Tupakointi heikentää haavojen paranemista

Haavan paraneminen on kudoksesta riippumatta tarkoin ajallisesti ja paikallisesti säädelty prosessi, jonka eteneminen voi hidastua tai estyä monista syistä. Haavan parenemista huonontavat esimerkiksi hypoksia tai infektio haava-alueella, diabeteksen tai ikääntymisen aiheuttamat muutokset sidekudoksessa ja sen osien synteesissä, tietyt ravintoainepuutokset ja eräät kroonisiin sairauksiin käytetyt lääkkeet. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että tupakoivilla on leikkausten yhteydessä enemmän keuhko- ja kardiovaskulaarikomplikaatioita. Jo vuosikymmeniä kliinikot ovat myös havainneet tupakoijien haavojen paranevan huonosti, mutta vasta 1970-luvun lopulta lähtien on tupakan eri aineosasten vaikutuksista haavan paranemiseen ollut käytettävissä kokeellisia eläintöitä ja kliinisiä tapaus-verrokkitutkimuksia. Useissa erityyppisiä leikkauksia käsittelevissä tutkimuksissa onkin todettu tupakoinnin olevan itsenäinen riskitekijä huonolle haavan paranemiselle (1,2) olkoon kyseessä sitten artroplastia, rintasyöpäleikkaus, hammaskirurginen toimenpide, gynekologinen laparotomia tai vaikkapa kasvojen kohotus. Tupakoinnin vaikutuksesta haavan paranemiseen on tässä lehdessä katsaus (s. 3203-8).

Ulpu Saarialho-Kere
Pääkirjoitukset 33/2006 Kommentteja

Hormonikierukka runsaan kuukautisvuodon hoitona - kuka maksajaksi?

Kuukautishäiriöt ovat Suomessa yleisimpiä gynekologisten sairaalahoitojen syitä ja selittävät noin puolet naisten toimenpiteellisistä hoitojaksoista. Noin 5 % fertiili-ikäisistä naisista kokee kuukautisvuotonsa niin runsaaksi, että haluaa tutkimuksia tai hoitoa (1). Tämä tarkoittaa resurssien suuntaamista vuosittain yli 50 000 naisen hoitoon, joten hoitokäytäntöjä kannattaa järkiperäistää. Kansallisessa terveyshankkeessa esitettiin kohdunpoiston kiireettömän hoidon kriteerit ja Käypä hoito -suosituksessa ohjeistettiin runsaiden kuukautisvuotojen diagnostiikkaa, hoitoa sekä avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa.

Ritva Hurskainen, Anna-Maija Tapper
Pääkirjoitukset 33/2006 Kommentteja

BKT ja terveyspalvelut

Taloudellisen aktiivisuuden mittarina bruttokansantuote, BKT, tuntuu vakiinnuttaneen asemansa kansainvälisessä vertailussa. BKT määritellään kaikkien yhden vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteisarvona. On siis hyvä muistaa samalla, että BKT ei ole hyvinvoinnin mittari edes tiukimpien talousliberalistien mielestä. Jos näin olisi, jokainen lumimyrsky lisäisi lumenluontikustannusten kautta numerollisesti suomalaisten hyvinvointia. Vastaavasti harmaan talouden osuus pienentää mitattua BKT:ta. Oma tulkintavirheensä voi syntyä myös ristiriidasta, joka liittyy rahan liikkumiseen ja rahalla saatavien hyödykemäärien suhteeseen. Siksi BKT on usein korjattu vastaamaan rahan maakohtaista ostovoimaa.

Martti Kekomäki
Pääkirjoitukset 32/2006 Kommentteja

Hoidanko 80-vuotiaan osteoporoosia?

Takavuosina vain osteoporoosin ehkäisyä pidettiin mahdollisena ja peli katsottiin varmasti pelatuksi 30 vuotta menopaussin jälkeen. Miesten osteoporoosia ei ollut olemassakaan. Keskimäärin 70-vuotiailla tehdyt lääketutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ainakin tuossa iässä osteoporoottisia murtumia voidaan lääkkein tehokkaasti estää. Miksipä ei siis kymmenen vuotta myöhemminkin, jos vanhus on liikkuvainen?

Matti J. Välimäki
Pääkirjoitukset 32/2006 Kommentteja

Mikä on hallintokustannusten osuus sairaalan toimenpideosaston kustannuksista?

Lääkärilehdessä 26/2006 julkaistiin Roivaisen ja kumppanien artikkeli toimintojohtamisen käyttömahdollisuuksista (1). Vastaavia tutkimuksia tarvitaan lisää! Julkisissakaan sairaaloissa ei voida järkevästi vähentää kuluja tietämättä, missä ne syntyvät. Tutkimalla selkeästi rajattavia yksiköitä saadaan luotettavia lukuja, joiden perusteella voidaan tehdä päätöksiä, joista on hyötyä.

Gerhard A. Baer
Keskustelua 32/2006 Kommentteja

Vaitiolo on vaativa ja tärkeä velvollisuus

Iltapäivälehti spekuloi jokin aika sitten numerosta toiseen kulttuuriministerin sairaudella ja vaati, että kansan on saatava tietää, mistä on kysymys. Myös muiden julkisuuden henkilöiden sairauksista on kirjoiteltu viime aikoina näyttävästi. Onneksi näiden potilaiden tiedot eivät ole vuotaneet julkisuuteen terveydenhuollosta, vaan he ovat päättäneet kertomisesta tai kertomatta jättämisestä itse. Siitä huolimatta on syytä pysähtyä miettimään vaitiolovelvollisuuden tilaa, sillä toimitukseen on saapunut kollegoilta huolestuneita viestejä.

Päivi Hietanen
Pääkirjoitukset 27-31/2006 Kommentteja

Teknologia lisää yhteiskunnan kilpailukykyä - kestävätkö ihmisaivot?

Suomen Akatemia ja Tekes julkistivat 13.6.2006 FinnSight 2015 -raportin, jossa ennakoidaan teknologian voimakkaan kehityksen ja globalisaation vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan (1). Suomen hallitus sisällytti hallitusohjelmaansa luovuusstrategian laatimisen. Kolme asiantuntijaryhmää pohti vuonna 2005 luovuutta ympäristön, talouden ja ihmisen kannalta (2). Raporttien mukaan Suomi siirtyy nopeata vauhtia jälkiteollisesta osaamisen yhteiskuntaan. Suomen on oltava innovatiivinen, luova ja tehokas pärjätäkseen nykymaailmassa!

Kiti Müller
Pääkirjoitukset 27-31/2006 Kommentteja

Uniapnea - unenaikainen mutta myös päivällä tuntuva hengityshäiriö

Apnea tarkoittaa oikeastaan hengittämättömyyttä. Unenaikaiset hengityskatkokset ovat uniapneaa, jos ne kestävät yli 10 sekuntia. Jos hengitys ei lopu kokonaan, mutta hengitysliikkeet vaimenevat ainakin puoleen vähintään 10 sekunniksi, puhutaan hypopneasta. Sairaus on lievää, jos hengityskatkoksia on 5-15 kertaa tunnissa ja henkilöllä on vain vähän oireita. Jos hengityskatkoksia on yli 30 tunnissa ja oireita on runsaasti, on uniapneasairaus vaikea. Mitä seurauksia unenaikaisesta hengityshäiriöstä voi olla?

Toimitus
Potilaan sivu 26/2006 Kommentteja

Päivystyspalvelujen keskittyessä sairaankuljetus ja ensihoito alueellistettava

Terveyskeskuspäivystystä on viime vuosina keskitetty aivan perustellusti. Ensihoidon näkökulmasta tähän liittyy kuitenkin ongelmia. Lääkärien päivystysrutiinin väheneminen voi heikentää valmiutta hätätilanteen tunnistamiseen ja hoitamiseen, ja ongelmia voi tulla myös sairaankuljetushenkilöstön soittamiin konsultaatioihin vastaamisessa. Lisäksi tilapäiset lääkäripäivystäjät tuntevat alueellista terveydenhuoltojärjestelmää puutteellisesti.

Arno Vuori
Pääkirjoitukset 26/2006 Kommentteja

Vanheneva väestö ja syöpä

Kymmenen vuotta sitten Suomessa todettiin 20 000 uutta syöpätapausta vuodessa (www.syoparekisteri.fi). Vuonna 2004 invasiivisia syöpiä ilmaantui jo lähes 26 400 ja lisäksi rekisteröitiin 6 000 basalioomaa, 300 rinnan ja 150 kohdunkaulan in situ -karsinoomaa sekä yli 100 munasarjan borderline-kasvainta. Eräiden yleisimpien syöpien vaara kasvaa edelleen (http://www.cancerregistry.fi/tilastot/index_7.pdf ; ks. s. 7). Suurin syy on väestön ikääntyminen: sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat tulleet ikään, jossa syövän vaara alkaa nopeasti suurentua. Lisäksi sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden romahtamisen ansiosta myös vanhemmat ikäluokat pysyvät pitkään hengissä. Tapausmäärän kasvu jatkuu siis vääjäämättä.

Risto Sankila
Pääkirjoitukset 26/2006 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030