Pitkäjänteisyyttä lääkepolitiikkaan

Keskustelu lääkehoidon aiheuttamista kustannuksista jatkuu vilkkaana, ja vaatimukset kustannuksien nousun pysäyttämisestä ovat voimakkaita. Lääkehoidon korvausjärjestelmän perimmäinen tarkoitus, asianmukaisen lääkehoidon turvaaminen jokaiselle lääkkeitä tarvitsevalle, näyttää olevan jäämässä kokonaan sivuun keskustelussa.

Pekka Anttila

Sepelvaltimotaudin sairaalahoidon tulokset parantuneet huomattavasti?

Sepelvaltimotautikohtaukset jaetaan hoidollisista syistä kahteen ryhmään. EKG:n perusteella määriteltyjen ST-nousuinfarktien hoidossa pyritään välittömään sepelvaltimotukoksen avaamiseen liuotushoidon tai pallolaajennuksen avulla. Epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousua sen sijaan on yhdistetty ryhmäksi, jonka hoito perustuu riskin arviointiin (1). Tässä ryhmässä suuren riskin potilaat hoidetaan useimmiten pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella parin vuorokauden kuluessa, pienen riskin potilaat taas konservatiivisesti. Tässä lehdessä (s. 1457-60) julkaistavan tutkimustuloksen mukaan tämän potilasryhmän kuolleisuus sairaalahoidon aikana väheni TYKS:ssa vuosien 1992-93 ja 2003 välillä peräti 66 %, vaikka potilaskunta vanheni keskimäärin kuusi vuotta ja mm. diabetesta sairastavien osuus kasvoi.

Raimo Kettunen

Lääkärintodistukset tuottavat kielenkääntäjälle monia ongelmia

Ruotsissa tehtävien lääketieteellisten käännösten määrä lisääntyy koko ajan, sitä mukaa kun Ruotsissa aikoinaan työssä olleille suomalaisille myönnetään Suomessa eläkkeitä. Saadakseen korvausta Ruotsin-vuosiltaan näiden henkilöiden on haettava Ruotsista sairauskorvausta, ja tästä prosessista aiheutuu runsaasti käännöstyötä.

Tarja Salo Saarvanto

Vielä enalapriilin osuudesta tapausselostuksessa

nOli mielenkiintoista lukea Lääkärilehdestä (SLL 11/2006, s. 1205) sisätautilääkäri Juha Saltevon kommentti enalapriilin mahdollisesta osuudesta tapausselostuksessa (SLL 9/2006, s. 979-83) käsiteltyyn eosinofiiliseen oireyhtymään ja maksakasvaimiin.

Ari Mäenpää

Millaisen kuvan perusopetus nykyään antaa terveyskeskustyöstä?

nLääkärilehdessä (SLL 11/2006, s. 1245-50) vertailtiin eri lääketieteellisten tiedekuntien antaman perusopetuksen painotuksia. Tyytymättömimpiä saamaansa terveyskeskustyön opetukseen olivat - yllätys, yllätys - Helsingistä valmistuneet nuoret lääkärit.

Anna-Maija Salmi

E. coli - ystävä ja vihollinen

Kuukauden mikrobi -sarjassa esitellään joka kuukausi yksi mikrobilaji, jolla on lääketieteellistä merkitystä. Kuukauden mikrobiksi pääsee niin bakteereita, viruksia, sieniä kuin alkueläimiäkin. Pääpaino on kuitenkin bakteereissa ja viruksissa. Useimmat esiteltävät mikrobit ovat taudinaiheuttajia, mutta mukaan mahtuu myös joitain terveyden kannalta hyödyllisiä bakteereita, kuten maitohappobakteereita.

Mari P. Heikkilä

Lintuinfluenssan riski matkailijalla edelleen hyvin pieni

Lintuinfluenssa on eläintauti, joka tarttuu ihmiseen huonosti ja vain voimakkaan altistuksen jälkeen. Ihmisen kannalta lintuinfluenssan tartuntariski ei ole muuttunut, vaikka influenssa A/H5N1 -infektioita on todettu villilinnuissa Euroopassakin.

Heli Siikamäki

Suomessa viime vuonna 25 malariatapausta

Suomessa todettiin vuonna 2005 malaria 25 potilaalla. Verrattuna aikaisempiin vuosiin ovat malariatapausten määrä, tartuntamaat ja riskiryhmät pysyneet ennallaan. Plasmodium falciparum -infektioita oli 19, P. vivax -infektioita kolme ja P. ovale -infektioita kaksi. Yhdessä tapauksessa lajin määritys ei ollut mahdollista. Suurin osa tartunnoista (22 potilasta, 88 %) sekä kaikki falciparum- ja ovale-malariat olivat peräisin Afrikasta. P. vivax-tartunnoista yksi oli peräisin Intiasta, yksi Thaimaasta ja yksi Guatemalasta.

Heli Siikamäki

KTL suosittelee meningokokkirokotetta endeemisille alueille matkustaville

Kansanterveyslaitos suosittelee meningokokkirokotetta matkaajille, jotka oleskelevat tavallisten turistikohteiden ulkopuolella Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Erityisesti kyläilymatkailijat (VFR; visiting friends and relatives), jotka tapaavat läheisiään ja nukkuvat ja syövät heidän luonaan, tarvitsevat rokotteen.

Marjut Asikainen

Kyyneleitä tarvitaan onnistuneellakin matkalla

Aurinkoinen, tuulinen, kuuma, kylmä tai kuiva ilmasto koettelee matkailijan silmän sietokykyä. Lyhyen altistusajan takia matkailijan silmävaivat eivät kuitenkaan johda samanlaisiin ongelmiin, joita paikallisille asukkaille koituu.

Paula Summanen

Tsernobyl, patient empowerment ja Suomi

Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tulee pian kuluneeksi 20 vuotta. Muistan hyvin, kun silloinen sisäministeri Kaisa Raatikainen vakuutti televisiossa, ettei kansalaisilla ole mitään hätää ja hallitus seuraa asian kehittymistä. Tiedotusvälineissä puhuttiin sateesta, joka tuo radioaktiivista säteilyä maahan useilla paikkakunnilla Suomessa. Esivallan vakuuttelu ei rauhoittanut kansalaisia, vaan he halusivat oikeaa tietoa ja pyrkivät tekemään päätöksensä omasta käyttäytymisestään ja huolestumisensa asteesta saamansa informaation eikä ministerin ilmoituksen perusteella.

Heikki Pälve

Suomi - lääketutkimuksen luvattu maa?

Suomea on totuttu pitämään kliinisten lääketutkimusten toteutumisen kannalta etuoikeutettuna maana. Tähän käsitykseen ovat vaikuttaneet näkemys terveydenhuoltojärjestelmämme rakenteesta ja luotettavuudesta, hyvästä lääketieteen osaamisen tasosta ja ennen kaikkea kansalaisten ja tutkimushenkilöiden myönteisestä suhtautumisesta kliinisiin lääketutkimuksiin. Uusia lääkemolekyylejä onkin testattu Suomessa moninkertaisesti enemmän kuin väkiluku tai lääkemarkkinoiden koko olisivat edellyttäneet.

Esa Soppi, Veijo Ikonen, Kari Varkila

Lapsettomuuden hoidoilta odotetaan tuloksia ja inhimillisyyttä

Hedelmöityshoidot, koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja alkioiden pakastus aloittivat uuden aikakauden lapsettomuuden hoitojen historiassa, ja esimerkiksi munanjohdinvauriosta, vaikeasta endometrioosista, heikentyneestä siittiötuotannosta tai hedelmöityshäiriöstä johtuvan lapsettomuuden hoitomahdollisuudet paranivat merkittävästi. Suomessa koeputkihedelmöityshoidot aloitettiin 1983 Hyksin ja Tyksin naistenklinikoilla. Hedelmöityshoitojen tulokset ovat Suomessa hyvät, Euroopan hedelmöityshoitotilastoissa kärkipäätä (1).

Sirpa Vilska

Vuorovaikutus ei vaadi virheettömyyttä

Kun virheet pelottavat liikaa ja tiukka ammattimaisuus pakottaa piilottamaan tietämättömyyden, aito vuorovaikutus ei onnistu. Näyttelijä Elina Knihtilä toivoo, että lääkärit uskaltaisivat kohdata omat pelkonsa, koska niihin sisältyy kasvun mahdollisuus. Vuorovaikutustaidot eivät ole harvojen armolahja, vaan kuka tahansa voi oppia niitä, Knihtilä sanoo.

Liisa Koivula

Kansanterveyslaitosten maailmanjärjestö perustettiin Rio de Janeirossa

Kansanterveyslaitosten maailmanjärjestö perustettiin helmikuussa 2006 Rio de Janeirossa pidetyssä kansanterveyslaitosten pääjohtajien kokouksessa. Järjestön tavoitteena on vahvistaa kansanterveyslaitosten välistä yhteistyötä ja tukea eri maiden laitoksia niiden tehtävien toteuttamisessa.

Seppo Suomela

Olemmeko hukkaamassa Arvo Ylpön perinnön?

Tuskin löytyy monta yhtä selvää esimerkkiä erosta juhlapuheiden ja käytännön toiminnan välillä kuin tilanne lasten ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes ovat jo vuosia sitten laatineet yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa selkeät suositukset neuvola- ja kouluterveydenhuollon toteuttamiseksi, mutta ne on jätetty lähes huomiotta suuressa osassa kuntia.

Paula Tuomikoski

Kuntoutujien osallisuudelle annettava mielenterveystyössä enemmän tilaa

Suomalaisten terveydestä rakentuva kuva on viime vuosina ollut ristiriitainen. Väestön elinikä kasvaa ja terveys yleisesti kehittyy suotuisasti, mutta mielenterveyden alueella vastaavaa hyvää kehitystä ei ole tapahtunut.

Matti Kaivosoja

Lasten otorinolaryngologia - mihin sitä tarvitaan?

Lapsilla korvan, nenän, suun, nielun, kurkun ja kaulan alueen taudit ovat hyvin yleisiä. Esimerkiksi Husin korvaklinikassa joka neljäs ensi käynnillä oleva potilas on alle 18-vuotias. Stakesin tilastojen mukaan yli 40 % lapsille tehtävistä kirurgisista toimenpiteistä on korvalääkärien tekemiä. Suuri osa korvalääkärien työstä kohdistuu siis lapsipotilaisiin. Tarvitaanko sitten vielä erikseen lasten otorinolaryngologiaa?

Anne Pitkäranta

MOI tunnistaa osteoporoosin kustannustehokkaasti

A-M Koski ym. esittivät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin mallin osteoporoosin hoidon organisoimiseksi (SLL 8/2006, s. 875-9). Mallissa hyödynnetään kehittämäämme Mikkelin Osteporoosi-Indeksiä (MOI).

Ville Waris, Pekka Waris

Syntyvyys laskee huolestuttavasti

Lääkärilehden numeroissa 1-2 ja 5 on käsitelty syntyvyyttä Suomessa.

Olof Palmgren