Keskustelun koronatesteistä tulee perustua tutkimusnäyttöön
Pikatestit löytävät koronavirusta tartuttavat yksilöt paremmin kuin Suomessa on ymmärretty. Kuka tartutti kenet -strategiasta voitaisiin siirtyä tartuntojen ennaltaehkäisyyn.
Antigeenipikatestejä käytetään Suomessa tutkimusnäyttöön nähden liian vähän. Vain Lapissa ja yksityisessä terveydenhuollossa niitä on osattu hyödyntää riittävästi.
Kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan perinteisten tai automatisoitujen pikatestien herkkyys (kyky löytää positiiviset tapaukset) on nenänielunäytteistä infektiivisten yksilöiden osoittamisessa käytännössä 100 prosenttia (1).
PCR-geenimonistustestaukseen verrattuna luku on 75–100 prosenttia (1, 2).
Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan ideaalin pikatestin herkkyys PCR:ään verrattuna pitäisi olla 100 prosenttia.
Tämä on väärinymmärrys. Pikatestien ei edes kuulu korreloida täysin PCR:n kanssa, koska menetelmät mittaavat eri asioita ja on suunniteltu eri tarkoituksiin (3).
Löytää tartuttavat yksilöt
Antigeenitestit on suunniteltu osoittamaan näytteestä infektiivinen virus hyödyntäen viruksen biologista monistumista kehossa (4). Ne mittaavat infektiokykyisen viruksen nukleokapsidiproteiineja (eivät pintaproteiineja, kuten on kirjoitettu (SLL 8/2021, s. 485).
PCR-testit puolestaan mittaavat viruksen RNA:ta koeputkimonistumista hyödyntäen.
Ne eivät ota kantaa siihen, onko näytteen RNA seurausta infektiokykyisestä viruksesta, kaukaisen infektion pitkäkestoisesta RNA-erityksestä, altistuksesta tai kontaminaatiosta (5).
Vahva tieteellinen näyttö kertoo antigeenitestien löytävän nimenomaan tartuttavat yksilöt riippumatta onko heillä oireita vai ei (1,6). Tämä on infektiontorjunnalle oleellista (7).
Tartuttajien löytämisessä pikatesti on itse asiassa tarkempi (spesifisempi) kuin PCR, jossa jopa 25–50 prosenttia löydöksistä voi olla testaushetkellä ei-infektiivisiä (1).
Koronaviruspikatestien kyky erottaa negatiiviset yksilöt on tutkimusnäytön mukaan keskimäärin 99,9 prosenttia (2,8). Vääriä positiivisia tulee siis äärimmäisen harvoin. Tutkimusnäyttöä antigeenitestien korkeammasta tarkkuudesta PCR-testiin verrattuna on esitetty myös influenssalle (9).
Herkät antigeenitestit löytävät lisäksi tartuttajat hyvin, vaikka oireiden alkamisesta olisi yli viikko (10).
Tärkeintä frekvenssi
Tutkimusnäytön mukaan tärkeintä pandemiantorjunnassa on testauksen frekvenssi (kuinka usein testataan) ja tulosaika. Testauksen absoluuttisella herkkyydellä on torjunnan tehokkuuteen vaikutusta vain vähän (11,12).
Eri diagnostisten menetelmien kustannustehokkuudesta pandemian torjunnassa on vasta vähän suoraa tutkimusnäyttöä. Kliinisessä käytössä antigeenitesti täyttää hinta-laatu-nopeus-kriteerit testauksen ensilinjassa.
Toistotestaus antigeenipikatestillä ja pikatestin sekä PCR-testin yhdistelmä ovat olleet globaalisti ja onnistuneesti käytössä muun muassa isoissa urheilukilpailuissa.
Avoin arviointi tarpeen
Esittämämme tieteellinen tutkimusnäyttö puoltaa siis diagnostiikassa erilaista pandemiantorjuntastrategiaa kuin Suomessa toteutetaan.
Peräänkuulutamme avointa, monitieteellistä ja julkaistuun tieteeseen perustuvaa arviointia Suomen tulevalta koronastrategialta. Vuoropuhelua diagnostiikkamenetelmien ominaispiirteistä tarvitaan.
Pikatestauksella olisi mahdollista päästä sekundaaripreventiosta primaaripreventioon. Kuka tartutti kenet -strategiasta tartuntojen ennaltaehkäisyyn.
Oireettomien testauksessa voitaisiin harkita myös itse toteutettua näytteenottoa (8,10) erityisesti, jos vaihtoehtona on testaamatta jättäminen.
Kirjallisuutta
1.Pekosz A, Parvu V, Li M ym. Antigen-based testing but not real-time polymerase chain reaction correlates with severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 viral culture. Clin Infect Dis 2021: ciaa1706.
2.Koskinen JM, Antikainen P, Hotakainen K ym. Clinical validation of automated and rapid mariPOC SARS-CoV-2 antigen test. Käsikirjoitus on vertaisarvioitavana. https://doi.org/10.21203/rs.3.rs-513348/v1
3.Mina MJ, Andersen KG. COVID-19 testing: One size does not fit all. Science 2021;371:126–127.
4.Guglielmi G. Fast coronavirus tests: what they can and can't do. Nature 2020;585:496–498.
5.Velavan TP, Meyer CG. Editorial. COVID-19: A PCR-defined pandemic. Int J Infect Dis 2021;103:278–279.
6.La Scola B, Le Bideau M, Andreani J ym. Viral RNA load as determined by cell culture as a management tool for discharge of SARS-CoV-2 patients from infectious disease wards. Eur J Clin Microbiol Infect Dis. 2020;39:1059–1061.
7.Laxminarayan R, Wahl B, Dudala SR ym. Epidemiology and transmission dynamics of COVID-19 in two Indian states. Science 2020;370:691–697.
8.Stohr JJJM, Zwart VF, Goderski G ym. Self-testing for the detection of SARS-CoV-2 infection with rapid antigen tests for people with suspected COVID-19 in the community. Clin Microbiol Infect 2021;S1198-743X(21)00434-1.
9.Inagaki K, Song M-S, Crumpton J-C ym. Correlation between the interval of influenza virus infectivity and results of diagnostic assays in a derret model. J Infect Dis 2016;213:407–410.
10.Nuttens J, Goswami M, Antikainen P ym. Monitoring of SARS-CoV-2 infection from NP swab, saliva, feces and urine by a quantitative rapid antigen test. 37th Annual meeting of the Nordic Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases (NSCMID), 3-6 September 2021, Turku, Finland. Posteri, abstrakti ja audioesitys #39.
11.US CDC. 2021. Interim Guidance for Rapid Antigen Testing for SARS-CoV-2, https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/lab/resources/antigen-tests-guidelines.html. Luettu 27.4.2021.
12.Larremore DB, Wilder B, Lester E ym. Test sensitivity is secondary to frequency and turnaround time for COVID-19 screening. Sci Adv. 2021;7(1):eabd5393.
