Terveydenhuollon ammattilaisten laaja tuki alkoholista varoittavalle merkinnälle

Suomen elintarvikelaki velvoittaa suojelemaan ihmisiä elintarvikkeiden aiheuttamilta terveyshaitoilta. Laki vaatii antamaan kuluttajille riittävät tiedot mahdollisista haitoista myös pakkauksissa. Elintarvikkeiden turvallisuus on saanut korostetun aseman, sillä tutkimus lisää koko ajan tietoa ravinnossa olevien tekijöiden sekä myönteisistä että kielteisistä vaikutuksista terveyteemme.

Ilona Autti-Rämö, Satu Kivitie-Kallio, Annukka Ritvanen, Heli Malm

Nuorten tupakointi vähenee

Nuorten terveystapatutkimus osoitti tupakoinnin kääntyneen selvään laskuun 2000-luvun alun ensimmäisinä vuosina (1). Vastaava väheneminen on nähty vain kerran aikaisemmin, 1970-luvun lopulla tupakkalain säätämiseen liittyen. Tällöin tupakointi palasi kuitenkin nopeasti lakia edeltäneelle tasolle, sillä terveyden edistämistoimien painopiste siirtyi muualle.

Arja Rimpelä

Dehkon 2D-hanke käynnissä - syntyykö eväitä diabeteksen ehkäisyyn?

Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus osoitti ensimmäisenä, että tyypin 2 diabetes voidaan ehkäistä tai sen puhkeamista voidaan siirtää elämäntapamuutoksin (1). Liikunta- ja ravintotottumuksiin tarvittavat pienet muutokset eivät ole ylivoimaisia. Intervention tulos näyttää säilyvän pitkäaikaisseurannassa (2). Tuorein ehkäisyn tuloksellisuudesta kertova tieto on tulossa Intiasta (3): sielläkin elämäntapojen muutokset tehoavat.

Timo Saaristo

Kun veitsi ei enää paranna

Puolet suolistosyöpään sairastuneista potilaista tarvitsee sairautensa jossain vaiheessa palliatiivista hoitoa, osa jo diagnoosivaiheessa. Suolistosyöpiä eli paksu- ja peräsuolisyöpiä todetaan vuosittain Suomessa lähes 2 500 potilaalla ja sairauteen menehtyy yli 1 100 henkilöä vuodessa (1). Asianmukaisesta primaarihoidosta huolimatta lähes puolet suolistosyövistä uusiutuu ja potilaat kuolevat levinneeseen suolistosyöpään. Sairauden ennusteeseen vaikuttaa merkittävimmin sen levinneisyys diagnoosihetkellä, ja tärkein parantava hoito on kasvaimen sisältävän suolenosan ja suoliliepeen kirurginen poisto sitä suonittavan verisuonirungon tyveen asti, kuten tämän lehden artikkeleissa kerrotaan (s. 173-81). Myös maksa- ja keuhkometastaasien kirurginen hoito on suolistosyöpien kohdalla joskus mahdollista (s. 189-93).

Marja Hyöty

Elintarvikkeiden terveysmarkkinointi tarvitsee selkeämmät pelisäännöt

Luontaistuotteita koskeva lainsäädäntö on kunnossa, mutta valvonta ongelmallista, todetaan Suomen Lääkärilehdessä 51-52/2005 (s. 5228). Jälkimmäiseen kommenttiin on helppo yhtyä, mutta ongelmat luontaistuotteiden ja muiden elintarvikkeiden markkinoinnin valvonnassa johtuvat osin myös lainsäädännön niukkuudesta. Elintarvikkeiden terveysmarkkinoinnista ei ole omaa lainsäädäntöä, myöskään ennakkovalvontaa ei ole.

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva

Flunssarokotusta ei ole!

Sana flunssa ei ole asiallisessa nykykäytössä mikään kansanomainen lyhennys sanasta influenssa, vaikka sanalla on sama alkuperä. Influenssan aiheuttaa vaarallinen influenssavirus, flunssan taas aiheuttaa laaja joukko vähemmän vaarallisia viruksia, noin 200 lajia, joilla niilläkin on kullakin oma nimensä. Oireiden perusteella ei voi päätellä minkä niminen virus milloinkin on kysymyksessä.

Hellevi Penttinen

Robert Koch - bakteriologian uranuurtaja

Saksalainen Robert Koch (1843-1910) on eräs lääketieteen suurista miehistä, jonka elämäntyö liittyi olennaisesti bakteriologian kehittämiseen. Tässä on mahdollista tuoda esiin vain joitakin pääpiirteitä hänen merkittävästä elämäntyöstään.

Arno Forsius

OECD:n raportissa on toteutettava ydin

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti kaamokseen maa-arvionsa Suomen terveydenhuollosta. Arvio oli suopeampi kuin päivälehtien otsikoista saattoi päätellä - kyllä halvalla voi saada hyvää. Lähidemokratiaan perustuva järjestelmä on tuloksistaan päätellen toiminut, vaikka kunta- ja palvelurakenneuudistusta perustellaankin päinvastaisella otaksumalla.

Risto Ihalainen

Tarvitaanko Suomeen puoskarilaki?

Kiinalaisen lääketieteen "WHO:n hyväksymällä tutkinnolla" ja kiropraktikon nimikkeellä harhaanjohtavasti mainostanut mies jatkoi hoitojensa markkinointia vielä saatuaan ehdollisen vankeusrangaistuksen seksuaalirikoksesta. Ehdoton vankeusrangaistus seurasi lopulta vaginan kautta kipupotilaalle annettua "sisähierontaa". Maallikkohypnoosiyhdistyksen kouluttaja, "suggestoterapeutti SHY", varsinaiselta koulutukseltaan palomies, jatkoi niin ikään psykoterapiaan rinnastettavan toimintansa markkinointia saatuaan alioikeudessa tuomion kahdesta potilaaseensa kohdistuneesta raiskauksesta, lapseen kohdistuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsipornografiasta, pahoinpitelystä, huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

Hannu Lauerma

Huoli hedelmällisyydestä on aiheellinen

Kymmenen vuotta sitten professori Matti Rimpelä vertasi Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa hedelmättömyyttä piilevään kansantautiin. Hän haastoi terveydenhuollon edistämään hedelmällisyyttä (1), sillä taustalla on usein syitä, joihin voidaan vaikuttaa, kuten klamydiainfektiot, ylipaino ja tupakointi.

Leena Anttila

Isovanhemmat käymässä taas harvinaisiksi?

Keskimääräisen eliniän pidentyminen on aiheuttanut muutoksia paitsi väestön ikärakenteessa, myös perherakenteessa. Vuonna 1900 syntyneistä vain noin joka viidennellä oli 30-vuotiaana joku isovanhemmista elossa. Vuonna 2000 syntyneistä sitä vastoin kolmella neljästä arvioidaan 30-vuotiaana olevan ainakin yksi isovanhempi elossa. Tämän päivän 20-vuotiaalla on useammin isoäiti elossa kuin vuonna 1900 oli elossa oma äiti (1).

Kirsi Lumme-Sandt

Lääkärinä kasvamiseen kuuluu myös vakaumuksen etsintä

nRadio-ohjelmassa todettiin, että joidenkin maahanmuuttajien on vaikeaa luottaa lääkäriin, jolla he eivät tiedä olevan vakaumusta. Kysymys lääkärin vakaumuksesta tulee näin paljastavaan valokeilaan.

Antti Linkola

Onko johtaminen terveydenhuollossa ikuinen ongelma?

Terveydenhuollon johtoa on vaivannut pitkään krooninen sairaus, jonka syyt tunnetaan, mutta järkevää hoitoa ei tahdo löytyä. Sairaus itsessään ei johdu pelkästään johtajista, vain pinttyneistä ja epämääräisistä johtamis- ja käyttäytymistavoista.

Abdel Maiche

Ei tuomari vaan kätilö

Lääketieteen etiikan professori Veikko Launis antaa tuleville lääkäreille eväitä päätöksentekoon - mutta ei oikeita vastauksia, sillä niitä ei ole.

Ari Lahdenmäki

Vox humana

"Mieleeni jäi erityisesti lääkäri, joka tuli aina sängyn vierelle seisomaan ja piti rauhoittavasti kädestä. Hän kertoi hoidon kulusta ja varmaan hän rauhoitti myös olemuksellaan. Koin, että sydänpotilaan omiin tuntemuksiin luotettiin." Näin kertoi Yliopistolehdessä 68-vuotias sydäninfarktipotilas Anja N. kokemuksistaan potilaana.

Risto Pelkonen

On aika muuttaa ravintoloita koskevaa tupakkalakia

Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen ravintoloita koskevan tupakkalain uudistuksen. Sosiaali- ja terveysministeriön lakiesityksen mukaan tupakointi kielletään kaikissa maamme ravintoloiden, pubien ja baarien anniskelutiloissa, mutta ravintoloitsija voi halutessaan rakentaa tupakkakopin asiakkailleen. Sinne ei ole tarjoilua ja kopista tupakansavu ei saa levitä muualle ravintolatiloihin.

Kari Reijula

Osteoporoosin diagnostiikka - laitteilla vai ilman?

Osteoporoosin diagnoosin tulisi perustua luun määrän ja laadun arvioon (1,2). Luun laatua ei voida kliinisesti mitata, joten diagnoosi tehdään mittaamalla luun mineraalitiheyttä. Koeoloissa luuntiheys korreloi voimakkaasti luun lujuusominaisuuksiin. Luuntiheys on tärkein mitattavissa oleva murtuman vaaratekijä, mutta yksilön murtumavaaraa arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös muut vaaratekijät, etenkin aikaisempi murtuma, kaatumisalttius ja ikä.

Heikki Kröger

Mullistavatko insuliiniherkisteet tyypin 2 diabeteksen hoidon?

Tyypin 2 diabetes lisääntyy räjähdysmäisesti kaikkialla maailmassa. Virallisesti noin 200 000 suomalaista sairastaa tätä kansantautia, mutta todellinen luku lienee lähes 500 000. Koska tyypin 2 diabetes on tappava valtimotauti, sen epidemianomaisen yleistymisen luonnollinen seuraus on uusi sydän- ja verisuonisairauksien epidemia. Sen ehkäisyyn on panostettava selvästi enemmän - puhuminen ja tutkiminen eivät enää riitä.

Johan Eriksson

Ammattimaisuus kannattaa nyt kliinisessä lääketutkimuksessa

nAkseli Hemminki ja Pirkko Kellokumpu-Lehtinen kysyvät pääkirjoituksessaan, mitä tapahtui kliiniselle syöpälääketutkimukselle (1) ja viittaavat toukokuussa 2004 voimaan tulleen lääketutkimusdirektiivin mahdollisiin vaikutuksiin. Esiin tuodut haasteet ovat hyvin saman suuntaisia, joita ennakoimme keväällä 2005 (2).

Esa Soppi, Veijo Ikonen

Masentunut tarvitsee hoitoa ja pehmeän laskun takaisin töihin

Kiitän Timo Pohjolaista erinomaisesta ja tärkeästä kirjoituksesta Lääkärilehden numerossa 47/2005 (s. 4891-6). Kommentoin kirjoitusta tässä etupäässä mielenterveyden häiriöiden osalta.

Jyrki Korkeila