Vyötärölihavuuden eri määritelmät hämmentävät

Peltonen ym. (1) kirjoittivat erinomaisen ja kiinnostavan artikkelin lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydestä suomalaisessa aikuisväestössä. Minua kuitenkin hämmensi kirjoittajien tapa käyttää IDF:n (2) ja WHO:n (3) vyötärölihavuutta kuvaavia raja-arvoja. Kirjoituksessa molempia raja-arvoja (IDF: > 94 cm miehillä ja > 80 cm naisilla; WHO: > 102 cm miehillä ja > 88 cm naisilla) käytetään kuvaamaan vyötärölihavuuden esiintyvyyttä, vaikka IDF:n kriteereillä esiintyvyydet ovat noin kaksinkertaisia WHO:n kriteereihin verrattuna. Pohdinnassa kirjoittajat käyttävät IDF:n raja-arvoista käsitettä "uusimmat kriteerit".

Mikael Fogelholm

Vyötärölihavuus ja tyypin 2 diabetes

Fogelholm kommentoi artikkelissamme lihavuuden ja diabeteksen esiintyvyydestä (1) käytettyjä vyötärölihavuuden raja-arvoja. Artikkelissa käyttämämme termi "vyötärölihavuuden uusimmat kriteerit" on harhaanjohtava. Kyseessä ovat todellakin IDF:n metabolisen oireyhtymän määritelmässä (2) käytetyt raja-arvot, jotka ovat vain osa tätä määritelmää. Vyötärönympäryksen lisäksi määritelmään tarvitaan triglyseridien, HDL-kolesterolin, verenpaineen ja paastoglukoosin arvot.

Markku Peltonen

Välimeren eteläinen ranta on sivistyksen kehto!

Valkoisen miehen elämää - jos Allah suo! -kolumnin (SLL3/2006, s. 203) kirjoittaja Laura Kolbe on Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. Historian professori oli matkustanut Arabiemiraatteihin, Dubaihin, silloin kun sheikki Al-Maktoum kuoli. Shopping-festivaalien avajaisia siirrettiin, ilotulitus peruttiin ja kaupungin päälle laskeutui kollektiivinen suru. Kuolema oli kirjoittajan mukaan paljastanut, että Dubaissa modernismin taakse kätkeytyi kova uskonnollinen todellisuus. Islam, vanhoillisuus ja sukuvalta... Kirjoittaja oli onnellinen palatessaan Välimeren pohjoiselle rannalle, Eurooppaan, jossa hänen mukaansa on valistus, usko ihmiseen, ihmisyyteen, ja jossa on identiteetti ja kulttuuri. Euroopassa, jossa luotetaan järkeen, tieteeseen ja kriittisyyteen.

Abdel-Ghani Maiche

Alankomaalainen sotasairaala Suomessa talvisodan jälkeen vuonna 1940

Pohjoismaissa ja eräissä muissa Euroopan maissa heräsi Suomen talvisodan alettua 30.11.1939 laajaa myötätuntoa Neuvostoliiton hyökkäyksen vuoksi. Erityisesti Punaisen Ristin järjestöt ryhtyivät keräämään varoja lääkintäyksiköiden lähettämiseksi Suomeen. Talvisodan aikana tai pian sen jälkeen maassamme toimi kaikkiaan kuusi ulkomaista ambulanssisairaalaa eli liikuteltavaa sotasairaalaa. Yksi niistä oli Alankomaalainen sotasairaala.

Arno Forsius

Asiantunteva potilas on vastuullinen yhteistyökumppani

Tässä lehdessä julkaistavassa tutkimuksessa (s. 465-70) sekä lääkärit että potilaat arvioivat kiireen ja riittämättömän henkilökuntamäärän heikentävän hoidon laatua eniten. Potilaan ja lääkärin vuorovaikutusta he sen sijaan arvioivat jossain määrin eri tavalla: lääkärit ajattelivat yksityisyyden ja potilaan arvostuksen toteutuvan hyvin, mutta potilaat kokivat näiden asioiden toteutumisen heikoksi. Potilaat olisivat toivoneet myös enemmän tietoa sairaudestaan ja mahdollisuutta osallistua hoitonsa suunnitteluun, kuten tuoreessa englantilaisessa tutkimuksessa (1).

Päivi Hietanen

Aivohalvauspotilaille oikea hoito oikeaan aikaan

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tekemä valtakunnallinen selvitys aivohalvauksen hoidon saatavuudesta, sisällöstä ja tuloksista paljastaa, että suomalaiset ovat asuinpaikastaan riippuen varsin eriarvoisessa asemassa (Roine ym, s. 451-7). Vain kolmasosalla väestöstä on mahdollisuus päästä hoitoon aivohalvausyksikköön. WHO:n konsensuskokouksen julkilausuman mukaan hoidon aivohalvausyksikössä tulisi olla kaikkien eurooppalaisten aivohalvauspotilaiden saatavilla vuoteen 2005 mennessä.

Markku Kaste

Rubensin ihannenainen on riskisynnyttäjä

Paino nousee raskauden aikana keskimäärin 13 kg. Lihavien äitien odotusaikainen painonnousu on onneksi yleensä vähäisempää kuin normaalipainoisten. Ylipaino ja lihavuus ovat kuitenkin yleistyvä ongelma hedelmällisessä iässä olevilla naisilla myös Suomessa. Osittain tätä selittää synnyttäjien keski-iän nousu. Vuonna 2004 synnyttäjien keski-ikä Suomessa oli jo 30 vuotta ja yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus oli kasvanut lähes 20 %:iin (1). Elokuussa 2000 Turussa synnyttämään tulleista 10 % oli ollut jo ennen raskautta merkittävästi lihavia (painoindeksi yli 30 kg/m2), mutta vuonna 2005 osuus oli jo 40 %. Yhdysvalloissa kehitys on ollut samanlainen, mutta siellä merkittävästi lihavia oli synnyttäjistä joka neljäs jo ennen vuosituhannen vaihtumista (2).

Ulla Ekblad

Metabolisen oireyhtymän uudet IDF-kriteerit - muuttuiko mikään?

Kylin kuvasi 1923 hypertension, hyperglykemian ja kihdin samanaikaisen esiintymisen muodostaman oireyhtymän, johon liittyy lisääntynyt kuolleisuus (1). G. M. Reaven omi sen 1988 ja samalla tarkensi sen osuutta sydäntaudeissa ja tyypin 2 diabeteksessa sekä hahmotteli kriteereitä sen tunnistamiseksi (2). Tuosta lähtien oireyhtymän määrittely ja nimikin on ollut intohimojen kohteena, mutta sen vaarallisuudesta tyypin 2 diabeteksen ja valtimotaudin taustalla ovat toki kaikki vakuuttuneita. Nimeksi on nykyään vakiintunut metabolinen oireyhtymä, mutta kriteereistä ei konsensusta ole ollut.

Mauno Vanhala

NEJM antaa väärän kuvan VIGOR-tutkimuksen tulosten julkistamisesta

Lääkärilehden numerossa 51-52/2005 Lääketieteen maailmassa -palstalla (s. 5278) referoitiin New England Journal of Medicinen (NEJM) pääkirjoitusta. On valitettavaa, että referoitu pääkirjoitus antaa väärän käsityksen siitä, miten Merck & Co., Inc. (MSD) on julkistanut VIGOR-tutkimuksen tuloksia koskevaa tietoa.

Eero Helve

Lopetetaan parantajien nimittely puoskareiksi

nPsykiatrian dosentti, ylilääkäri Hannu Lauerma on huolissaan mielenterveyspotilaiden kohtalosta maallikkoparantajien kynsissä. Hän esittää ratkaisuksi Ruotsin esimerkin mukaisen puoskarilain säätämistä.

Heikki Hemmilä

Dödsforskare träffades och hedrade minnet av banbrytarna

Hospicerörelsens instiftare, Dame Cicely Saunders, dog den 14 juli i fjol 87 år gammal på St Christopher's hospice i London som hon själv i tiderna skapat. Den 24 augusti året innan avled Elisabeth Kübler-Ross, emeritusprofessor i psykiatri. Hon blev känd i början av 1970-talet för boken Samtal inför döden. Båda var med om att i Philadelphia år 1974 grunda en internationell arbetsgrupp kallad IWG (International Work Group on Death, Dying and Bereavement), som utarbetar internationella riktlinjer och principer för vård i livets slut. Organisationen har i detta nu ett hundratal stadigvarande medlemmar från 17 olika länder. Sammanträdet arrangerades denna gång i Hongkong.

Gustaf Molander

Suomen Lääkärilehden asiantuntijat vuonna 2005

Veikko Aalberg

Jari Vainion ammattina katastrofit

Jari Vainiossa lääkäriyteen yhdistyvät viehtymys liikkuvaan elämään, kiinnostus vieraisiin kulttuureihin, kyky kohdata omia pelkoja ja tarve tuoda järjestystä kaaokseen. Sekoituksesta on sukeutunut katastrofilääketieteen rautainen ammattilainen, disaster manager, joka on oppinut jotain myös omasta rajallisuudestaan.

Liisa Koivula

Bill Gatesin lääkäriesimies

Kolmekymmentä vuotta sitten Ed Roberts oli Bill Gatesin esimies. Nykyisin hän on perhelääkäri Cochranin pikkukaupungissa Georgiassa.

Erkki Karjalainen

Hus hienosäätää pääkaupunkiseudun toimintaansa

Husissa on viety läpi runsaat kaksi vuotta valmisteltu uudistushanke, jossa pääkaupunkiseudun sairaalat, eli vanha Hyks, Jorvi ja Peijas, siirtyvät oman aluejohtajan ja lautakunnan alaisuuteen Hyks-sairaanhoitoalueeksi. Vanhan yhtymähallinnon vastuulle jää koko sairaanhoitopiiriä koskevien asioiden hoito. Perussopimuksen tekstimuutoksina uudistus on pieni, mutta toiminnallisesti mittava. Arvioidaan, että noin 80 % Husin toiminnasta olisi uuden johdon alaisuudessa. Hallinnollinen malli on sama, joka toteutettiin Husin muilla alueilla (Porvoo, Hyvinkää, Lohja ja Länsi-Uusimaa) jo kuntayhtymän perustamisvaiheessa vuonna 2000.

Taito Pekkarinen

Onko osteoporoosin hoito turvallista?

Osteoporoosilääkkeet jaetaan uuden ehdotuksen mukaan antikatabolisiin ja anabolisiin (1). Antikataboliset lääkkeet estävät ensimmäiseksi luun hajottajasolun osteoklastin toimintaa ja hajoamisen ja rakentumisen tiukan yhteensitoutumisen (ns. coupling) seurauksena toiseksi luun rakentajasolun osteoblastin rakennustyötä. Anaboliset lääkkeet lisäävät ensimmäiseksi luun rakentajasolujen toimintaa ja toiseksi luun hajoamista. Teriparatidi on ainoa markkinoilla oleva anabolinen lääke, muut ovat antikatabolisia. Markkinoille tulossa olevalla strontiumranelaatilla on sekä rakentumista lisäävä että hajoamista estävä vaikutus.

Matti J. Välimäki

Vertaisarviointi on tärkeää, näkymätöntä akateemista työtä

Yli neljäsataa asiantuntijaa on viime vuonna antanut lausuntonsa Suomen Lääkärilehden lääketieteellisistä ja terveydenhuoltoartikkeleista. Se on valtava määrä työtä, jolla on suuri merkitys lehden laadulle ja siten myös maamme lääkärien jatkokoulutukselle. Vertaisarviointi ei tee kirjoituksista täydellisiä, mutta se on toistaiseksi paras tapa artikkelien kehittämisessä toimituksellisen työn ohella.

Päivi Hietanen

Glaukoomapotilas ja hoitotakuu

Ainoa yleisesti hyväksytty hoitomuoto glaukoomaan on silmänpaineen alentaminen, olipa taudin muoto selvästi korkeapaineinen (silmänpaine ilman hoitoa 35-60 mmHg) tai normaalipaineinen (silmänpaine alle 24 mmHg). Hoidon kulmakivi on lääkehoito säännöllisesti tiputettavin silmätipoin. Laser- ja leikkaushoito valitaan yleensä vasta, jos lääkehoidolla ei päästä riittävän hyvään vasteeseen tai hoidon sivuvaikutukset kasvavat liian suuriksi. Koska yleensä kaikki glaukoomaa sairastavat potilaat käyttävät ainakin jossakin tautinsa vaiheessa lääkehoitoa, voidaan Lääkelaitoksen julkaisemia lukuja ilmaislääkkeisiin oikeutetuista henkilöistä pitää tarkkana arviona glaukoomapotilaiden määrästä Suomessa: vuonna 2004 lähes 69 000 henkilöllä oli oikeus erityiskorvattaviin glaukoomalääkkeisiin.

Eija Vesti

Lääkärinlausunnot ja oikeusturva - juristin näkökulma

Sosiaalitoimen kirjaukset ja tapa hankkia tietoa muodostavat vakavan oikeusturvaongelman huostaanottotilanteissa. Nykykäytäntö ei vastaa missään määrin ihmisoikeussopimusten edellyttämiä periaatteita, koska perhe-elämään kajoamisesta ei päätetä tuomioistuimessa, vaan asia on maallikkojen käsissä.

Leeni Ikonen

Kuka maksaa syöpäkipulääkkeet?

nSyksyn ja talven mittaan on taas keskusteltu syöpäkipulääkkeiden korvauksista. Potilaat, omaiset ja eräät potilasjärjestöt ovat vedonneet sosiaali- ja terveysministeriöön ja Kansaneläkelaitokseen korvausten saamiseksi automaattisesti kaikille syöpäkipulääkkeille.

Eero Vuorinen