POSTLUDIUM

Ja vesilintu kulahti kuin vesi itse

Aila Meriluoto

Jotain rajaa

Lääkärilehdeltä on toivottu räväkämpää otetta. Valitsimme siis kulttuurinumeromme aiheeksi kapinan. Mutta sellainen lehti kuin lukijatkin! Etsimme kapinallisia lääkäreitä ja heidän tapojaan asettua poikkiteloin - molemmat olivat kiven alla. Tarjosimme mahdollisuutta kapinoida pienesti, vain omassa arjessa: mopolla töihin, rastoja sydänkirurgille... mutta lääkärikapinallisia ei tuntunut löytyvän mistään. Muutama kaappikapinallinen kollega sentään ilmoittautui.

Päivi Hietanen

Olla nuori ja tietää kuolevansa

Noora Nietosjärvi, 20, sairastui vuonna 2004 maksasyöpään. Kasvain leikattiin, mutta tauti uusi kaksi vuotta myöhemmin. Syöpää ei ole enää saatu talttumaan. - Kysyin lääkäriltä suoraan, että kuolenko minä tähän. Hän sanoi, että heillä ei ole enää mitään tehtävissä, kertoo Noora.

Liisa Koivula

Ravintokoodi erittelee ostoskärryn ravintosisällön

Ravintokoodi on kauppaketjujen asiakaskorttia hyödyntävä, mutta ketjuista riippumaton uusi järjestelmä, jonka avulla voi seurata ruokaostosten ravintosisältöä ja terveellisyyttä.

Antti Aro

Tietoturvan lyhyt historia

Kuinka mahduttaa tietoturvallisuuden historia, nykyisyys ja tulevaisuus yhteen lyhyeen artikkeliin? Ja kuinka yhdistää se lääkärin työhön? Tehtävä on vaikea, muttei mahdoton.

Tero Tammisalo

Sappikivet ja sappitulehdus

Sappirakko on noin 50 millilitran vetoinen pussimainen elin. Se sijaitsee maksan päällä, oikean kylkikaaren alla. Maksa erittää sappinestettä, ja sappirakko toimii nesteen tilapäisenä säiliönä. Sappirakosta sappineste kulkeutuu sappirakon tiehyttä pitkin sapenjohtimeen. Sapenjohdin on 6-8 cm:n mittainen putki, joka vie sappinestettä sappirakosta ja myös suoraan maksasta ohutsuoleen.

Toimitus

Kupru pitkistyy - ja mutkistuu?

Kunta- ja palvelurakennusuudistus, joka usein korvataan lyhenteillä KUPRU tai PARAS-hanke, käynnistyi viime vuoden toukokuussa rivakasti. Se tuotti julkiseen keskusteluun nopeasti kolme ratkaisuehdotusta, eli peruskunta-, piiri- ja aluekuntamallit, joita lähdettiin tuulettamaan maakuntiin järjestämällä lähes parikymmentä alueellista seminaaria. Seminaarien tuloksena sisäasiainministeriö sai varmasti paljon mutta hyvin ristiriitaista kenttämateriaalia sulateltavakseen. Kuluvan vuoden puolelle tultaessa uudistushankkeen peruslinjaamisen vaikeudet alkoivat käydä ilmeiseksi. Hankkeen vetäjät pitivät silti järkähtämättä kiinni ilmoituksestaan, että puitelaki saadaan käsittelyyn kesäkuussa. Talven aikana lähes jokainen asiaa koskeva uutinen kertoi poliittisista näkemyseroista. Sovituksi saatiin vain jokunen pienimerkityksinen vastuunsiirto kunnilta valtiolle. Toukokuun alussa kuntaministeri Hannes Manninen joutuikin ilmoittamaan, että puitelain antaminen eduskunnalle siirtyy todennäköisesti syksyyn ja murjaisi paremman selityksen puutteessa tiedotusvälineille, että yksi syy puitelain antamisen viivästymiseen ovat asiakirjojen kääntämisvaikeudet toiselle kotimaiselle kielelle. Uskokoon ken tahtoo!

Taito Pekkarinen

On suunnan valinnan aika

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaali pidetään postiäänestyksenä 29.9.-30.10.2006. Tällöin valitaan liiton korkein päättävä elin kolmivuotiskaudeksi, joka alkaa 1.12.2006. On aika päättää Lääkäriliiton tulevasta linjasta. Päätösvalta on jokaisella liiton jäsenellä.

Kari Pylkkänen

Uudet laskimokirurgiset hoitomenetelmät hallitusti käyttöön

Rintarauhaskirurgian uranuurtaja, tunnettu italialainen kirurgi Umberto Veronesi muutti alansa ajattelun perusteellisesti: 1960-luvulla tehtiin kaikki mahdollinen, minkä potilas kesti (maximum tolerated treatment), mutta 1970-luvulla pyrkimykseksi tuli hoitotavoitteeseen pääseminen pienimmällä tehokkaalla hoidolla (minimum effective therapy). Veronesin mukaan hoidon pitää olla mahdollisimman konservatiivista, perustua kaikkeen saatavissa olevaan informaatioon ja kohdistua vain hoidettavaan sairauteen mahdollisimman vähin komplikaatioin (1) Rintarauhaskirurgiassa on siirrytty mutiloivasta leikkauksesta ja rankoista sädehoidoista rintarauhasen osapoistoihin, vartijaimusolmukkeiden tunnistamiseen ja intraoperatiiviseen sädehoitoon.

Mauri Lepäntalo

MS-taudin diagnostiikka ja hoito uudistuvat

Käsitys MS-taudista muuttui olennaisesti immunomoduloivien lääkehoitojen tultua käyttöön. Nyt magneettikuvaukseen perustuvien uusien diagnostisten kriteerien soveltaminen ja tutkimustulokset varhaisen MS-taudin hoidosta kyseenalaistavat hoitokäytäntöjä. Haasteita kohdistuu erityisesti avoterveydenhuollon lääkäreihin, joiden tulisi tunnistaa sairauteen viittaavat oireet aiempaa varhemmin.

Irina Elovaara

Poikien ja miesten HPV-rokotetutkimus kyseenalaisesti perusteltu

Papilloomavirusrokotteen turvallisuutta selvittävään tutkimukseen rekrytoidaan parhaillaan osallistujia kyseenalaisella tutkimuskirjeellä. On käsittämätöntä, että sekä tutkimus että kirje ovat läpäisseet tutkimuseettisen lautakunnan tarkastuksen.

Riku Mänttäri

Altistaako uraattipitoisuutta pienentävä lääkitys Parkinsonin taudille?

Jotkut hyvin yleisessäkin käytössä olevat lääkkeet pienentävät oheisvaikutuksenaan seerumin uraattipitoisuutta merkittävästi. Esimerkeiksi tästä käyvät losartaani (1) ja atorvastatiini (2). Voiko olla mahdollista, että pitkäaikainen uraattipitoisuutta pienentävä lääkitys altistaisi potilaita Parkinsonin taudille?

Ruotsiin toimitettavan eläkelausunnon kohtalo voi riippua lääkärin valitsemista sanamuodoista

Ruotsalaisen sairauskorvauksen myöntämisen perusteet eroavat melkoisesti Suomen eläkeperusteista. Suuri osa Ruotsiin toimitetuista lääkärinlausunnoista on näin ollen kirjoitettu rutiininomaisesti Suomen eläkelainsäädännön pohjalta, mikä pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa hakemuksen hylkäämiseen. Seuratessani kääntäjänä hakemus- ja valitusprosessin etenemistä Ruotsissa, olen huomannut, että monet suomalaiset lääkärit eivät tunne korvauskäytäntöjen eroja.

Tarja Salo Saarvanto

Uusin Windows-kone on Macintosh

Intel-prosessoria käyttävissä Maceissa voi ajaa myös Windows XP-käyttöjärjestelmää. Windows käyttää omaa levyosiota, ja ohjelmien nopeus on täysimittainen. Januskasvoinen kone voidaan käynnistää vuorotellen Macintosh- tai Windows-ympäristöön.

Erkki Karjalainen

Matkasairaudet vaihtelevat maanosittain Afrikassa sairastutaan malariaan, Etelä-Amerikassa riesana ihosairaudet

Noin 8 % kehitysmaissa matkailleista henkilöistä joutuu hakeutumaan lääkärin hoitoon matkan jälkeen. Matkailijoiden sairauksia maanosittain on selvitetty GeoSentinel-verkoston tutkimuksessa (1), johon kerättiin tiedot 17 353 sairastuneesta matkailijasta. Matkan kohdemaita oli kaikkiaan 230 ja tiedot kerättiin 30:stä matkailu- tai trooppisten tautien klinikasta 13 maasta.

Heli Siikamäki

Myös Japanin aivotulehdusta varten tarvitaan poikkeustilanteissa rokote

Japanin aivotulehdus (Japanese encephalitis) on matkailijalla harvinainen sairaus. Yhdysvalloissa raportoitiin 12 sairastunutta vuosina 1978-1993. Matkaajat, jotka pysyttelevät kaupunkialueilla tai matkustavat endeemiselle alueelle (kuvio 1) lyhyeksi aikaa, eivät tarvitse rokotetta. Tällöin huolellinen hyttystenpistojen välttäminen, mm. hyttysverkoin ja -karkottein, on tärkeää. Jos matka on pitkä (yli 4 viikkoa), tai kyseessä on kyläilymatkailija, tai lyhytkin matka suuntautuu epidemian aikana maaseudulle, on rokottaminen tarpeellista.

Marjut Asikainen

Chikungunya-virusepidemia leviää Intian valtamerellä

Chikungunya-virus leviää valtavana epidemiana Intian valtamerellä. Epidemia alkoi vuoden 2004 lopulla Komorien saarilta, ja on sittemmin levinnyt mm. Réunionille, Mauritiukselle, Madagaskarille ja Seychelleille sekä Intian eri osiin (kuvio 2). Pahin tilanne on ollut Réunionin saarella, jonka 770 000 asukkaasta WHO:n arvioiden mukaan jo yli 200 000 on saanut infektion.

Satu Kurkela, Laura Pakarinen, Olli Vapalahti

Liikenne on matkailijan suurimpia vaaroja

Liikenneonnettomuudet merkittävä matkailijoiden kuolinsyy. Matkailija altistuu liikenteessä samoille vaaroille kuin paikalliset ihmiset.

Maija Rummukainen

Keltakuumerokotusta ei pidä antaa kaiken varalta

Keltakuumerokotuksen sivuvaikutuksia on raportoitu lisääntyvästi vuodesta 1996 lähtien. Rokottaminen onkin aina rajattava tilanteisiin, joissa vaihtoehtona on todellinen keltakuumeen riski. Sivuvaikutusten pelon takia ei riskialueelle matkustavaa kuitenkaan pidä jättää rokottamatta.

Maija Rummukainen

Terveyskeskuslääkärin työntekomalleihin tarvitaan joustoa

Kuntien eläkevakuutus (KEVA) aktivoitui viime syksynä tulkitsemaan terveyskeskuslääkärien poikkeavien työntekomallien lainmukaisuutta. Pääsääntöisesti lääkärit työskentelevät terveyskeskuksissa virkamiehinä ja heidän eläkevastuistaan vastaa KEVA. KEVA on aloittanut työeläkevarojen rahastoinnin vasta 1980-1990-lukujen taitteessa, ja tämä näkyy kuntien työntekijöiden eläkevastuiden rahastointiasteessa. Kuntien töiden ulkoistaminen muodostaa lisäuhkan KEVAn mahdollisuudelle hoitaa vastuitaan.

Heikki Pälve