Kolesterolikeskustelussa eroteltava tieteellinen tieto ja asenteet

Lääkärilehdessäkin käyty keskustelu sydän- ja verisuonitautien lääkkeellisestä ehkäisystä on hyvä esimerkki ongelmista, mihin joudutaan, kun keskustelussa hoitosuosituksista ei selkeästi erotella tieteellistä tietoa ja muuta harkintaa. Tuohon muuhun harkintaan vaikuttavat monenlaiset asenteet ja arvot, jotka usein jäävät äänen lausumatta. Tämä on yleinen ongelma riskinarvioinnissa ja riskinhallinnassa.

Juha Pekkanen
Keskustelua 17/2006 Kommentteja

Opetusterveyskeskuksille tarvitaan laatukriteerit

Harri Hyppölä ym. esittelivät lääkäreiden arvioita saamastaan perusopetuksesta, ja artikkelin lopussa kiinnitettiin aivan oikein huomiota siihen, miksi erityisesti Helsingissä opiskelleista valtaosa on tyytymättömiä saamaansa terveyskeskusopetukseen (SLL 11/2006, s. 1245-50). Kirjoittajat esittivät optimistisen arvauksen, että "tyytymättömyys ei välttämättä kohdistu annettuun opetukseen, vaan sen vähäisyyteen". Oma kokemukseni kuitenkin puhuu karumman totuuden puolesta.

Silja Kosola
Keskustelua 17/2006 Kommentteja

Lääkäriliitto pitää lakia hedelmöityshoidoista tärkeänä

Ensimmäinen Suomessa koeputkihedelmöityksen avulla alkunsa saanut lapsi syntyi vuonna 1984. Nykyisin arvioidaan, että hedelmöityshoitojen avulla syntyy vuosittain noin 1 500 lasta. Tahaton lapsettomuus on yleistynyt viime vuosina osittain synnyttäjien iän kohoamisenkin seurauksena. Sen arvioidaan Suomessa koskevan noin 15:tä prosenttia hedelmällisessä iässä olevista pareista. Hedelmöityshoitoja on käytetty myös silloin, kun pyritään välttämään lapselle vanhempien sukusolujen kautta mahdollisesti periytyvää vakavaa sairautta.

Auli Malinen, Heikki Pälve
Pääkirjoitukset 15-16/2006 Kommentteja

Saako Suomessa nyt hoitoa?

Suomalaisen terveydenhuollon ikuisuusongelma, pitkät hoitojonot, näyttää vähitellen jäävän historiaan. Hoitoon pääsyn määräaikoja säätelevät lakimuutokset ovat olleet voimassa runsaan vuoden. Kun yksi ongelma on saatu hoidettua, onko tilalle tullut pari kolme uutta? Näin jotkut uumoilivat uudistusta valmisteltaessa. Onko tämän ponnistuksen vaatimat resurssit otettu - niin kuin väitettiin - ikäihmisten hoidosta, ennaltaehkäisevästä työstä, mielenterveyspotilailta ja kroonisesti sairailta?

Jouko Isolauri
Pääkirjoitukset 15-16/2006 Kommentteja

Krooninen munuaistauti - kasvava haaste

Kroonista munuaistautia sairastavien ja dialyysihoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on viime vuosina kasvanut jyrkästi kaikkialla (1). Englannissa dialyysiä tarvitsevien potilaiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Myös Suomessa dialyysipotilaiden määrä on kasvanut 5-8 % vuosittain (2). Dialyysiin tulevat potilaat ovat aiempaa iäkkäämpiä, ja kun aikaisemmin tavallisia diagnooseja olivat krooninen glomerulonefriitti ja monirakkulatauti, nykyisin syy on yhä useammin jokin muu kuin primaarinen munuaistauti, yleensä diabetes tai yleinen verisuonisairaus. Dialyysipotilaat ovat silti vain jäävuoren huippu; lievää munuaistautia sairastavien määrä on arviolta 50-kertainen. Tässä lehdessä päivitetään tiedot kroonisen munuaistaudin hoidosta (s. 1699-715).

Heikki Saha
Pääkirjoitukset 15-16/2006 Kommentteja

Sydänpotilaan raskaus - painotuseroja kardiologisessa arviointi- ja hoitokäytännössä

Pasi Lehdon ja Risto Kaajan sinänsä ansiokas katsaus Raskaus ja sydän (SLL 13/2006, s. 1469-73) antaa aiheen muutamiin kommentteihin. Kuvatessaan sydänpotilaan raskauden suunnittelua kirjoittajat aiheellisesti korostavat suorituskyvyn (anamnestisen NYHA-luokan) merkitystä. Kliinistä rasituskoetta, jota Hyksin kardiologian klinikassa käytämme varsin usein raskauden suunnittelun tukena, kirjoituksessa ei kuitenkaan mainita lainkaan. Rasituskoe antaa objektiivisen kuvan potilaan suorituskyvystä ja on erityisen hyödyllinen silloin, kun oireiden ja löydösten välillä on ristiriitaa. Se on tärkeä myös esimerkiksi oireettomassa aorttastenoosissa tai kahdensuuntaisessa eteistason oikovirtauksessa, jossa valtimoveren happikyllästeisyys voi olla levossa sikiön kannalta turvallisella tasolla (> 90 %), mutta laskee selvästi rasituksessa.

Markku Kupari
Keskustelua 15-16/2006 Kommentteja

Muista vasta-ainepuutoksen mahdollisuus, jos aikuisella on krooninen sinuiitti

Jura Numminen ja Sanna Toppila-Salmi kirjoittivat erinomaisen artikkelin aikuisen kroonisesta poskiontelotulehduksesta (SLL 10/2006, s. 1083-7). Krooniselle poskiontelotulehdukselle altistavina tekijöinä mainittiin värekarvatoiminnan heikkous, allerginen nuha, tietyt anatomiset rakennevariaatiot ja nenäpolypoosi. Immuunivajavuustiloista kirjoittajat mainitsivat IgG-, IgA- tai IgM -puutokset lapsilla, kuitenkin vasta-ainepuutoksen mahdollisuus on pidettävä mielessä myös aikuispotilailla. Toistuva tai krooninen poskiontelotulehdus on tavallinen hypogammaglobulinemian oire ja seerumin immunoglobuliinit pitää aina tutkia sekä lapsilta että aikuisilta, joilla on krooninen poskiontelotulehdus.

Leena Kainulainen
Keskustelua 15-16/2006 Kommentteja

Potilasvahinkolautakuntaan tarvitaan useampia erikoislääkäreitä

Potilasvahinkolaki antaa mahdollisuuden maksaa potilaalle korvausta, jos tehdystä toimenpiteestä tai muusta hoidosta aiheutuu sairauden laatu huomiooon ottaen kohtuuttomia seuraamuksia (2. § 7. mom.). Laki ei edellytä syyllisen etsimistä. Omassa klinikassamme tapahtuneissa potilasvahingoissa on kuitenkin tehty erittäin omituisia ja kliinikon kannalta täysin epäoikeudenmukaisia päätöksiä lain 2. § 1. momentin perusteella (kokenut ammattihenkilö olisi voinut välttää vahingon).

Panu Kuoppala
Keskustelua 15-16/2006 Kommentteja

Psykoosien lääkehoito: onko vanhassa vara parempi?

Uusien ja perinteisten psykoosilääkkeiden vaikutuserot ovat olleet viime aikoina vilkkaan keskustelun kohteena. Esillä ovat olleet psykoosilääkkeisiin liittyvät metaboliset ja kardiovaskulaariset haittavaikutukset (1), uusien, mutta myös vanhempien psykoosilääkkeiden riski-hyötyanalyysi vanhemmissa ikäryhmissä sekä erityisesti dementiapotilaiden käytösoireiden hoidossa (2,3) ja ylipäänsä vanhuspotilaiden runsas psykoosilääkkeiden käyttö ja sen ongelmat (4). Lisäksi äskettäin julkaistu laajan, julkisin varoin toteutetun CATIE-tutkimuksen ensimmäinen vaihe olantsapiinin, risperidonin, ketiapiinin ja tsiprasidonin sekä perinteisen psykoosilääkkeen perfenatsiinin melko vähäisistä vaikuttavuuseroista kroonisen skitsofrenian hoidossa (5) on herättänyt kriittistä kommentointia uusien psykoosilääkkeiden todellisista eduista (6).

Jarmo Hietala
Pääkirjoitukset 14/2006 Kommentteja

Liioitellaanko pienten säteilyannosten vaikutuksia?

Säteilyä voidaan pitää analogisena tulen kanssa: Hyvä renki, mutta huono isäntä. Aikojen saatossa tulen kesyttäminen on muuttanut ihmisen ruokailu-, asumis-, hygienia- yms. tottumuksia ja sitä kautta sekä parantanut että huonontanut perimää. Sama saattaa olla nykytietämyksen ja -havaintojen valossa pienten säteilyaltistusten kanssa. Vaikkakin säteilyn hormesis-ilmiöstä (pienet säteilyannokset voivat vähentää syöpäriskiä tai olla muuten hyväksi terveydelle) on liian vähän tietoa, joka olisi todennettu riittävän suurilla ja homogeenisilla aineistolla, tiedon puuttuminen ei välttämättä oikeuta käyttämään lineaarista annos-riskimallia pienten säteilyaltistusten arviointiin.

Jyrki T. Kuikka
Keskustelua 14/2006 Kommentteja

Näyttöön perustuvaa hyvinvointiteknologiaa - Finnish Wellbeing Center

Hyvinvointiteknologian tavoitteena on tekniikan ja teknologian keinoin ylläpitää tai parantaa ihmisen elämänlaatua, hyvinvointia tai terveyttä. Hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kysyntä kasvaa lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä, elintason parantuessa ja teknologian kehittyessä. Finpron koordinoima Finnish Wellbeing Center -innovaatiohanke on merkittävä panostus ikääntyvän yhteiskunnan hyvinvointiteknologian kansainväliseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Sinikka Salo
Tekniikka ja lääkäri 13/2006 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030