Sankarit ovat rikki

Supersankaritarinoita lukeneet tietävät, että draaman kaari tiivistyy niissä aina sankarin ulkoisten urotekojen ja sisäisen tuskan väliseen vastakkainasetteluun.

Vietämme jälleen vuotuista kauniiden sanojen kulta-aikaa. Vuoden lopussa mieli herkistyy ja joulun tunnelma valtaa sydämet. Terveydenhuollon sankarit – hoitajat, lääkärit ja muut ammattilaiset – on kehuttu jälleen maasta taivaisiin. Näinä poikkeuksellisina aikoina mikään kiitos ei tunnu liioitellun suurelta. Supersankaritarinoita lukeneet tietävät, että draaman kaari tiivistyy niissä aina sankarin ulkoisten urotekojen ja sisäisen tuskan väliseen vastakkainasetteluun. Yli-inhimillisiin suorituksiin kykenevästä sankarista samaistuttavan tekee se, että jokin hänessä on rikki.

Satujen maailma on syntynyt ihmisten mielistä, ja luontainen taipumuksemme on luokitella ihmiset ja asia hyviksi tai pahoiksi. Yksinkertaistukset jäsentävät maailmaa. Monet meistä ovat kehitelleet mielessään tarinaa, jossa pandemian kourissa kärvistelevän yhteiskunnan kohtalo on kamppailua oikean ja väärän valinnan välillä. Nyt käytämme valtavasti energiaa paitsi ongelman ratkaisemiseen, myös siihen, että kiistelemme ratkaisun oikeellisuudesta. Keskustelulle on paikkansa, mutta poikkeavissa tilanteissa sen tulee aina tähdätä toteutettavissa olevaan ratkaisuun.

Pandemian aiheuttama häiriötila vaikuttaa nimittäin jatkuvan toistaiseksi, sen enempää kestoa arvailematta. Kollega ja ystäväni huomautti ansiokkaasti, että "Justinianuksen rutto kesti kaksisataa vuotta." Emme voi siis jäädä odottamaan parempia aikoja.

Nyt on viimeinen hetki korvata ideologiat ja ideaalit pragmaattisella, parhaalla käytettävissä olevalla vaihtoehdolla. Hyvän ja pahan välisen kamppailun sijaan joudumme tyytymään laihaan sopuun. Otetaan käyttöön kaikki tarvittava terveydenhuollon resurssi, omistajasta riippumatta. Joustetaan säädöksistä ja tulkinnoista, jos niillä saavutettava hyöty on haittaa suurempi. Varmistetaan välttämättömät taloudelliset resurssit siten, että osaoptimointi voidaan välttää. Tehdään yhteinen suunnitelma ammattilaisten tukemiseksi ja sitouttamiseksi, vaikka kaikki ei toteutuisi heti ja nyt.

Terveydenhuoltojärjestelmämme ei tällä hetkellä pysty monessa toiminnossa lunastamaan sitä lupausta, jonka olemme antaneet asukkaille. Hoitojonot, ruuhkautuneet puhelinpalvelut ja haasteet löytää riittävästi henkilöstöä eivät korjaannu uusilla lupauksilla. Luottamusta julkiseen järjestelmään ei tulisi horjuttaa pilvilinnoja maalailemalla.

Tarvitsemme terveydenhuollon pelastussuunnitelman, joka ei nojaa epärealistisiin odotuksiin tai perustu siihen, että pandemian päätyttyä kaikki palaa ennalleen. Utuinen ja epämääräinen tulevaisuus ei saa estää suunnitelman laatimista, sillä muuten saatamme jäädä vuosikausiksi haaleaan veteen lillumaan. Kyse on muutossuunnitelmasta, ja siihen kuuluvista pienistä, saavutettavissa olevista askeleista. Ensimmäiseksi kannattaisi aloittaa henkilöstöstä.

Terveydenhuolto ei tarvitse ainuttakaan rikkinäistä sankaria. Myytti, jossa ammattilaiset selviävät vaikeuksien kautta aina voittoon, ei ole kenellekään eduksi. Onnelliseen loppuun päättyvästä haavemaailmasta on aika palata tosiasioiden pariin. Terveydenhuoltojärjestelmän ja siellä työskentelevien ammattilaisten tulevaisuus kietoutuu tiiviisti yhteen pandemian kanssa. Näin joulun alla toivoisin lahjaksi kiitoksien sijaan konkretiaa.

Kirjoittaja on terveydenhuollon erikoislääkäri.