Erikoisaloille jakautuminen juontaa juurensa valintakokeisiin

Lääkärilehdessä 19/2020 käsiteltiin erikoislääkärien koulutustarvetta juuri valmistuneen selvityksen valossa (1). Artikkelissa todettiin, että erikoistuvia lääkäreitä tarvitaan enemmän muun muassa psykiatrian aloille, keuhkosairauksiin ja fysiatriaan, kun taas kirurgisille aloille haluavista on ylitarjontaa. Samassa numerossa uutisoitiin myös koronapandemian vuoksi lääketieteellisten valintakokeisiin tehdyistä muutoksista (2), joiden seurauksena 65 % aloituspaikoista varataan nyt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ja 75 % paikoista ratkaistaan todistusvalinnan perusteella.

Anu Raevuori

Koronavirus voi muuttaa tieteellistä julkaisemista

Tieteellisen tiedon jakaminen nopeasti on entistä tärkeämpää, mutta samalla on varmistettava, että tieto on oikeaa ja harkittua, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Pertti Saloheimo

Koronatestit ja tartuntojen ehkäisy hoivakodeissa

Koronapandemia on aiheuttanut eniten ongelmia hoivakodeissa. Ongelma on Suomessa tullut esiin sekä julkisen sektorin että yksityisten toimijoiden yksiköissä. On loistavaa, että kollegat ovat tuoneet asian esille Lääkärilehdessä (SLL 19/2020) (1).

Marko Luhtala

Avoin kirje THL:lle

THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen esitti Helsingin Sanomien haastattelussa 28.4.2020, että koronavirusepidemian tukahduttaminen ei ole pitkän päälle mahdollista ja että epidemian tulisi edetä, jotta vältetään myöhempien aaltojen ongelmat ja pitkien rajoitustoimien haitalliset vaikutukset. Näyttää siltä, että THL suosittaa erittäin hyvin onnistuneen ensitorjunnan jälkeen siirtymistä malliin, jossa pyritään viemään tauti hallitusti läpi väestön kohti laumaimmuniteettia. Tiettävästi vain Ruotsissa on tämä tavoite muiden maiden pyrkiessä taudin tukahduttamiseen. Laumaimmuniteetin tavoittelua on vaikea ymmärtää tietämättä, mihin tietoihin THL perustaa strategiansa. Sen vuoksi olisi meille epidemiologian maallikoille hyvä selventää THL:n perusolettamuksia. Pyrin kiteyttämään nämä seuraaviin kuuteen kysymykseen

Timo Muhonen

Näyttöön perustuvaa konservatiivista hoitoa akillesjännerepeämään jo 20 vuotta

Kirurgi Hannu Paajanen referoi UKSTAR-akillesjännerepeämätutkimusta Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 17–18/2020) (1). Tutkimuksessa 266 potilasta satunnaistettiin konservatiiviseen hoitoon umpikipsillä ja 274 potilasta konservatiiviseen hoitoon ns. toiminnallisella eli pois otettavalla lastalla. Merkittävin ero on, että jälkimmäisen immobilisaatiohoidon aikana sallitaan alaraajalle varaaminen sekä nilkan ja varpaiden varhainen liike.

Aleksi Reito, Heidi Haapasalo, Juha Paloneva, Iikka Lantto, Ville Mattila

Uudelleen käytettävät naamarit ovat edullisempia

Kaikilla on tiedossa hengityssuojainten tilanne: Huoltovarmuuskeskuksen ostamat suojaimet eivät täytä vaatimuksia (1). Ihmiset ostavat rautakaupat tyhjiksi suojaimista (2). Kertakäyttöisiä hengityssuojaimia puhdistetaan (3). Yksi ratkaisu on jäänyt vaille merkittävää huomiota: uudelleen käytettävät hengityssuojaimet eli hengityssuojainnaamarin ja suodattimen yhdistelmä.

Dominik Kerimov

THL vastaa

Avoimessa kirjeessä esitetty oletus, että THL pyrkisi suosittamaan strategiaa ns. laumaimmuniteetin saavuttamiseksi, perustuu väärinkäsitykseen. THL pitää epidemian hidastamista ja tartuntojen estämistä tärkeänä. Haastattelussa, johon kirjoittaja viittaa, tuodaan vain esille todennäköisiä kehityskulkuja, jotka voidaan johtaa siitä, että epidemia on Suomessa suvantovaiheessa, ja mitä päätelmiä siitä voidaan epidemian tulevaisuuden kehittymisen kannalta erilaisissa tilanteissa tehdä. Immuniteettia väestössä ei tietoisesti tavoitella, se syntyy jos on syntyäkseen epidemian aikana. Kirjeessä esitetään useita yksittäisiä kysymyksiä, joihin vastaaminen vaatii kuitenkin kontekstin esiintuomista.

Terveyden Ja Hyvinvoinnin Laitos Thl

COVID-19-pandemia on vakava muistutus

Infektioiden vaarallisuus oli länsimaissa paljolti unohtunut, kirjoittavat Pertti Saloheimo ja Anneli Lauhio.

Pertti Saloheimo, Anneli Lauhio

Statiini ja COVID-19-tauti

Lääkettä ja rokotetta COVID-19-tautiin odotellessa (1) voi pohtia olemassa olevia mahdollisuuksia myös siltä kannalta, miten riskipotilaiden vastustuskykyä voisi parantaa muillakin kuin immunologisilla konsteilla. Esimerkiksi eristäytymisellä ja liikunnan vähentymisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia iäkkäässä väestössä gerastenian ja sarkopenian lisääntymisen vuoksi.

Timo Strandberg

Ongelmallinen todistusvalinta

Kevään pandemiatilanteen vuoksi yliopistot järjestävät lääketieteellisen opiskelijavalinnan poikkeuksellisesti niin, että aloituspaikoista täytetään 75 % todistusvalinnalla. Tähän sisältyy 65 %:n ensikertalaiskiintiö.

Tiina Laiterä

Ratkaisun avaimet käsissä

Kunta-ala ei voi jäädä ilman sopimuksia pitkäksi aikaa, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Laura Lindholm.

Tuula Rajaniemi, Laura Lindholm

Lopettamisvaiheen oireet eivät todista riippuvuutta

Psykologi Jussi Valtonen käsitteli kolumnissaan Lääkärilehdessä 13/2020 (1) masennuslääkkeiden vieroitusoireita. Hän mm. jätti kertomatta, että 8.1.2020 julkaistu depression Käypä hoito -suosituksen päivitys sisältää aiempaa laajemman ohjeistuksen vieroitusoireiden hallinnasta.

Erkki Isometsä

Hermovaurio leikkauksen yhteydessä voi syntyä muutenkin kuin kirurgin aiheuttamana

Professori Martti Vastamäki on kirjoittanut laajan katsauksen leikkauksiin liittyvistä hermovaurioista (SLL 13/2020 ) (1). Kirjoitus keskittyy yksinomaan toimenpiteen aiheuttamiin suoriin hermovaurioihin. Kaikki perioperatiiviset hermovauriot eivät kuitenkaan ole kirurgin suoraan aiheuttamia. Potilaan hoidon ja kirurgin oikeusturvan kannalta on tärkeä tunnistaa myös muut syyt.

Björn Falck

Kuinka kovaa potilaiden pitää huutaa?

Kiitos Erkki Isometsälle kommenteista, toivoinkin että kolumnini herättäisi keskustelua.

Jussi Valtonen

Dystoniat ja syväaivostimulaatio aikuisilla

Kollegojen Heli Helander ym. mielenkiintoinen artikkeli syväaivostimulaatiosta lasten ja nuorten dystonioiden hoidossa (SLL 7/2020) (1) on aiheeltaan tärkeä, vaikka sairaus ei olekaan kovin yleinen. Syväaivostimulaatio on osoittautunut tehokkaaksi hoitomuodoksi dystoniassa niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisillakin silloin, kun lääkehoidolla ei saada tyydyttävää vastetta oireisiin. Aihe vaatii laajempaa huomiota, sillä kuten artikkelissa todetaan, jotkut potilaat voivat jäädä hoidon ulkopuolelle systemaattisen arvioinnin puutteen vuoksi.

Rebekka Ortiz, Filip Scheperjans, Tuomas Mertsalmi, Eero Pekkonen

Tärkeitä täydennyksiä

Kiitän kommenteista dosentti Falckia, jota olen pitänyt jo vuosikymmeniä alallaan maamme eturivin miehenä. Olen samaa mieltä kaikista hänen esittämistään asioista. Osaa asioista en voinut esittää kirjoituksessani lehden merkkimäärärajoituksen takia, osaa en ole itse osannut esittää yhtä selkeästi kuin dosentti Falck kommentissaan.

Martti Vastamäki

Lääkäri maalina

Yhä useampi terveydenhuollon työntekijä joutuu kohtaamaan työssään vihapuhetta, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Kati Myllymäki

Myös poliittiset syyt ohjaavat tutkimusta

Kiitän kollega Johannes Routilaa kommenteista. Ne täydentävät pääkirjoituksessa esittämiäni huomiota, eikä minulla ole niihin lisättävää.

Pekka Louhiala

Kaikkien ihmisten suojaaminen hoitolaitoksissa on elintärkeää

Italiassa yli 100 lääkäriä ja yli 30 hoitajaa on kuollut koronavirustautiin, ja yli 13 000 terveydenhuollon työntekijää on saanut tartunnan (1). Ensimmäisen SARS-pandemian aikana (2002–2003) sairastumisista 58 % tapahtui terveydenhuollon ihmiskontakteissa, MERS-pandemian aikana (2015) 70 %.

Markku Hirvikangas

Mieslääkärien kuolleisuus koronavirukseen on huolestuttavan suuri

Voitaneen pitää perusteltuna, ettei yli 55–60-vuotiaita mieslääkäreitä altistettaisi koronavirukselle, kirjoittavat Janne Aaltonen ja Eetu Salunen.

Janne Aaltonen, Eetu Salunen