Francisella tularensis - tularemian tuoja

Syksyn läheisyys tuo rapujen lisäksi myös jänisruttosesongin. Jänisrutto- eli tularemiatapausten määrä on suurimmillaan elo-syyskuussa.

Petri Penttinen

Francisella tularensis

Jänisruton kansainvälinen nimi tularemia ja tautia aiheuttavan bakteerin lajinimi tularensis on johdettu Tularen piirikunnasta, Yhdysvaltojen Kaliforniasta, jossa tavatuista sairaista jyrsijöistä bakteeri eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1911.

Missä jänisrutto luuraa?

Sitä missä bakteerit piilevät epidemioiden välillä ei vielä tiedetä varmasti.

Väkivalta on kansanterveysongelma

Maailman terveysjärjestön vuoden 1996 yleiskokouksen päätöslauselman mukaan väkivalta on keskeinen kansanterveysongelma. Väkivalta on moniulotteinen ilmiö ja sitä on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti. Väkivalta estää keskeisten terveys- ja hyvinvointitavoitteiden saavuttamisen.

Tuula Haatainen

Kysy, kannusta, kirjaa - PHEPA-raportti haastaa mini-interventiotyöhön

Pessimismi on hallitseva asenne, kun kyseessä on potilaan alkoholiongelma. Erityisen pessimismin kourissa päihdeala ja koko suomalainen yhteiskunta tuntuivat olevan, kun alkoholiverotus muuttui maaliskuussa 2004. Julkisesta keskustelusta saattoi jäädä se vaikutelma, ettei alkoholihaittojen vähentämiseksi enää olisi juuri mitään tehtävissä. Alkoholijuomien hintapolitiikalla on kiistaton vaikutus alkoholihaittojen esiintyvyyteen. Keskustelussa näyttää kuitenkin miltei unohtuneen, että myös näyttöön perustuvilla muilla ennaltaehkäisevillä toimilla ja hoidoilla on merkitystä (1).

Mauri Aalto, Martti Kuokkanen, Kaija Seppä

Viini ei ole terveellistä

Viime vuosikymmenien aikana on julkaistu hyvin uutisoituja tuloksia siitä, että kohtuullisella viininkäytöllä on edullisia vaikutuksia sydämen ja valtimoiden terveyteen (1). Viinin kohtuukäyttäjille on ilmaantunut vähemmän sepelvaltimotautia ja myös vähemmän dementiaa (2). Edulliset yhteydet tulivat esiin myös mm. Helsingin johtajatutkimuksen aineistossa. Niillä miehillä, jotka keski-iässä nauttivat mieluummin viiniä kuin olutta tai väkeviä, oli 35 % pienempi kokonaiskuolleisuus noin 30 vuoden seurannan aikana (3). Myös vanhan iän psyykkinen elämänlaatu näytti paremmalta.

Timo Strandberg

Alkoholi ja vanhusten tapaturmat- voimistuva yhteys

Alkoholin osuudesta vanhusten tapaturmissa ja lonkkamurtumien riskitekijänä on niukasti tutkimustietoa ja tulokset ovat osittain ristiriitaisia (1,2,3,4). Alkoholinkäyttöä on kuitenkin tutkimuksissa yleensä kysytty vanhuksilta itseltään, ja tiedetään, että ihmisillä on asiaa kysyttäessä tapana vähätellä juomistaan.

Ilona Nurmi-Lüthje

Saako Ariel Sharon hyvää hoitoa?

Israelin pääministeri sairastui puolisen vuotta sitten aivoveritulppaan ja aivoverenvuotoon. Lukuisten leikkausten ja hoitotoimenpiteiden jälkeen hän on lehtitietojen mukaan edelleen tajuttomana ja respiraattorissa.

Lauri Hakamies

Aivoverenkiertohäiriöt ja veren virtaus

Kollega Johan Ahlqvist otti Lääkärilehdessä 24/2006 (s. 2664-5) puheeksi tärkeän ja kliinikoita pitkään askarruttaneen kysymyksen: Miten veren viskositeetti vaikuttaa aivoverenkiertoon? On loogista ajatella, että korkea hematokriitti (eli sakea veri) vähentää veren virtaavuutta ja että tämä heikentää perfuusiota pienissä aivovaltimoissa. Käytännössä monet kollegat ovat tutustuneet ilmiön seurauksiin kuluneen kesän aikana - helteillä on varsinkin vanhusten dehydraation aiheuttamia TIA-kohtauksia ja aivoinfarkteja runsaasti. Asia on myös dokumentoitu vuoden 2003 helleaallon yhteydessä (1,2).

Robert Paul

Suomeen tarvitaan ihmisensuojeluohjelma!

Kollega Helena Pihko kirjoitti Lääkärilehdessä 27-31/2006 (s. 2974-5) avoimesti ylirasittumisongelmista otsikolla F 43.2 Sopeutumishäiriö. Kirjoitus on tervetullut kuvaus työelämän epäkohdista ja sen seurauksista, tässä tapauksessa korkeasti koulutetulle ihmiselle.

Ken Malanin

Agentti oranssi - Vietnamin sodan katkera jälkilasku

Vietnamin sodan aikana amerikkalaiset turvautuivat ns. sateenkaariherbisideihin tehdäkseen näkymättömän vihollisensa näkyväksi. Tammikuussa 1962 käynnistyneen operaatio Ranch Handin tarkoituksena oli riisua lehdistä vihollista suojaava viidakko sekä tuhota viljasato. Yli kymmenen vuoden aikana se myrkytti noin kymmenesosan Etelä-Vietnamista ja altisti 4,6 miljoonaa vietnamilaista ja 2,4 miljoonaa amerikkalaista agentti oranssille, jonka valmistuksessa syntyy myrkyllistä dioksiinia.

Hannu Vuori

K-vitamiinin historiaa

Tanskalainen Henrik Carl Pieter Dam (1895-1976) tutki vuonna 1929 rasva-aineenvaihduntaa kananpojilla. Kun niille annettiin kokeilujen eräässä vaiheessa täysin rasvatonta, eetterillä uutettua ravintoa, ilmaantui niille runsaasti erilaisia verenvuotoja. Dam ja F. Schønheyder osoittivat vuonna 1934, että kyseessä oli puutostauti, joka voitiin parantaa antamalla kananpojille siihen saakka tuntematonta rasvaliukoista ravintotekijää. Näin oli löydetty uusi vitamiini, jolle annettiin nimeksi K-vitamiini.

Arno Forsius

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lyhyet askeleet

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmisteleva rakenneryhmä sai kesäkuun lopussa valmiiksi esityksensä puitelaiksi. Syntyneen yhteisymmärryksen pohjalta hallitus pystyy nyt jatkamaan työtään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen läpiviemiseksi. Poliittisen kompromissin myötä monesta esillä olleesta tavoitteesta on luovuttu.

Pekka Anttila

Miksi äänestää valtuuskunnan vaalissa?

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaaliin on aikaa noin kuukausi. Kyse ei ole pelkästä muodollisuudesta, sillä kuten tämän lehden aiemmissa numeroissa on useaan otteeseen todettu, on valtuuskunta liiton korkein päättävä elin. Kuusikymmenjäseninen valtuuskunta valitaan kolmivuotiskaudelleen postiäänestyksessä, ja sen toimikausi alkaa joulukuun alussa. Valtuuskunnan tehtäviin kuuluu muun muassa valita liitolle hallitus, antaa sille linjauksia tulevan toiminnan painopistealueista ja palautetta työn onnistumisesta.

Jan Schugk

Iäkkään rintasyöpäpotilaan hoito suunniteltava ilman ikärasismia

Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain runsaat tuhat yli 70-vuotiasta naista. Tämä joukko kasvaa väestön ikärakenteen muuttuessa siten, että ennuste vuodelle 2015 on 1 435 (Suomen Syöpärekisteri, Risto Sankila). Samanaikaisesti vanhusten yleiskunto ja elinajan ennuste paranevat, ja niinpä heidän hoitoaan on arvioitava uudesta näkökulmasta. Rintasyöpä on sairauksista tutkituimpia, mutta iäkkäiden rintasyöpäpotilaiden hoidosta tutkimustietoa on edelleen vähän. Osaksi tämä johtuu asenteista, osaksi siitä, että potilaiden muut sairaudet ja heikentynyt yleiskunto ovat vaikeuttaneet tutkimuksiin osallistumista (1). Uutta tietoa on kuitenkin luvassa meneillään olevien tutkimusprojektien valmistuessa.

Päivi Hietanen

Perätilasynnytyksen hoito - satunnaistettu tutkimuskin arvioitava kriittisesti

Lääkärilehden numerossa 17/2006 oli Jukka Uotilan katsausartikkeli raskauden ja synnytyksen hoidosta sikiön ollessa perätilassa (1). Artikkeli herättää useita ajatuksia ja myös kritiikkiä.

Veli-Matti Ulander, Jorma Paavonen

Alatiesynnytys on usein hyvä ratkaisu sikiön ollessa perätilassa - keisarileikkaustoivetta tulee silti kunnioittaa

Kiitän kollegoita Ulander ja Paavonen aktiivisuudesta perätilasynnytyksestä käytävässä keskustelussa. Oma ymmärrykseni oli, että kirjoituksessani olisi välittynyt kriittinen suhtautumiseni TBT-tutkimukseen ja sen aikaansaamiin kategorisiin keisarileikkausvaatimuksiin. Nähtävästi näin ei ollut, joten on hyvä, että Ulander ja Paavonen toivat painokkaasti esiin viimeaikaisia TBT-tutkimusta kritisoivia kannanottoja.

Jukka Uotila

Kela ja hintalautakunta kaventavat lääkäreiden ja potilaiden oikeuksia

Lääkkeiden hintalautakunta ja Kansaneläkelaitos ovat aiheuttaneet hämmennystä sekä potilaille, lääkäreille että lääketeollisuudelle statiinien korvattavuuden osalta. Toimivaltuuksiaan testatessaan hintalautakunta nosti uusimpien statiinien korvattavuuden rajoittamisen koko kansan tietoisuuteen maaliskuussa. Asialle saatiin päätös heinäkuussa, jolloin Kela antoi lääkärikunnalle ohjeensa statiinien määräämisestä. Kustannussäästöjen nimissä hämärtyivät niin potilaiden hoidon tavoitteet kuin viranomaisten toimivallan rajat.

Sakari Markus

Tunne-elämän hätätilat on kohdattava inhimillisesti ja ammattitaitoisesti

Mitä meille on tapahtunut, kun emme uskalla nähdä, kuulla ja olla läsnä toisen ihmisen hädässä? Ihmisinä tarvitsemme toisiamme. Elämässä voi tulla vastaan monenlaista: sairastumme tai joudumme tunne-elämän syviin kriiseihin. Joskus kriisi on niin syvä, ettei ihminen näe muuta vaihtoehtoa kuin tappaa itsensä.

Tarja Vapalahti

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti strategiansa

Kesällä ilmestyi sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015. Sitä voitaneen lukea sekä väistyvän kansliapäällikkö Markku Lehdon testamenttina että tehtävään siirtyvän STM:n suunnitteluosaston ylijohtaja Kari Välimäen ohjelmanjulistuksena.

Risto Ihalainen