Hyvä potilasinformaatio on tärkeä tuki rinnankorjauksesta päätettäessä

Noin puolet 3 800:sta Suomessa vuosittain rintasyöpään sairastuvasta naisesta voidaan hoitaa rinnan säästävällä leikkauksella. Näitä leikkauksia voidaan myös lisätä, kun opitaan käyttämään avuksi onkoplastisia tekniikoita tilanteissa, joissa oma jäljelle jäävä rinta ei muutoin riittäisi hyvään esteettiseen lopputulokseen. Monilta rinta joudutaan kuitenkin poistamaan, ja heillä tulee olla mahdollisuus rinnan korjausleikkaukseen, ellei lääketieteellisiä esteitä ole. Korjausleikkauksia tehdään noin 500 vuodessa ja hoitotakuu on parantanut niiden saatavuutta.

Päivi Hietanen

Hoitosuositus erottelee olennaisen tiedon epäolennaisesta

Kiitän tutkimusprofessori Juha Pekkasta dyslipidemia-suosituksen (1) kommentoinnista (SLL 2006;61:1828). On tärkeää, että kolesterolikeskustelu jatkuu.

Eeva Ketola

Fifty-fifty-säännön tarpeellisuudesta on keskusteltava

Luimme iloisina Lääkärilehden numerosta 20/2006 uutisen erikoistumiskoulutusta koskevan kiistan ratkeamisesta. Erikoistumiskoulutukseen liittyvän ns. fifty-fifty-säännön mukaan vähintään puolet erikoistumisajasta on työskenneltävä yliopistosairaalan ulkopuolella. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan kyseisestä säännöstä ei sallittu poikkeuksia, lukuun ottamatta erikoisaloja, joita ei käytännössä harjoiteta yliopistollisten sairaaloiden ulkopuolella (esimerkiksi neurokirurgia).

Tero Yli-Kyyny, Anne-Mari Kantanen

Pienempikin tetrasykliiniannos tehoaa silmäluomen ruusufinniin

Johanna Sarmela ym. käsittelivät silmäluomen kirurgisesti hoidettavia sairauksia ja niihin kuuluvia tulehduksellisia muutoksia ansiokkaasti Lääkärilehdessä (SLL 17/2006, s. 1851-6).

Osmo Kari

Kuolleita

Eva Inkeri Hälikkä

Nuoret ja alkoholi

Jos nuori aloittaa alkoholin käytön varhain, se vaarantaa hänen normaalin kehittymisensä aikuiseksi. Usein varhaiseen alkoholinkäyttöön liittyy muita käyttäytymisen ja mielen häiriöitä, kuten käytöshäiriöitä ja ahdistuneisuutta. Tällaisia ongelmia on 50-80 %:lla nuorena alkoholin käytön aloittaneista. Runsas alkoholin käyttö lisää myös riskiä harkitsemattomaan seksuaaliseen käyttäytymiseen, päihtyneenä ajamiseen ja väkivaltatilanteisiin.

Toimitus

Kela on oikeilla linjoilla sairausvakuutuksen kehittämisessä

Sairausvakuutuksen lääkekorvauksien maksuperusteita on muutettu maassamme sangen tiheään tahtiin tavoitteena hillitä korvausten kasvua. Vastaavaa turbulenssia ei ole havaittavissa lääkärinpalkkioiden, tutkimusten ja hoidon korvauskäytännöissä, vaikka kysymystä on mietitty 1980-luvulta lähtien useissa työryhmissä. Sosiaali- ja terveysministeriö on virittelemässä jälleen virkamiestyötä sairaanhoitovakuutuksen muuttamiseksi, minkä valmisteluna se pyysi viime kesänä Kelaa laatimaan esiselvityksen sairaanhoitovakuutuksen kehittämisestä. Kuluvan vuoden tammikuun lopussa valmistuneesta selvityksestä voinee lukea asiasta Kelassa liikkuvia ajatuksia (1).

Taito Pekkarinen

Päihteiden käyttöön puututtava ajoissa

Suomalaisnuoret kokevat ensimmäisen tosi humalan keskimäärin 13-14 vuoden iässä. Alkoholi on suomalaisnuorten yleisimmin käyttämä päihde, ja jotain huumausainetta on 15-16-vuotiaista kokeillut noin 10 % (1). Mitä nuorempana päihteiden käytön aloittaa, sitä suurempi on riippuvuuden kehittymisen riski. Siksi päihdeongelmien ehkäisyn yksi keskeinen keino on päihteiden käytön aloittamisen siirtäminen mahdollisimman myöhäiseksi. Päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen ei ole mitään yksittäistä toimenpidettä, mutta väestötasolla alkoholinkulutukseen vaikuttavat merkittävästi hintapolitiikka ja muut alkoholin saatavuuteen vaikuttavat tekijät.

Mauri Marttunen

Voidaanko myrkytyskuolemia vähentää?

Suomessa puolet myrkytyskuolemista johtuu alkoholista, puolet lääkeaineista ja häkämyrkytyksistä. Noin 1 200 myrkytyskuolemaa vuodessa on suuri luku - esimerkiksi liikennekuolemia on vain noin kolmasosa siitä. Onko meillä keinoja myrkytyskuolemien vähentämiseen?

Esa Korpi

Mikrobilääkkeiden yli- ja alikäyttöongelmaan ratkaisu tulehduksen merkkiainetesteistä?

Pentti Huovisen ja Ville Valtosen pääkirjoitukset (SLL 17/2006, s. 1831-3) mikrobilääkkeiden käytöstä houkuttelevat syventämään keskustelua SIRSistä. SIRSin kriteereistä (poikkeava ruumiinlämpö, takykardia, lisääntynyt hengitysfrekvenssi, veren valkosolupoikkeavuus) kahden täyttyminen riittää diagnoosiin. Jos SIRS-potilaalla todetaan infektio, määritelmän mukaan hänellä on sepsis (tässä kirjoituksessa SIRS-sepsis erona perinteisestä sepsiksestä). SIRS-kriteeristö on herkkä mutta epäspesifinen. Koska moni hoidosta hyötyvä SIRS-sepsispotilas luultavasti jää ilman mikrobilääkettä, Valtonen ehdottaa eritoten torjuntarjoitteisten SIRS-sepsispotilaiden hoitokynnyksen alentamista. Mutta tällöinkin hoidotta jäävät potilaat, joilla on piilevä infektio, koska he joutuvat SIRS-ryhmään, vaikka heillä todellisuudessa on SIRS-sepsis. Jos taas kaikki SIRS-potilaat hoidetaan, liian moni hoidetaan turhaan. Voidaanko SIRS-kriteeristön spesifiteettiä parantaa?

Heikki Repo

Kivun hoito äkillisessä välikorvatulehduksessa: puudutustippa vai kipulääke?

Sinkokaiinia sisältävien puuduttavien korvatippojen (Ciloprin cum anesthetico) valmistus on lopetettu, koska niiden käyttö on maailmalla ollut vähäistä. Meillä asiasta on kannettu huolta, ja Yliopiston Apteekki ryhtyi itsenäisesti valmistamaan sinkokaiinia sisältäviä puudutustippoja, kuten Terho Heikkinen kirjoittaa Suomen Lääkärilehdessä (SLL 19/2006, s. 2124-5).

Anne Pitkäranta

Lääkäriliitto korostaa lapsen oikeutta syntyä toivottuna

Kiitämme lääkärinetiikan aktivistia ja pitkäaikaista vaalijaa Markku Äärimaata arvokkaista mielipiteistä (SLL 20/2006, s. 2204). Hedelmöityshoitolaki vie todellakin sekä lainsäätäjän että lääketieteen etiikan harrastajat perimmäisten kysymysten äärelle. Etiikka on usein enemmänkin kysymyksiä kuin selkeitä vastauksia, ja eettiset kannanotot perustuvat useiden hyvin perusteltujen mielipiteiden synteesiin ja aktiiviseen keskusteluun. Asiat myös elävät ajassa, niin lääkärin etiikkakin.

Pekka Anttila, Auli Malinen

Naisten on turha syyllistyä - rintasyöpää on ollut aina

Rintasyöpä ei ole mikään meidän päiviemme vitsaus, vaan se on ollut yleinen sairaus jo uuden ajan alussa ja ehkä aina. - Nykyajan naisia syyllistetään elämäntavoista, joiden katsotaan lisäävän rintasyövän riskiä ja esiintyvyyttä. Kuitenkin jo 1500-1800-luvuilla, kun elämäntavat ja ympäristöolot olivat aivan toisenlaiset, tauti on ollut tavallinen, sanoo kulttuurihistorioitsija Marjo Kaartinen. Hän tutkii syövän historiaa Lontoossa.

Liisa Koivula

Horkkaloisio - malarian aiheuttaja

Tropiikissa horkkaloisioinfektiot ovat yleisempiä kuin nuhakuumeet päiväkodeissa. Malaria-alueilla horkkaloisiota kantavat sääsket pistävät ihmisiä jatkuvasti. Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsilla on kahdesta kolmeen malariaksi asti kehittyvää horkkaloisioinfektiota vuosittain. Kaikkiaan malariatapauksia on joka vuosi 300-500 miljoonaa, ja malariaan kuolee yli miljoona ihmistä vuosittain. Malaria on tunnettu kauan

Petri Penttinen

Erikoistuville lääkäreille johtamiskoulutusta myös omalla työpaikalla

Lääkärikunnan kiinnostus johtamistehtäviä ja niihin valmentavaa koulutusta kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Tässä suhteessa hyvin ristiriitainen oli päätös lakkauttaa erikoislääkärien hallinnon pätevyys. Päätös tehtiin jo erikoislääkärikoulutusta uudistettaessa vuonna 1998. Vaikka hallinnon pätevyyden sisällössä ja muodoissa on ollut kehittämisen varaa, olisi sen tilalle jo kauan pitänyt kehittää uutta korvaavaa koulutusta. Erityisesti Lääkäriliiton ja lääketieteellisten tiedekuntien aloitteiden tähden hallinnon pätevyydelle on kahteen otteeseen saatu jatkoaikaa, koska korvaavaa koulutusta ei ole ollut tarjolla.

Hannu Halila

Lasten syövän hoidon kehitys: menestystarina, mutta millä hinnalla

Lasten syövän hoitotulosten paraneminen on käytännössä yhteydessä solunsalpaajahoitojen kehittymiseen. Ennen niiden aikakautta lasten syöpätaudeista parani vain aniharva, lähinnä nefroblastoomaa eli Wilmsin tuumoria sairastavia lapsia, joiden paikallinen tauti voitiin parantaa leikkauksella ja sädehoidolla. Näillä parantuneilla lapsilla oli usein pitkäaikaisia sivuvaikutuksia, varsinkin selkärangan kasvuhäiriöitä, jotka olivat seurausta selkärankaan kohdistuvasta epäsymmetrisestä hajasäteilystä. Siten myöhäiset sivuvaikutukset olivat tuolloin hyvin selvästi havaittavia, vaikka ne saattoivatkin ilmaantua melko myöhään.

Toivo T. Salmi

Lääkäriliitto ei vastusta eikä kannata...

Lausunnossaan hedelmöityshoitolaista Lääkäriliitto ilmoittaa, että se ei vastusta eikä kannata hedelmöityshoitojen sallimista yksinäisille naisille tai naispareille, vaan keskittyy kannanotossaan hedelmöityshoitolakiin osana sairauksien hoitoa. Lausunto on vastoin Lääkäriliiton omaa julistusta syntymättömien oikeuksista, jonka mukaan jokaisella lapsella on oikeus äitiin ja isään. Tämä liiton hallituksen vuonna 1996 hyväksymä ohje on lääkäreitä velvoittava: "Lääkärin tulee pyrkiä kaikin tavoin vaikuttamaan siihen, että tässä julistuksessa esitetyt syntymättömän oikeudet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla".

Markku Äärimaa

Melatoniini ei ole hyödytön

Lääketieteen maailmasta -palstalla julkaistiin referaatti melatoniinitutkimusten meta-analyysistä otsikolla Hyödytön, mutta turvallinen melatoniini (SLL 15-16/2006, s. 1691). Se perustui julkaisuun (1) melatoniinin tehosta ja turvallisuudesta sekundaarisen unettomuuden hoidossa. Meta-analyysissä tarkasteltiin siten niitä potilaita, joilla perussairaus aiheuttaa unettomuutta, sekä lisäksi toisena ryhmänä niitä henkilöitä, joilla vuorotyö tai aikaero on unettomuuden syy.

Timo Partonen, Outi Saarenpää-Heikkilä, Markku Partinen

Suomalaisen synnytysperinteen vaaliminen on tärkeää

Synnytyksen yhteydessä sattuvat peräsuolen sulkijalihaksen repeämät aiheuttavat ulosteinkontinenssia noin puolelle repeämän saaneista naisista, välittömästä korjausleikkauksesta huolimatta. Suomessa repeämiä on ollut harvakseen. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin mukaan kolmannen ja neljännen asteen repeämä tapahtui 0,1 %:ssa alatiesynnytyksistä vuonna 1987. Vuonna 1989 esiintyvyys oli noussut 0,24 prosenttiin ja vielä yli kaksinkertaistunut vuoteen 2004 mennessä ollen 0,58 %.

Jouko Pirhonen, Katariina Laine, Tiina Pirhonen, Mika Gissler

Psykiatrien mahdollisuudet auttaa kidutuksen uhreja esillä WPA:n kongressissa

Maailman psykiatriyhdistyksen (WPA:n) kongressissa erään tärkeän aihepiirin muodostivat symposiot pakolaisuudesta sekä sodan, vainon ja kidutuksen kokeneista lähimmäisistä. Useat esitelmät liittyivät ihmisen toiselle ihmiselle aiheuttamiin sairauksiin, vammoihin tai tuhoihin. Vain harvat psykiatrit ovat toistaiseksi kouluttautuneet kidutuksen vastaiseen toimintaan.

Heikki Majava