Langaton matkailija

Kännykkä ja kannettava tietokone ovat hyödyllisiä matkailijan apuvälineitä. Monissa kohdemaissa pelisäännöt kuitenkin eroavat kotimaan kuvioista.

Erkki Karjalainen

Kunta- ja palvelurakennehanke siirtyy ratkaiseviin linjauksiin

Kunta- ja palvelurakennehanke siirtyy näinä aikoina alueiden mielipiteiden tutkailemisesta ministeriöiden sisäiseen valmisteluun, jonka tuloksena pitäisi kesän alkuun mennessä syntyä päätösehdotus hallitukselle esitettävistä toimenpiteistä. Pian tämän jälkeen on tarkoitus hyväksyttää eduskunnalla puitelaki, ja muut tarvittavat lainmuutokset tulevat pian sen jälkeen. Uudistusten täytäntöönpanon valmistelu ja muu tarpeellinen lainsäädäntö on tarkoitus saada lopullisesti valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä, jonka jälkeen uusi komento otettaisiin käyttöön vuoden 2009 alusta.

Taito Pekkarinen

Viilennyshoito suojaa aivoja

Lyhyt ensihoitoviive ja aivoja perfusoivan rytmin saavuttaminen riittävän nopeasti on sydämenpysähdyspotilaan ennusteen kannalta ratkaisevaa. Aivoverenkierron palautumisen nopeus ei kuitenkaan ole aivan koko totuus, sillä hypoksis-iskeemisen aivovaurion kehittyminen on kaksivaiheinen prosessi, johon voidaan vaikuttaa vielä sydämenpysähdystä seuraavan vuorokauden aikana. Sekä veren suuren glukoosipitoisuuden että kehon korkean lämpötilan tiedetään liittyvän vaikeampaan aivovaurioon ja huonoon ennusteeseen.

Risto O. Roine

Viilennyshoito rutiiniksi elvytetylle potilaalle?

American Heart Associationin (AHA) uusittu elvytysohjeistus suosittaa lievän hypotermian (32-34 °C) käyttöä 12-24 tunnin ajan, kun lähtörytminä on kammiovärinä (luokka IIA) (1). Ohjeistus perustuu kahteen satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen (2,3), joiden perusteella viilennyshoidon arvioitu NNT (number needed to treat) eloonjäämisen suhteen on noin 6, kun lähtörytmi on kammiovärinä. Siis kuusi potilasta hoitamalla yksi potilas enemmän lähtee kotiin. AHA:n suositus esittää lisäksi lievän hypotermian olevan mahdollisesti hyödyllinen sairaalan ulkopuolisen elvytyksen jälkeen myös silloin, kun lähtörytmi on muu kuin kammiovärinä (luokka IIB).

Ville Pettilä

Suomalaiset käyvät vaihtoehtohoidoissa

Suomen Lääkärilehdessä on vuoden 2006 vaihteessa kirjoitettu kahdesti niin sanotusta puoskarilaista (1,2). Kirjoitusten innoittamina haluaisimme sanoa seuraavaa.

Anna-Liisa Enkovaara, Pirkko Alha

Kenellä oikeus kuolla keuhkokuumeeseen ilman antibioottihoitoa?

Kiitos Pirkko Vihko kirjoituksestasi (1). Se toi mieleeni Suomen Lääkärilehden erään artikkelin vuodelta 1974 (2). Kyseinen artikkeli on julkaistu käännöksinä JAMA:ssa (3) ja Nordisk Medicin -lehdessä (4). Siinä kollega Irma Kerppola-Sirola kertoo isästänsä, sisätautien professori William Kerppolasta, joka sai kuolla odottamaansa keuhkokuumeeseen arvokkaasti ilman antibiootteja.

Kaisu Nevasaari

Internetin kaaos kuriin semanttisen webin avulla

Tiedon hyödyllisyys lääkärin työssä riippuu sen osuvuudesta, pätevyydestä ja saamisen vaivattomuudesta. Kaikki nämä ominaisuudet voidaan jo toteuttaa sähköisessä viestinnässä uusien älykkäiden järjestelmien avulla.

Eija Hukka

Luontaistuotteita käytetään lääkkeiden lisänä, ei vaihtoehtona

Runsas kolmannes aikuisista käyttää päivittäin yhtä tai useampaa luontaistuotetta. Monivitamiini- ja kalkkitablettien lisäksi monet syövät mm. rasvahappoja ja soijatuotteita tai punahattua ja sinkkiä. Keski-ikäiset ja koulutetut naiset ostavat eniten näitä elintarvikeliikkeissä ja apteekeissa myytäviä valmisteita.

Anna-Liisa Enkovaara

Obstruktiivisen uniapnean hoidossapaljon vaihtelua

Vuonna 1981 trakeostoman rinnalle syntyi kaksi uutta obstruktiivisen uniapnean hoitomenetelmää. Fujita (1) kuvasi uvulopalatofaryngoplastialeikkauksen, jolla ylähengitysteitä ahtauttavaa pehmeää suulakea lyhennettiin ja muotoiltiin niin, että ylähengitystiet eivät enää lukkiintuneet unen aikana. Leikkaushoidot yleistyivät nopeasti ja vaikeastikin sairaiden potilaiden vireystilaa yritettiin kohentaa leikkauspöydällä. Pian kuitenkin tunnistettiin erityisesti Pickwick-potilaiden leikkauksiin liittyvät riskit. Ymmärrettiin, että uniapnea ei ollut pelkästään rakenteen poikkeavuus, vaan tilaan liittyi usein aineenvaihdunnan, hengityksen säätelyn ja sydämen toiminnnan osin pysyviäkin muutoksia.

Olli Polo

Jokaista veripolvea ei tule punktoida

Veripolvi on oire jostakin. Diagnostiikka ja hoito tulee suunnata oireen syyhyn. Lääkärilehdessä julkaistussa katsausartikkelissaan kollegat toivat polvipunktion merkityksen erittäin vahvasti esille (1). Artikkeli ohjaa punktoimaan automaattisesti jokaisen epäillynkin veripolven. Päivittäin yli 2 000 polvipunktiota Suomessa! Tämä ohjaus johtaa turhiin verineulalla suoritettuihin kivuliaisiin tilanteisiin ja turhiin polvi-infektioihin.

Raimo Niskanen

Veripolven tutkiminen ja hoito ovat ortopedin tehtäviä

nKiitos Raimo Niskaselle kommenteista. Kollega Niskanen kirjoittaa: "Päivittäin yli 2 000 polvipunktiota Suomessa!". Tässä lienee tapahtunut joko kirjoitus- tai laskuvirhe. Kuten kirjoituksessamme toteamme, Suomessa tapahtuu päivittäin arviolta noin 150 lääkärin hoitoa vaativaa polvivammaa, joista valtaosa on lieviä venähdyksiä tai kolhuja. Traumaattisen veripolven esiintyvyydeksi Suomessa on arvioitu 6-7 tapausta päivittäin.

Janne Sarimo

Kolorektaalisyövän multippeleita maksametastaaseja kannattaa leikata

nLääkärilehden nro 3/2006 teemana oli "Suolistosyöpien hoito". Katsauksissa käsiteltiin nasevasti suolistoleikkauksia ja liitännäishoitoja, sen sijaan maksametastaasien kirurgiset ja muut toimenpidehoidot jäivät vähäiselle huomiolle.

Krister Höckerstedt, Helena Isoniemi

Hiihtäjien lääkäri puhtaalla lumella

Suomen Hiihtoliitto oli Lahden dopingskandaalin jälkeen yli kaksi vuotta ilman vakituista lääkäriä. Kun Tommi Vasankari otti haasteen vastaan, eräät kollegat vertasivat ratkaisua itsemurhaan.

Ari Lahdenmäki

Eroon turhasta taudista

Maailman terveysjärjestö WHO asetti 1990-luvulla tavoitteeksi lepran poistamisen kansanterveysongelmana maapallolta vuoteen 2000 mennessä. Vaikka lepran esiintyvyys romahtikin dramaattisesti, yhdeksän maata - mukaan lukien Brasilia - epäonnistuivat tavoitteen saavuttamisessa. Nyt maa panostaa taudin kitkemiseen uudistetuin strategioin.

Seppo Suomela

Harri Vertio vetämään Terveydeksi-palstaa Terveyden edistämisen kielen on palattava lähemmäksi arkea

Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri, LKT Harri Vertio on monesti miettinyt, miksi terveyden edistämisestä ei oikein tunnu saavan otetta. Vastauskin alkaa olla selvillä: terveyden edistäminen sijoittuu eri tieteenalojen välimaastoon ja käyttää siksi käsitteitä, jotka ovat kuulijoille usein vieraita. Kun outoja käsitteitä on tarpeeksi paljon, tulee tunne, "ettei tästä hattarasta saa mitään otetta".

Suvi Sariola

Terveystiedon tunneilta osaamista oman terveyden hallintaan

Terveystiedon opetus alkaa suomalaisissa kouluissa viimeistään tämän vuoden elokuussa. Uuden oppiaineen tarkoituksena on antaa terveyttä koskevaa tietoa, ymmärrystä ja osaamista mahdollisimman monipuolisesti.

Harri Vertio

Terveyskeskusopetuksen uudet haasteet

Perusterveydenhuolto on suomalaisen terveyspolitiikan linjausten mukaan terveydenhuollon kivijalka. Toimiva ennaltaehkäisy, sairauksien seulonta ja perustason hoito sekä toimiva hoidon porrastus ovat olennaisen tärkeitä asioita väestön terveyden ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Miten näitä taitoja pitäisi opettaa yhä kasvaville opiskelijajoukoille yliopistoympäristössä? Perusopetuksessa tulee ottaa huomioon myös yleislääketieteen näkökulma, niin että eri erikoisaloilla saatuja tietoja ja taitoja voitaisiin soveltaa myös hoidettaessa valikoitumattomia perusterveydenhuollon potilaita.

Marja Aira, Pekka Mäntyselkä

Terveyden edistämistä etsimässä

Maan parhaat asiantuntijat kiertävät parhaillaan maata terveyden edistämisen soihtua kantaen. Aihetta onkin. Terveyden edistäminen on jäänyt monella tavalla varjoon suomalaisessa terveyspolitiikassa. Sen tärkeys tunnustetaan taas kaikissa puheissa, mutta todellisia tekoja on viime vuosina löytynyt terveydenhuollon palvelujen kehittämisestä, kansallisen terveysprojektin toteuttamisesta ja ehkä konkreettisimmin hoitotakuun jämerästä etenemisestä. Ylimääräiset voimavarat on käytetty sairaanhoidon järjestämiseen; joissakin tapauksissa varmasti myös perusterveydenhuollon kustannuksella.

Harri Vertio

Mitä pitkien hihojen alta paljastuu?

Nuorten itsensä viiltely on kliinisten havaintojen pohjalta mitä ilmeisimmin lisääntymässä, vaikkakin viiltelijät jäävät usein havaitsematta. Väite, ettei ilmiöön ole vain aikaisimmin kiinnitetty huomiota, tuntuu epäuskottavalta. Ilmiötä esiintyy myös muissa maissa, ja lääketieteellisissä julkaisuissa siitä on kirjoitettu yhä enemmän. Loppujen lopuksi viiltelyn syistä tiedetään riittämättömästi, ja jopa sen esiintyvyydestä tutkijat antavat hyvin erilaisia lukuja, muutamasta prosentista jopa 20-30 %:iin.

Veikko Aalberg

Fast track -kirurgiaa laadusta tinkimättä

Kun modernin kirurgian ensiaskeleita otettiin hieman yli sata vuotta sitten, Helsingin kirurgian klinikassa naisten keskimääräiset hoitoajat olivat 74,4 vrk ja miesten 53,9 vrk - parannettavaa hoitomenetelmissä on siis ollut. Nykyisin yhteiskunta ja ennen kaikkea potilaat osaavat vaatia laatua aivan eri tavoin kuin aiemmin. Hoidon tulosten lisäksi joudutaan entistä enemmän ottamaan huomioon myös toiminnan taloudellisuus. Ei siis ole ihme, että leikkaustekniikoiden parantuessa ja muuttuessa vähemmän invasiivisiksi on otettu käyttöön hoitoaikoja lyhentäviä hoitoprosesseja, kuten lyhytkirurgia, päiväkirurgia ja leikkaukseen kotoa (LEIKO) -menetelmä. Sekä avo- että tähystysleikkauksia tehdään myös nykyään ns. fast track -kirurgiana, joka sekin lyhentää hoitoaikoja.

Tom Scheinin