Digitaalinen silmänpohjan kuvantaminen uusi mahdollisuus perusterveydenhuollossa

Silmätautien hoito on julkisessa perusterveydenhuollossa ollut perinteisesti varsin rajallista. Digitaalinen silmänpohjan kuvantaminen pystyy kuitenkin kohentamaan tilannetta. Se voi monipuolistaa terveyskeskuksen järjestämiä palveluja sekä tarjota mahdollisuuksia nykyistä kehittyneempään diagnostiikkaan ja hoitoon yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.

Heikki Lamminen

Pitkäaikainen poskiontelotulehdus

Poskiontelot sijaitsevat kasvoissa molemmin puolin nenää. Niiden leveys on noin 2,5 cm ja syvyys noin 3,5 cm. Terveinä niissä on ilmaa, mutta nuhan aikana ilmanvaihto poskionteloiden ja nenän välillä heikkenee. Bakteerit pääsevät rauhassa kasvamaan poskionteloissa ja seurauksena on äkillinen poskiontelotulehdus. Jos tällainen tulehdus uusii hoidosta huolimatta jatkuvasti, puhutaan pitkäaikaisesta eli kroonisesta nenän sivuontelotulehduksesta (kroonisesta sinuiitista). Miten pitkäaikainen poskiontelotulehdus ilmenee?

Lääkäriliiton hallitus kannattaa piirimallia kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa

Kunnilla on Suomessa poikkeuksellisen suuret palveluvastuut asukkailleen. Isot ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, sosiaali- ja terveyspalvelutarve sekä erityisesti lääketieteellinen palvelutarjonta lisääntyvät. Kuntien palveluihin ja rakenteisiin liittyvien nyt tehtävien ratkaisujen tulee kohdistua nimenomaan tulevien haasteiden ratkaisuun eikä vanhojen rakenteiden paranteluun. Nämä ratkaisut vaativat muutoksia niin kuntarakenteessa kuin palvelurakenteessa ja myös palvelujen rahoituksessa.

Pekka Anttila, Heikki Pälve

Farmakogenetiikka ja yksilöllinen lääkehoito

On yleisessä tiedossa, että lääkehoidon teho ja potilaiden alttius lääkkeiden aiheuttamille haittavaikutuksille vaihtelevat suuresti yksilöittäin. Osa tästä vaihtelusta johtuu ympäristötekijöistä, kuten lääkeaineiden yhteisvaikutuksista. Viisikymmentä vuotta sitten oivallettiin, että tehon vaihtelu ja yksilöllinen haittavaikutusriski saattavat osittain johtua myös potilaan perimästä. Tämä johti uuden tieteenalan, farmakogenetiikan, syntyyn (1). Farmakogenetiikka tutkii perintötekijöiden vaikutusta lääkeaineiden aineenvaihduntaan, tehoon ja haittavaikutusriskiin.

Mikko Niemi

Glykemiaindeksi, pulmallinen mittari

Glykemiaindeksi kuvaa sitä, miten nopeasti ja voimakkaasti hiilihydraatteja sisältävä ruoka vaikuttaa verenglukoosiin. Se saadaan laskemalla 50 g imeytyvää hiilihydraattia sisältävän annoksen aiheuttaman verenglukoosikäyrän pinta-ala prosentteina saman glukoosimäärän aiheuttamasta vasteesta (1). Nopeiden ja voimakkaiden verenglukoosin vaihtelujen ajatellaan pitkällä aikavälillä rasittavan glukoosiaineenvaihduntaa erityisesti riskiyksilöillä ja suurentavan diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Antti Aro

Haasteellinen leveäkompleksinen takykardia

Suomen Lääkärilehden numerossa 7/2006 (2006;61:724-6) on Ilman ajanvarausta -palstalla esitetty potilastapaus, jonka sisältö antaa aiheen huomautukseen. Potilaalla oli sairaalaan tullessa pitkäkestoinen leveäkompleksinen takykardia, jonka aikana oli voimakasta kipua rinnassa, kylmänhikisyyttä ja matala verenpaine. Takykardia uusiutui ja sitä hoidettiin rytminsiirrolla ja antamalla amiodaronia. Kirjoittaja esittää kysymyksessä olevan kammiotakykardia. Tähän EKG-löydös sopii, joskin distaalisen johtoradan ylläpitämä haaratakykardia ja supraventrikulaarinen takykardia voivat myös tulla kysymykseen.

Lauri Toivonen

Erityiskorvausoikeudet ja väestön sairastavuus kaksi eri asiaa

nTimo Klaukka ja työryhmä ovat vuosikausia tehneet hyvää työtä analysoidessaan ja raportoidessaan sairausvakuutukseen liittyvien Kelan rekisterien tietoja. Niin myös Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 8/2006. On kuitenkin tärkeä korostaa, että esitetyt tiedot todella kuvaavat erityiskorvauksiin oikeutettujen määrää - ei suoraan sairastavuutta. Vaikka kirjoittajat toki selvästi sanovat tämän artikkelin alussa, käytetyt sanonnat johtavat lukijaa kovin helposti harhaan. Näin käy varsinkin yleislehtien ja maallikoiden lainatessa tietoja.

Pekka Puska

Erikoislääkärikoulutuksessa tarvitaan erikoistumista ja laajaa yleisosaamista

Erikoislääkärikoulutuksen tulevaisuutta pohtineessa seminaarissa Helsingissä keskusteltiin mm. yleis- ja erityisosaamisen tasapainottamisesta. Seminaarissa todettiin, että yhä pidemmälle menevän erikoistumisen vastapainoksi jatkossa tarvitaan perusterveydenhuollon yleisosaajia, jotka katsovat potilasta kokonaisuutena ja pitävät hoidon langat käsissään. Suomalainen erikoislääkäri vuonna 2030 -kutsuseminaari järjestettiin 10.10.2005.

Päivi M. Lehtinen, Kirsi Rauhala, Martti A. Siimes

Hyvää tutkimusta tarvitaan

Nykyään yhä useammat erikoistuvat lääkärit väittelevät tohtoreiksi - osa heistä vain virkaan pätevöitymisen takia, mikä ei välttämättä ole tutkimusresurssien järkevää käyttöä. Yliopistosairaaloiden virkojen pätevyysvaatimuksia voisi joiltakin osin harkita uudelleen ja pohtia, miten kliiniset erityistaidot voitaisiin myös ottaa valinnoissa huomioon. Olisiko mahdollista luoda kliinisten erityistaitojen arviointikriteerit?

Päivi M. Lehtinen, Kirsi Rauhala, Martti A. Siimes

Hedelmöityshoitolaki eduskunnan käsittelyyn

Suomessa on valmisteltu hedelmöityshoitoja koskevaa erillistä lainsäädäntöä jo yli kaksikymmentä vuotta. Tänä aikana lapsettomuuden hoidot ovat kehittyneet nopeasti, joten lakiehdotukset eivät valmistuessaan ole enää olleet hoitokäytäntöjen tasalla. Viimeisinä vuosina lakiesityksen antamisen ovat estäneet muutamat kiistanalaiset yksityiskohdat: lapsen oikeus saada tietoonsa sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyys, sijaissynnytys ja yksinäisten naisten ja naisparien hoito.

Aila Tiitinen

Lapsen kehityksen seuranta - pisteet kotiin jo imeväisiässä

Lapsen kehityksen seuranta ja arviointi on aina tärkeä osa lapsen kohtaamista niin lastenneuvolassa, yleislääkärin vastaanotolla kuin erikoissairaanhoidon eri aloilla. Kehityksen arviointi ei ole helppoa. Siinä on otettava huomioon toisaalta kehitys kokonaisuutena ja toisaalta sen eri osa-alueet. Normaalin kehityksen etenemisnopeus vaihtelee suuresti. Lapsen kehitys on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa ja kehittyvät toistensa tukemina. Yksittäiset poikkeavat havainnot ovat harvoin merkittäviä. Niitä on osattava tulkita ja etsittävä jatkotutkimuksin tukea tulkinnalle.

Liisa Metsähonkala

Milloin magneettikuvauksesta on hyötyä selkäkipupotilaan tutkimisessa?

Selkäsairaudet on tavallinen työkyvyttömyyden syy. Yleensä selkäkipu laantuu muutamassa viikossa, mutta 10-15 %:lla potilaista kipu kroonistuu. Patologis-anatomisten löydösten korrelaatio selkäkipuun on ongelmallinen. Välilevyrappeumaa tavataan jo murrosikäisillä, ja keski-ikäisistä lähes kaikilla on jonkinasteinen välilevyrappeuma rangassaan, usein oireeton. Taudin luonnollisesta kulusta ei ole riittävästi tietoa, ja lisäksi selkäsairauksien diagnostisissa kriteereissä on vaihtelua.

Harri Hämäläinen, Irma Soini

Kenen vuoksi eroja hoitokulttuureissa?

Sain hiljattain kokea henkilökohtaisesti omaisena, millaisia eroja on sekavan vanhuksen hoitokäytännöissä Suomen ja Ruotsin välillä. Nämä erot tuntuivat suuremmilta kuin tunnin lentomatka Tukholmasta Helsinkiin. Mutta miksi niitä on? Potilaan, lääkärin tai muun henkilökunnan vuoksi? Ovatko potilaat erilaisia Suomessa? Vai vaikuttavatko erilaiset taloudelliset olosuhteet tai erilainen koulutus? Ovatko potilaan, omaisten tai henkilökunnan odotukset lääkäriä kohtaan erilaisia Suomessa ja Ruotsissa? Monia kysymyksiä nousi mieleeni!

Katariina Ohlsson

Tules-vuosikymmenen maailmankokous Ottawassa Suomelle hopeamitali aktiivisesta Tules-toiminnasta

Kanadan Ottawassa pidetyssä The Bone and Joint Decade 2000-2010 -hankkeen maailmankokouksessa pohdittiin mm. lonkkamurtumien ja kroonisen kivun riskitekijöitä, ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Lokakuun lopussa pidettyyn kokoukseen osallistui edustajia 44:stä ja potilasedustajia 22 maasta. Potilasedustajien määrä on lisääntynyt ilahduttavasti vuosikymmenen edetessä.

Mats Grönblad, Jaana Hirvonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030