. Työtä tyypillisimmillään.

Seppo Suomela

Telelääketiede auttaa terveyspalvelujen saatavuudessa

Terveyspalveluiden saatavuus mittaa hoitojärjestelmän toimivuutta. Sen ongelmat liittyvät paitsi toiminnan organisointiin, myös taloudellisten ja inhimillisten resurssien niukkuuteen. Teknologia voi vähentää, mutta ei ratkaista niitä.

Heikki Lamminen

Lastenpsykiatrian hoitotakuu toteutuu huonosti yliopistosairaanhoitopiireissä

Lastenpsykiatriassa hoitotakuu tuli voimaan mielenterveysasetuksen muutoksella jo vuoden 2001 alusta. Hoitotakuu tarvittiin - ei turvaamaan kiireetöntä hoitoa, kuten muussa terveydenhuollossa - vaan lastenpsykiatrian ylipäätään niukkojen voimavarojen takia. Sairaanhoitopiirit ryhtyivät rakentamaan hoitotakuuta erillismäärärahoilla, jotka eduskunta myönsi lastenpsykiatriaan vuosina 2000-2003, ja lähtökohtana oli, että Kela järjestää tarvittavan hoidon ja kuntoutuksen osalle alle 16-vuotiaista.

Jorma Piha

Kuva vuokralääkäreistä selkiintyy

Keikkalääkäreiksi hieman pilkallisesti ristityt lääkärit ilmaantuivat viitisen vuotta sitten terveydenhuoltoomme. Yleisesti arveltiin, että kyseessä on nuorten, uraansa vielä hakevien lääkäreiden keksimä keino käydä "nappaamassa rusinat pullasta" työnantajilta, jotka ovat työvoiman saannin suhteen pakkosaumassa. Työpaikkaan sitoutumattomia keikkaajia kritisoitiin myös perittyjen korvausten suuruudesta.

Taito Pekkarinen

Suojalasit pakollisiksi salibandyssa?

Lasten urheiluharrastusta on kaikin puolin aiheellista tukea niin lääkärin kuin vanhemmankin roolissa. Harrastus ei kuitenkaan saa olla nuorelle vaarallinen. On helppo mieltää vammautumisen riski mahdolliseksi rajuissa urheilulajeissa, kuten jääkiekossa ja kamppailulajeissa. Koska onneksi näissä lajeissa myös suojautumiseen pyritään kiinnittämään huomiota, silmävammat ole niissä poikkeuksellisen yleisiä. Juuri siksi Leivon ym. tässä lehdessä julkaistavan tutkimuksen (s. 5097-5102) tulos on suorastaan hätkähdyttävä: melko vaarattomaksi tarkoitettu ja uskottu salibandy ja sen harrastepelimuoto sähly aiheuttavat lähes yhtä paljon (45 %) silmävammasta johtuvia käyntejä Hyksin silmätautien päivystyspoliklinikalla kuin kaikki muut urheilulajit yhteensä. Yleisin löydös on silmän tylpästä iskuvammasta johtuva etukammioverenvuoto. Vakavampia vammoja ovat silmälasien särkymisestä seuraava lävistävä silmävamma ja iskusta johtuvat mykiön tai verkkokalvon vauriot. Samankaltaisia vammoja esiintyy muidenkin lajien harrastajilla. Valitettavasti Suomessa salibandyssa vammaudutaan huomattavasti useammin kuin missään muussa lajissa ja vammautuneet ovat vielä keskimääräistä nuorempia.

Timo Tervo

HDL sepelvaltimotaudin vaaran arvioinnissa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä on paljon ja erilaisia; vuonna 1981 julkaistussa artikkelissa niitä luetteloitiin 246 (1). Käytännön työssä arvioissa on mukana kymmenkunta riskitekijää, ja mm. ns. Framinghamin riskitaulukossa huomioon otetaan vain kahdeksan. "Suuriksi" riskitekijöiksi on hyväksytty suurentunut seerumin kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine ja tupakointi.

Jorma Viikari

Kovia paketteja Suomen kansalle?

Erektiohäiriö on yleinen vaiva ja nykyisin hoidettavissa useallakin eri lääkevalmisteella. Hyvä niin. Ongelmasta puhuminen on monille miehille arka asia ja kenties siksi junttihuumori, mutta viime aikoina myös kovemmat konstit on valittu erektiovalmisteiden markkinoinnin keinoiksi.

Merja Metsä-Heikkilä

Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyy - myös edut näkyvät

Kollegat Klaukka, Idänpään-Heikkilä ja Neuvonen olivat huolissaan masennuslääkkeiden lisääntyneestä käytöstä ja niiden turvallisuudesta (SLL 39/2005, s. 3874-6). Erityisen huolissaan he ovat siitä, että lasten, nuorten ja vanhusten masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Huoleen on olemassa tiettyjä perusteita, mutta asialla on kääntöpuolensa. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa ja eräissä muissa maissa kääntynyt selvään laskuun. Vaikka suoria syy-seuraussuhteita onkin vaikea esittää, on näin käynyt juuri niissä maissa, joissa masennuslääkkeiden kulutus on samanaikaisesti lisääntynyt.

Esa Leinonen, Ulla Lepola, Jukka Hintikka, Matti Joukamaa, Antti Ahokas, Hannu Koponen

Estääkö alkoholi sittenkään arterioskleroosia?

Päivittäisen alkoholin nauttimisen on toistuvasti esitetty vähentävän verisuonisairauksia. Tätä tukevissa, eri tiedotusvälineissä esitellyissä aineistoissa HDL:n ja kolesteroliesterin siirtäjän (CETP) esiintyvyys on ollut sellainen, että on esitetty alkoholin vaikutuksen välittyvän tätä kautta. Aineistot ovat kyllä kookkaita ja siinä mielessä vakuuttavia.

Risto Kemppainen

Mahaa ei tarvitse aina heti tähystää

Dosentti Anna-Liisa Karvonen kirjoitti Lääkärilehdessä 44/2005 (s. 4487-90) ylävatsavaivan diagnostiikasta ja tähystyksistä. Helikobakteeri-infektion, mahalaukun syövän ja haavatautien nopea häviäminen on tosiasia. Vastaavasti löydösten osuus mahan tähystystutkimuksissa on laskenut. Tällä hetkellä maha osoittautuu tähystyksessä terveeksi jopa 50 %:lla seniori-ikäisistä (yli 50-vuotiaista).

Pentti Sipponen

Testipaneelia ei voi vielä suositella avohoidon lääkärin työkaluksi

Kiitän professori Pentti Sipposta mielenkiinnosta artikkeliani kohtaan ja sen herättämästä keskustelun avauksesta. GastroPanel on epäilemättä arvokas menetelmä oireettoman henkilön mahasyövän seulonnassa, eikä sen arvoa ollut suinkaan tarkoitus vähätellä. Artikkelissa käsiteltiin kuitenkin oireisen dyspepsian diagnostiikkaa eikä oireettoman henkilön mahasyövän seulontaa.

Anna-Liisa Karvonen

Toisenlainen esimerkki sairaalan toimintaprosesseista

Esko Härkönen kirjoitti Lääkärilehden numerossa 46/2005 (s. 4771) huonoista kokemuksistaan sairaalassa. Haluan kertoa toisenlaisen esimerkin.

Elias Orvomaa

Mitä lääkärin pitäisi tietää matkavakuutuksista?

Suomalaiset ikäihmiset ovat yhä virkeämpiä ja suuri osa heistä matkustaa vuosittain ulkomaille, usein lentäen. Monilla on kuitenkin jo useitakin kroonisia sairauksia, ja epäröidessään potilaat kysyvät lääkäriltään, onko matkustaminen nyt mahdollista. Miten arvioidaan, milloin potilas voi turvallisesti matkustaa, ja tulisiko rokotusten ja hygieniaohjeiden lisäksi ottaa muitakin asioita huomioon?

Anni Paasilahti

Kuori tai keitä -sääntö ei riitä turistiripulin välttämiseen

Yli 60 % kehitysmaihin matkustavista sairastuu turistiripuliin. Ripuli paranee yleensä itsestään neljässä päivässä. Muutamat potilaat voivat myöhemmin sairastua ärtyneen suolen oireyhtymään (irritabile bowel syndrome).

Maija Rummukainen

Meflokiinia voi käyttää malarian ehkäisyyn raskauden kaikissa vaiheissa

Matkustamista malaria-alueelle tulee välttää raskauden aikana. On kuitenkin henkilöitä, jotka matkustavat joka tapauksessa: työmatkalaisia, kyläilymatkailijoita ja kuherruskuukauden viettäjiä. Jos raskauden alkuvaiheessa on välttämätöntä matkustaa suuren malariariskin alueelle, jossa on resistenttiä malariaa, matkustajalle on syytä tarjota tehokasta malarian estolääkitystä. Vakavan malarian ja sikiölle siitä aiheutuvien komplikaatioiden riski on raskauden aikana suuri. Hyttysen pistojen välttäminen on malarian ehkäisyssä edelleen yhtä tärkeää kuin estolääkitys.

Heli Siikamäki

Mistä rahaa terveydenhuoltoon?

Samalla kun Suomen terveydenhuoltomenot ovat vääjäämättä nousemassa, kuntien taloudellinen ahdinko pahenee. Jos julkinen terveydenhuolto ei kuitenkaan kykene kehittymään, se ei voi olla enää kilpailukykyinen työnantaja tai miellyttävä työpaikka ja samalla vaarantuu potilaiden hoito. Jostakin terveydenhuoltoon on siis saatava lisää rahaa.

Heikki Pälve

Ihminen on päiväeläin

Lääkäriliiton hallitus on vuosia keskustellut yötyön ja pitkien työrupeamien aiheuttamista haitoista. Asian tärkeydestä on tullut viestejä yksittäisiltä lääkäreiltä ja nykyisin myös kokonaisilta työyhteisöiltä. Siitä on myös yhä enemmän tutkimusnäyttöä ja kansainvälisiä julkaisuja.

Olli Meretoja

HIV-infektion hoito on kehittynyt, mutta torjunnassa riittää haasteita

Sen jälkeen kun aivan uutta sairautta, AIDSia eli immuunikatoa, 1980-luvun alussa alettiin todeta homomiehiltä, kehitys on ollut tavattoman nopeaa. Sairauden aiheuttava HI-virus löydettiin 1984 ja vasta-ainetesti tuli kliiniseen käyttöön jo seuraavana vuonna. HIV-infektio on levinnyt kaikkiin maihin ja kaikkiin väestöryhmiin. Tauti on muuttanut syvällisesti infektiosairauksien alalla toimivien arkipäivää ja maailmankuvaa ja vaikuttanut laajasti sairaanhoidon käytäntöihin. Sen yhteiskunnallinen vaikutus on ollut suuri, Afrikassa suorastaan valtava. Arviolta 45 miljoonaa ihmistä kantaa virusta ja uusia tartuntoja tapahtuu vuosittain 5 miljoonaa (1). Maailmanlaajuisesti ajateltuna HIV-infektion tuomat haasteet ovat mittavia, suorastaan musertavia: hoito olisi saatava kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville ja kehitysmaiden terveydenhuolto pitäisi nostaa sellaiselle tasolle, että tehokas hoito on mahdollista. Seksitartuntojen ehkäisyssä törmätään monissa maissa kulttuuriesteisiin, eikä huumeiden käytön torjunnassakaan ole viisastenkiveä löytynyt.

Pekka Kujala