Alkoholi on faktakysymys
Omaantuntoon verhoudutaan silloin, kun perustelut eivät kestä päivänvaloa, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Alkoholi tappaa. Se tappaa kotona ja liikenteessä. Se on työikäisten yleisin kuolinsyy. Alkoholi maksaa. Viikonloppuisin yli puolet sairaaloiden päivystyspotilaista on hoidossa alkoholin vuoksi. Alkoholi vammauttaa. Onnettomuuksien lisäksi se vammauttaa psyykkisesti ja sosiaalisesti.
Yllä oleva on lainattu Lääkärilehden pääkirjoituksesta vuodelta 2012.
Toiminnanjohtaja Heikki Pälve oli sanoissaan suora: yhteiskunnan on opittava sanomaan alkoholille ei.
Politiikoilta on itsepetosta vedota alkoholissa omaantuntoon. Alkoholi jos mikä on faktakysymys. Se aiheuttaa yksiselitteisesti mitattavia haittoja yhteiskunnalle. Siis muillekin kuin käyttäjille. Poliitikot ovat myös päättäneet rajoittaa rajusti tupakanpolttoa. Miksi alkoholi olisi yhtään enemmän omantunnonkysymys?
Lyödään faktat vielä pöytään.
Niitä esittelivät Pia Mäkelä ja Esa Österberg Lääkärilehden numerossa 47/2016.
He ottivat perusoletukseksi, että hallituksen esitys nostaisi ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskiväkevyyden 4,5 prosentista 5 prosenttiin. Litramäärä nousisi 5 prosenttia.
Vuonna 2014 alkoholiperäisesti kuoli 2 410 suomalaista. Uusia kuolleita tulisi tutkijoiden varovaisen arvion mukaan 145.
Alkoholisairaus oli vuonna 2014 päädiagnoosi 21 800 hoitojaksossa ja sivudiagnoosi 11 000 hoitojaksossa. Näköpiirissä olisi 1 500-2 000 uutta hoitojaksoa vuosittain.
Sosiaalisista haitoista puhumattakaan.
Ei ole omantunnonkysymys leikkiä ihmisten hengillä ja hyvinvoinnilla siksi, että joku puolue on kiusaantunut jouduttuaan nöyrtymään hallintarekisterilaissa.
Mikä edes on omantunnonkysymys?
Tutkijatohtori Henrik Rydenfelt linjaa Etiikka.fi-sivuston blogissaan näin:
Jossakin määrin omantunnon kysymyksiä – eettisiä kysymyksiä – ovat lähes kaikki Eduskunnan käsittelemät asiat. Lainsäätäjä ei käsittele makuasioita, joista kukin voi olla mitä mieltä tahansa.
Omaantuntoon verhoudutaan monesti silloin, kun kannan perusteluilla ei ole merkitystä. Koko ajatus omantunnon kysymyksistä poliittisessa päätöksenteossa tuntuu kehitetyn juuri tätä varten.
Jos on tehty huono päätös, ei ole häpeä sitä muuttaa. Se on viisautta. Omaantuntoon verhoudutaan liian usein silloin, kun perustelut eivät kestä päivänvaloa.
Vielä lainaus vuoden 2012 Lääkärilehden pääkirjoituksesta.
Kukaan ei ole syntyjään alkoholisti. Mitä helpommin alkoholia on saatavilla ja mitä myönteisemmin sen käyttöön suhtaudutaan, sitä enemmän meillä on keskuudessamme alkoholisteja.
