Terveyskeskukset kuntoon parviälyllä

Pirullisten ongelmien käsittelyssä tavoite kannattaa siirtää ratkaisun etsimisestä pieniin järkeviin toimenpiteisiin. Parviäly tuotti kymmeniä esimerkkejä työn kurjuudesta; haetaanpa sen avulla seuraavaksi ratkaisuideoita.

"Ai miksikö terveyskeskuksiin ei ole halukkuutta nuorilla lääkäreillä? Olisiko vaikka siksi, että on jatkuvasti painostusta tehdä työtään huonommin kuin oma ammattietiikka sen sallisi jatkuvan kiireen ja resurssiongelmien takia (1)."

Tämän terveyskeskuksen työoloja käsittelevän kokemuksen jakaminen Facebookissa täytti sekä somen että valtamedian huolestuneella keskustelulla.

Sadat lääkärit kommentoivat kertoen tarinoita olosuhteista, jotka estävät tekemästä kunnollista työtä. Potilaat eivät edes pääse vastaanotolle, koska lääkäreitä ja muita ammattilaisia on liian vähän työmäärään nähden. Tietojärjestelmät ovat kankeita, tiedon siirto hoitopaikasta toiseen takkuilee, vastaanoton jäykät aikataulut eivät jousta potilaiden tarpeisiin. Johto tekee muutoksia neuvottelematta lääkärien kanssa ja pahentaa tilannetta.

Monet terveyskeskukset ovat kriisissä. Yleislääkäreitä jää sairauslomille uupumuksen vuoksi. Pulmat ovat tuttuja myös erikoissairaanhoidossa; kokeneetkin väsyvät.

Kun Vantaa vaihtoi potilastietojärjestelmää, Lääkärilehti uutisoi hyvästä alusta – järjestelmä ei ollut kaatunut kertaakaan! – mutta lääkäreiltä kului paljon aikaa potilastietojen yhteensovittamiseen (2). Muutamassa kuukaudessa Vantaan terveysasemilta katosi 21 lääkäriä (3).

Miksi kattilasta kiehuu yli juuri nyt? Ongelmat ovat olleet tiedossa ja näkyvissä vuosikausia.

Ministerien juhlapuheissa perusterveydenhuolto on koko järjestelmän kivijalka. Kuitenkin sen rahoitus ja uudet lääkärinvirat laahaavat kaukana erikoissairaanhoidon takana.

Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon menoista on jopa kutistunut, vaikka sairaalat siirtävät niille yhä uusia tehtäviä (4). Siksi "kiireettömät vastaanottoajat menevät kuukauden päähän ja sen takia joutuu hoitamaan uusienkin potilaiden asioita viiden minuutin konsultaatioaikana ja puhelinaikana (1)." Näin lääkärin työpäivästä tehdään mahdoton hallittava (5).

Potilaiden torjuminen ei ole ratkaisu

Terveyskeskukset paikkaavat juurisyytä, lääkärien puutetta, myös rakentamalla ajanvaraukseen esteratoja. Kun lääkärinaikoja ei ole, kuluu hoitajien työaikaa vastaanotolle pyrkivien potilaiden torjuntaan. Triage eli potilaiden lajittelu kiireellisyysluokkiin on luotu akuutteja sairauksia varten ja toimii päivystyksessä, mutta ei kiireettömissä asioissa.

Yksityissektorin potilas valitsee netissä sopivan vastaanottoajan eikä häneltä edes kysytä tulosyytä. Terveyskeskusajan saa potilas, joka tuntee systeemin ja osaa vaatia.

Piilevää kysyntää lienee paljon, kun uudet potilaat kiltisti seuraavat terveyskeskusten nettiohjeita yhteydenotosta. Puskaradio opettaa heidät tulemaan maanantaiaamuna terveysaseman jonoon, josta saa ajan sinne kuukauden päähän.

Onko keikkalääkäri tai palvelusetelillä saatu kertakannanotto avuksi? Satunnainen hyväkään lääkäri, joka ei tunne paikallisia käytäntöjä ja potilaita, ei juuri kevennä vakituisten kuormaa katsoessaan kuuden potilaan yhden vaivan tunnissa.

Pahimmillaan hän saa päättäjät syyllistämään virkalääkäreitä, jotka monisairaan väestönsä hoidossa eivät pääse samaan tahtiin.

Nyt on tultu Gladwellin teorian leimahduspisteeseen (6). Kriittinen massa tunnollisia, ahkeria ja fiksuja lääkäreitä kyllästyi venymään ylitöihin (7).

Auktoritatiiviset tavat on jo kokeiltu

Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukennus viikkoon edellyttää yli tuhatta uutta lääkäriä (8), ja lääkärimäärän lisääminen onkin välttämätön edellytys terveyskeskusten toipumiselle.

Laajempi ongelma koskee terveyskeskusten toimintamallia, ja ongelma on pirullinen (9). Yhtä ratkaisua ei ole olemassa, eikä pirullisia ongelmia ylipäätään edes voi ratkaista analyyttisesti.

Auktoritatiiviset tavat on kokeiltu, eivätkä ne toimi. Olisiko vuorossa kollaboraatio, peräti joukkoistettu yhteistyö?

Pirullisten ongelmien käsittelyssä tavoite kannattaa siirtää "ratkaisun" etsinnästä pieniin järkeviin toimenpiteisiin (9).

Muutosten kokeilu vaatii aikaa, eikä harha-askelia voi välttää. Monet sote-yhteistyökokeilut ovat edenneet tähän tapaan, vähitellen. Lääkäriliiton teesit lähtökohtana terveyskeskukset kaipaavat konkreettisia toimia.

Yleislääkärin työ on terveydenhuollon perusta. Lääkäri ansaitsee tutut potilaat ja työrauhan. Yhtälö ei ole mahdoton ratkaistava, mutta avuksi tarvitaan lisää näkemyksiä.

Parviäly tuotti kymmeniä esimerkkejä työn kurjuudesta; haetaanpa sen avulla seuraavaksi ratkaisuideoita.

Kollega-palvelu on potilastapausten käsittelyyn tarkoitettu suojattu keskustelualusta. Lisälääkäreitä odotellessa voisimme siellä ottaa potilaaksi terveyskeskukset ja miettiä niiden parantamista.

Millaiset ratkaisut lisäävät hoidon jatkuvuutta? Voiko lääkäriä avustava hoitaja riisuttaa potilaat valmiiksi tutkimushuoneisiin, sen sijaan että tekee sihteerin töitä? Miten toimisi lääkärin aamuinen puhelintunti, jonne omat potilaat voivat soittaa suoraan? Miten varmistetaan, että potilaalle varataan riittävän pitkä vastaanotto?