Kulttuuriharrastuksista koituu terveyttä

Voisiko kuorolaulu tai elokuvissa käyminen olla tutkitusti terveellistä? Entä voisivatko käsityöharrastukset ja kirjojen lainaaminen peräti pidentää ikää? Jos vastaukset ovat myönteisiä, myös kulttuuritoimintaa pitäisi tukea ja edistää kansanterveyden nimissä (1,2).

Markku T. Hyyppä

Kestääkö vanhustenhuoltomme päivänvalon?

Päivi Räsäsen (kd) johdolla oppositioryhmien kansanedustajien tekemä välikysymys ei jättänyt maamme vanhustenhuoltoon juuri kiveä kiven päälle. Välikysymyksessä todetaan, että huolimatta hallitusohjelman lupauksista palvelujen tarjonta ikääntyneille on vähentynyt suhteutettuna heidän määräänsä, monet kunnat eivät pysty järjestämään palveluja kriisirajoilla olevan taloutensa takia ja tarjonnassa on suuria alueellisia eroja. STM:n vanhustenhuollosta antamista laatuohjeista ei välitetä, vanhusten laitoshuollossa toimivien määrä on vähentynyt yleisesti ja erityisesti perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa. Avohoitopalvelut eivät kompensoi laitospuolella tehtyjä vähennyksiä. Ja lopuksi: vähentyneitä hoitoresursseja korvataan syöttämällä vanhuksille liikaa rauhoittavia lääkkeitä, että he pysyisivät hiljaisina. Vanhusten kompurointi lääketokkurassa siitä seuraavine vammoineen on yleistä.

Taito Pekkarinen

Käypä hoito -suositusten toimeenpano hoitoketjuiksi

Käypä hoito -suosituksia on tehty kymmenen vuoden aikana 65 eri aiheesta. Ne on tarkoitettu ammattilaisten työkaluiksi hoitopäätösten tekemiseen. Hoitosuositukset tuotetaan keskitetysti Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin hoivissa olevassa organisaatiossa. Varsinaisen suositustyön tekijät ovat kliinisiä asiantuntijoita maan eri osista, erikoislääkäriyhdistysten jäseniä. Tärkeimmäksi toimeenpanon välineeksi on nostettu hoitoketjujen kehittäminen sairaanhoitopiirien vastuulla ja yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon kanssa.

Minna Kaila, Hannu Rintanen, Ulla Saalasti-Koskinen

Pitääkö PSA:ta mitata?

Eturauhasen epiteelisolut tuottavat eturauhaselle ominaista merkkiainetta, prostataspesifistä antigeeniä (PSA), joka on seriiniproteaasientsyymi. Tätä proteiinia on runsaasti eturauhaskudoksessa ja sitä pääsee pieniä määriä verenkiertoon, josta se voidaan määrittää. PSA:ta voidaan pitää varsin elinspesifisenä, mutta ei syöpäspesifisenä. Eturauhasen sairaudet, kuten hyvänlaatuinen liikakasvu, tulehdus ja etenkin eturauhassyöpä, aiheuttavat seerumin PSA-pitoisuuden suurenemista.

Olavi Lukkarinen

Perusterveydenhuollon kehittämiseksi toimittava nyt

Maailmalla arvostettu suomalainen kansanterveystyön pioneeri professori Pekka Puska nostaa oivasti keskusteluun (SLL 17/2006, s. 1896) kansanterveystyön ja siten koko terveydenhuoltojärjestelmämme kannalta keskeisimmät kysymykset. Ovatko liian pieniä terveyskeskukset vai sairaanhoitopiirit?

Marina Erhola

Vanhuksia hoitavien lääkärien perehdyttävä myös kivunhoitoon

nProfessori Sirkka-Liisa Kivelä on julkisuudessa ottanut ansiokkaasti kantaa vanhusten hoitoon ja siinä yhteydessä myös kivunhoitoon. Haastattelussa Suomen Kuvalehdessä 13.4.2006 professori Kivelä toteaa: "...meidän on rajoitettava lainsäädännöllä psyykenlääkkeiden ja opiaattisten kipulääkkeiden käyttöä". Jotta lapsi ei menisi pesuveden mukana, on syytä selvittää, mitä kuuluu ajanmukaiseen kivunhoitoon ja vanhusten huomioimiseen siinä erityisesti.

Eero Vuorinen

Mitä sanat liikapaino, ylipaino ja lihavuus tarkoittavat?

nKansainvälisessä kirjallisuudessa nimitystä "overweight" käytetään kuvaamaan painoindeksiä 25-29,9 kg/m2 ja käsite "obesity" on varattu tilanteeseen, jossa painoindeksi on 30 kg/m2 tai enemmän. Viime aikoina suomenkielisissä artikkeleissa on käytetty sanoja ylipaino ja lihavuus samalla tavalla määriteltyinä. Käytäntö on eri kuin vuonna 2002 ilmestyneessä aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa. Siinä sanat ylipaino, liikapaino ja lihavuus ovat synonyymejä ja tarkoittavat tilannetta, jossa paino on "yli normaalin" eli 25 tai enemmän.

Pertti Mustajoki

William Withering ja digitalis

Brittiläinen William Withering syntyi vuonna 1741 lääkärin poikana Wellingtonissa lähellä Birminghamia. Alkeisopetuksen jälkeen hän opiskeli lääketiedettä Edinburghin yliopistossa ja valmistui lääkäriksi vuonna 1766. Hän muutti lääkärinpraktiikan toivossa Staffordin kaupunkiin, mutta potilaita ilmaantui vain vähän. Eräs heistä oli neitonen Helene Cooke, joka innostui pitkällisen sairautensa aikana kukkien maalaamisesta. Withering puolestaan keräsi hänelle malliksi kukkia ja kiinnostui kasvitieteestä. Yhteinen harrastus johti avioliiton solmimiseen viiden vuoden kuluttua.

Arno Forsius

VoIP-teknologia - avain parempaan puhelinpalveluun

Puhelimitse tapahtuva asioiminen terveyskeskukseen tai sairaalaan on usein turhauttavaa. Puhelu ei pääse läpi, tavoiteltu henkilö ei löydy tai hän on kiinni muissa tehtävissä. Uusi VoIP-teknologia on nyt tarjoamassa ratkaisuja näihin ongelmiin.

Minna Heikkinen, Harri Oinas-Kukkonen

Kevätpörriäinen eduskunnasta?

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on julkistanut kannanottonsa vuoden 2015 terveydenhuollosta (1). Asiakirja rakentuu kolmesta osasta. Varsinaiseksi kannanotoksi tulkittavassa osassa puhutaan terveyden edistämisestä, tietotekniikan hyödyntämisestä, erikoissairaanhoidon ja lääkehoidon kustannusten hallinnasta ja saattohoidosta. Sitä seuraa keskustelualoitteeksi nimitetty osio "Terveydenhuollon valtakunnallisen järjestämisen kokonaisratkaisu vuonna 2015". Asiakirjan liitteenä on lähes 250 sivun "luonnosvaiheessa" oleva selostus valiokunnan vuoden 2003 jälkeisestä puuhailusta. Tästä osasta, jota ei monikaan taida jaksaa lukea läpi ajatuksella, on tarkoitus työstää valiokunnan teknologian arviointiraportti.

Taito Pekkarinen

Suolistosyövän seulonta ja ehkäisy kehittyvät

Suolisyöpä (paksu- ja peräsuolisyöpä) on Suomessa kolmanneksi yleisin syöpä eturauhas- ja rintasyövän jälkeen, mutta Euroopassa se on jo yleisin. Suolisyövän suuri riski ei ole enää pelkästään länsimaihin ja korkeaan elintasoon liittyvä ilmiö. Kaikkialla maailmassa, Aasia mukaan luettuna, suolisyöpä on jo kolmen yleisimmän syövän joukossa, ja ilmaantuvuus on nykyään suurin Unkarissa ja Tsekissä. Uusia suolisyöpätapauksia todetaan maailmassa noin miljoona, ja vuosittain menehtyy 500 000 suolisyöpäpotilasta. Suolisyöpä aiheuttaa keuhkosyövän jälkeen suurimman syöpäkuolleisuuden niin Suomessa kuin Euroopassa.

Jukka-Pekka Mecklin

Välttämättömät rasvahapot ja sydänterveys

Tutkimukset 1980- ja 1990-luvuilta osoittivat, että 2-3 kala-ateriaa viikoittain tai kalaöljysubstituutio vähensivät sydänperäisiä ja muita äkkikuolemia (1). Niinpä sydänterveelliseen ruokavalioon on pitkään esitetty kuuluvan kahdesti viikossa rasvaista kalaa. Myös alfa-linoleenihapon runsaan saannin todettiin vähentävän äkkikuolemia, sydänperäisiä äkkikuolemia ja kaulavaltimon ateromatoosia sekä parantavan endoteelifunktiota (1,2,3). Sekä alfa-linoleenihappo että kalaöljyt vähentävät rytmihäiriöherkkyyttä, verihiutaleiden aggregaatiotaipumusta ja inflammaatiota.

Helena Gylling

Stuk ryhtyy tutkimaan pienten säteilyannosten vaikutuksia

Professori Jyrki T. Kuikka esittää keskustelua-palstalla numerossa 14/2006, että lineaarinen annos-vastemalli yliarvioi pienten säteilyannosten vaikutuksen, ja että pienet säteilyannokset voisivat olla suorastaan terveellisiä.

Wendla Paile

Synnytyksen käynnistäminen ajoissa ehkäisisi osan makrosomiariskeistä

Ulla Ekblad muistutti Lääkärilehdessä, että Rubensin ihannenainen on riskisynnyttäjä (SLL 5/2006, s. 415). Lihavan äidin synnyttäessä alatietä traumat, kuten pahat repeämät ja lapsen olkapunosvaurio ovat yleisempiä kuin normaalipainoisilla.

Eila Knuuti

Syyllisten etsintää vai lakiin perustuvaa korvausturvaa potilaille?

Ylilääkäri Panu Kuoppala moittii (SLL 15-16/2006, s. 1694) potilasvahinkolautakuntaa käytännön työtä tekevien kliinikoiden epäoikeudenmukaisesta syyllistämisestä ja omituisten päätösten tekemisestä. Hän opastaa lautakuntaa perustamaan päätöksensä potilasvahinkolain ns. kohtuuttomuuspykälään eikä ns. ammattistandardipykälään. Korvausten maksamiskynnystä voitaisiin Kuoppalan mukaan pitää hyvinkin alhaalla, mutta perusteluna tulisi olla seurauksen kohtuuttomuus.

Juhani Kaivola

Hitaus ja huolimattomuus ovat HI-viruksen parhaat aseet

Vuonna 1981 lääkärit New Yorkissa ja Kaliforniassa hämmästyivät. He kohtasivat nuoria, joilla oli odottamattomia sairauksia, kuten aggressiivinen muoto Kaposin sarkoomasta, tavallisesti vanhuksia vaivaavasta syövästä, tai keuhkokuume, johon lääkehoito ei auttanut. Nuorten vastustuskyky oli romahtanut.

Petri Penttinen

Kaukopuheluita paikallistaksoin?

VoIP-tekniikan avulla puhelut tapahtuvat internetissä. Skype-ohjelman lisäksi on useita muitakin ohjelmia, joiden avulla tietokoneiden väliset puhelut voidaan hoitaa ilmaiseksi.

Erkki Karjalainen

Lääkäri vai prosessikonsultti?

Potilaille on äskettäin julkaistu opas, joka neuvoo, miten käyttäytyä lääkärissä saadakseen asiansa parhaiten perille. Kirjassa esitellään potilaan ja lääkärin väliseen kanssakäymiseen liikemaailmasta tuttu termi prosessikonsultaatio. Lääkärin oletetaan toimivan prosessikonsulttina, joka auttaa potilasta vaikeiden vaiheiden yli (1). Jo aiemmin olemme toimineet "palveluntuottajina". Molemmista termeistä puuttuu keskeinen merkitys lääkäriydestä, ihmisen hoitaminen, potilas-lääkärisuhde. Mitä tämä kaikki kertoo ajastamme?

Päivi Hietanen

Käytetäänkö mikrobilääkkeitä liikaa?

Euroopassa avohoidon mikrobilääkkeiden käyttö vaihtelee tavattomasti (1). Ranskalaiset käyttivät vuonna 2002 mikrobilääkkeitä asukasta kohden yli kolme kertaa enemmän kuin hollantilaiset (32,2 vs. 10,0 päiväannosta/1 000 asukasta/vrk). Suomi sijoittuu näiden maiden puoliväliin (18,0). Valtaosa mikrobilääkkeistä käytetään hengitystieinfektioihin, ja lapset ovat mikrobilääkkeiden suurkuluttajia.

Pentti Huovinen

Käytämmekö mikrobilääkkeitä liikaa vai liian vähän?

Systeemisesti vaikuttavat mikrobilääkkeet ovat olleet käytössä jo noin 70 vuoden ajan. Mikrobilääkkeet kuuluvat rokotusten ohella lääketieteen suurimpiin saavutuksiin. Ne ovat mullistaneet infektiotautien hoitomahdollisuudet, ja nykyisin on vaikea kuvitella, miten voisimme tulla toimeen ilman niitä. Pian käyttöönoton jälkeen havaittiin kuitenkin myös mikrobeille kehittyvän resistenssiä näitä lääkkeitä kohtaan, ja tämä ilmiö on yhä enemmän varjostanut "ihmelääkkeiden" historiaa viime vuosikymmeninä. On ilmaantunut metisilliinille resistenttejä Staphylococcus aureus -kantoja (MRSA), penisilliinille resistenttejä pneumokokkeja, vankomysiinille resistenttejä enterokokkeja (VRE), moniresistenttejä tuberkuloosikantoja (MDR) jne. Mikrobilääkeresistenssin suurimmaksi riskitekijäksi on katsottu mikrobilääkkeiden runsas käyttö (1). Suomessa mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa on eurooppalaista keskitasoa, mutta resistenssitilanne keskiarvoa parempi (1). Toisaalta torjuntarajoitteisten potilaiden, mm. immunosuppressiopotilaiden, monisairaiden vanhuspotilaiden, diabeetikoiden ja astmapotilaiden, määrä on kasvussa kaikissa länsimaissa, ja septiset infektiot ovat monilla tällaisilla sairaalapotilasryhmillä nykyisin yleisin välitön kuolemansyy. Mikrobilääkkeiden kulutus onkin viime vuosina lisääntynyt Suomen sairaaloissa tuoden mukanaan MRSA- ja VRE-epidemiat. Voidaankin kysyä hyvällä syyllä, onko mikrobilääkkeiden käyttö maassamme kohdallaan.

Ville Valtonen