Mitä tapahtuu virheen tekijälle?
Ei ole tavatonta, että virheen seurauksena kollega vaihtaa alaa, työpaikkaa tai ei välttämiskäyttäytymisen vuoksi koskaan kehity potentiaalinsa veroiseksi. Emme voi täysin välttää virheitä, mutta voimme ohjata kaskadia voimavaraksi kuihduttamisen sijaan.
Virheen tapahtuessa sen havaitseminen ei valitettavan usein ole selkeää; teemme tavallisia asioita samalla tavalla kuin monesti ennenkin. Kyseessä on virhe, mutta se syntyy vahingossa.
Virhe ei ole vahingollinen pelkästään potilaalle. Virheellä on aina toinenkin uhri: työntekijä, joka on osallinen tapahtumien kulkuun. Seuraukset voivat olla yksilö- ja yhteisötasolla suuret. Yksilötasolla se voi johtaa stressireaktioon ja työkyvyn häiriöihin sekä yhteisötasolla murentaa luottamusta työyhteisöön ja esimiehiin.
Virheestä oppiminen on yksikön yhteinen etu ja esimiehen tehtäviin kuuluu toteuttaa vahingon läpikäyminen systeemin ja olosuhteiden heikkouksien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi. Lisäksi esimiehen tehtävänä on tukea virheen välikappaleeksi joutunutta työntekijää. Työkyvyn, ammatillisen itsetunnon, työyhteisöön kuulumisen ja työn merkityksellisyyden palauttamisen vuoksi on tärkeää huomioida työntekijän tukeminen pitkäkestoisesti ja riittävästi.
Second victim -protokolla antaa suuntaviivoja tuen antamiseen ja avoimeen keskusteluun työyhteisössä. Malli poikkeaa debriefing-toiminnasta kestoltaan ja laajuudeltaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä esittelemäni malli on mukailtu kansainvälisistä toimintamalleista ja sen teossa on käytetty työterveyspsykologin ja sairaalan lakimiehen apua.
Takaisin heti seuraavaan työvuoroon
Tapahtumahetkellä osalliselle tyypillisiä tunteita ovat yllättyneisyys, hätääntyneisyys, häpeä ja epävarmuus. Työntekijä joutuu päättämään stressaavassa tilanteessa kuinka toimia. Yhteisön toimintamallit ja -kulttuuri ohjaavat usein toimintaa.
Second victim -protokollassa yksikön tukihenkilö ottaa työntekijän sivuun ja kuuntelee. Tarvittaessa työntekijä lähetetään kotiin. Tavoitteena on työntekijän palaaminen töihin seuraavassa työvuorossaan. Työtä voidaan modifioida tarvittaessa kevyemmäksi. Esimies ottaa yhteyttä työntekijään mahdollisimman pian ja kysyy tämän vointia, ilman tarkempaa kyselyä tapahtuneesta.
Asian realisoituminen tapahtuu 1–2 vuorokauden kuluessa. Tällöin työntekijä usein kokee syyllisyyttä, ahdistusta, pelkoa ja suuttumusta. Hänellä voi esiintyä myös fyysisiä stressioireita. Ensimmäinen käynti työpsykologille on hyvä toteuttaa jo tässä vaiheessa.
Työyksikössä kaikkien paikalla olleiden on kirjattava tapahtumat ylös; tämän pohjalta esimies käy osallisen kanssa yksityiskohtaisesti läpi tapahtumien kulkua. Myös debriefing-työryhmä voi antaa alkuvaiheen tukea.
Esimies informoi myös toimialueen tai sairaalan johtoa. Tiedotus, turvallisuuspäällikkö, johtava lääkäri ja sairaalan johtaja pidetään ajan tasalla, erityisen tarkasti jos tapaus kiinnostaa tiedotusvälineitä.
Työkyvyn palautumisen kannalta on tärkeää, että osallinen on mukana tapauksen selvittelyssä ja tulee kuulluksi. Selvittelyssä voi olla mukana kollega, joka tuntee realiteetit ja todelliset toimintatavat yksikössä; näiden esiin tuominen on tärkeää tulevien virheiden estämiseksi.
Tukihenkilö on yhteydessä osalliseen säännöllisesti. Tapauskohtaisesti työterveyden kontrollikäynnit jatkuvat. Mikäli rikostutkinta on mahdollinen, tai tapauksessa on muuten erityisiä piirteitä, esimies on yhteydessä organisaation palvelussuhdepäällikköön, lakimieheen ja viestintäjohtajaan. Myös johtajaylilääkäri pidetään ajan tasalla.
Työyhteisö omistaa virheet mahdollisuuksineen
Tapauksen raportointi ja mahdolliset seuraamukset ovat ajankohtaisia muutaman viikon tai kuukauden kohdalla. Osallinen on parhaimmillaan voinut palauttaa luottamusta itseensä ja esimiehiin, ja kokemus työyhteisöön kuulumisesta palautuu. Oikeudenmukaisen käsittelyn kokemus vahvistaa työkyvyn ja jaksamisen palautumista.
Pahimmillaan osallinen kokee vahvoja pettymyksen tunteita ja välttelykäyttäytyminen työtehtävissä voi lisätä kuormitusta. Esimies voi auttaa välttämään negatiivisia tunteita käsittelemällä loppuraportin työntekijän kanssa kuuntelevasti ja avoimesti. Mahdollinen huomautus tai varoitus annetaan tässä vaiheessa. On tärkeää, että työntekijä ymmärtää miksi seuraamus on annettu.
Työnantaja ei voi avustaa rikosprosessissa, mikäli sellainen virheestä seuraa, mutta voi usein auttaa yleisluonteisissa prosessiin liittyvissä kysymyksissä. Ammattiliitolta saa apua oikeusturvaan ja -neuvontaan liittyvissä asioissa.
Lopputulos asiassa saadaan useimmiten puolessa vuodessa, mutta mikäli tapaukseen liittyy oikeusprosessi, se voi pahimmillaan kestää vuosiakin. Työntekijälle asia ei ole ohi, ennen kuin viimeinenkin käsittely asiassa on viety loppuun. Usein vasta tässä vaiheessa on mahdollista palauttaa ammatillinen itsetunto ja -arvo.
Tilanteen pitkittyessä esimiehen ja tukihenkilön on hyvä pitää työntekijään säännöllisesti yhteyttä. Jos asia etenee oikeuskäsittelyyn, avustajaa suositellaan viimeistään nyt.
Second victim -protokolla toimii silloin, kun työntekijä kokee virheen tai läheltä piti -tilanteen merkittäväksi tai virheen seuraamukset ovat suuret. Protokollaa voi keventää vastaamaan työntekijän tarpeita, mutta tärkeää on muokata työyhteisön kulttuuria suuntaan, jossa omistamme virheet seuraamuksineen ja mahdollisuuksineen.
