Lailla eroon sokerista ja lihasta

Epäterveellisiin ravintoaineisiin tulisi suhtautua kuin tupakkaan. Käytöstä tulisi pyrkiä eroon, ja tämä tulisi kirjata lakiin.

Yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä 72 prosenttia ja naisista 63 prosenttia on vähintään ylipainoisia. Neljäsosalla yli 30-vuotiaista on rasvamaksa. Myös lasten tilanne näyttää huolestuttavalta. 2–6-vuotiaista pojista yli neljäsosa ja tytöistä lähes viidesosa on vähintään ylipainoisia (1).

Elintapasairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin diabeteksen, yleistyminen on pysäyttänyt odotettavissa olevan eliniän pitenemisen (2).

Sokeriaineenvaihdunnan ja verisuonten rasvoittumisen lisäksi päivittäiset valintamme vaikuttavat muun muassa kroonisten keuhkosairauksien, syöpien, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien, muistisairauksien sekä mielenterveyden ongelmien syntyyn.

Mahdollista, jos tahtoa löytyy

Keskeisiä riskitekijöitä ovat epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta, lihavuus, tupakointi sekä alkoholi (2).

Palkittu suomalainen väitöstutkimus osoitti hiljan, että runsas tyydyttyneen rasvan ja sokerin saanti on yhteydessä maksan rasvoittumiseen (non-alcoholic fatty liver, NAFL) (3).

Paljon tyydyttyneitä rasvoja, etenkin juustoista ja lihavalmisteista runsaasti löytyvää palmitiinihappoa, syövät sairastuvat myös sepelvaltimotautiin todennäköisemmin (4). Lisäksi punainen liha ja lihajalosteet lisäävät syöpäriskiä (5).

Ihmisten valinnoilla ja asenteilla on siis suuri merkitys kansanterveydelle.

Kukaan ei kuitenkaan ole immuuni ympäristön vaikutuksille. Kulttuuri, jossa kasvamme, muovaa ajatuksiamme ja toimintatapojamme.

Positiivista on se, että muuttamalla yhteiskuntaamme voimme tukea viisaita valintoja. Ennaltaehkäisy on lähes aina tehokkain ja kustannustehokkain hoitomuoto.

Miksi emme siis panosta siihen enemmän?

COVID-19-pandemia on osoittanut, että laajat yhteiskunnalliset toimet ovat mahdollisia, jos tahtoa löytyy.

Lääkäreille lisää aikaa

Resepti elintapasairauksien ehkäisemiseksi on lopulta varsin yksinkertainen.

Ihmisten tulisi liikkua enemmän, syödä terveellisemmin ja nukkua tarpeeksi. Ja lopettaa tupakointi sekä alkoholinkäyttö. Kaikkia suositellaan myös elintapasairauksia ja niiden riskitekijöitä käsittelevissä Käypä hoito -suosituksissa (6,7).

Käytännössä lääkärintyössä ihmisten ohjaaminen elintapainterventioihin pariin ei kuitenkaan monesti toteudu.

Etenkin ravitsemusneuvonnan ja liikuntapalveluiden saatavuutta tulisi parantaa. Keskeistä olisi myös lisätä ammattikuntamme tietämystä ravitsemuksen vaikutuksesta terveyteen sekä antaa lääkäreille aikaa terveyden edistämiseen.

Haittavero ja varoitustarrat

Terveydenhuollon rakenteiden ja toimintakulttuurin muutoksen ohella tarvitaan kuitenkin myös muita toimia.

Epäterveellisiin ravintoaineisiin kuten sokeriin, punaiseen lihaan ja lihajalosteisiin, tyydyttyneisiin rasvoihin ja transrasvoihin olisi viisasta suhtautua kuten tupakkaan. Niiden käytöstä tulisi pyrkiä eroon, ja kirjata tämä lakiin.

Ensimmäinen askel voisi olla haittavero epäterveellisille elintarvikkeille sekä varoitustarrat pakkauksiin. Aivan kuten tupakan suhteen on toimittu.

Tuotteiden asetteluun kaupoissa tulisi myös puuttua. Terveellisten elintarvikkeiden tulisi olla helpoiten saatavilla ja terveydelle haitallisten tuotteiden taas enemmän piilossa.

Tällaista tuuppausstrategiaa (nudging), jossa terveyttä edistävät vaihtoehdot ovat helppoja, houkuttelevia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä, voitaisiin soveltaa myös muihin riskitekijöihin (8).

Kuormittavat luontoa

Kansanterveyden lisäksi sokeri sekä kaikki eläinperäiset tuotteet kuormittavat luontoa. Sokeriruokoviljelmät vievät arvokasta viljelypinta-alaa ja niiden tieltä raivataan sademetsää (9).

Eläinperäisen ruoan tuottaminen puolestaan aiheuttaa ainakin neljänneksen ihmisten tuottamista ilmastopäästöistä. Ravinnon kasvattaminen eläimille vie arvokasta viljelypinta-alaa, edistää metsien hakkuita ja kiihdyttää maaperän eroosiota. Lannoitteet ja torjunta-aineet ovat ongelma (10).

Alkoholin haittoja tarvitsee tuskin edes mainita.

Vuonna 2018 alkoholiin kuoli 1 683 ihmistä (11). Jos alkoholin aiheuttamia kuolemia ja haittoja halutaan vähentää, niin verotusta tulee kiristää ja saatavuutta vähentää (12). Ensimmäinen askel voisi olla ruokakauppojen alkoholijuomien alkoholipitoisuuden laskeminen. Alkoholin myyntiaikaa voitaisiin myös kaventaa.

Kuntavaalit mahdollisuus vaikuttaa

Keinoja kansanterveyden parantamiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn siis on. Seuraavan mahdollisuuden vaikuttaa niihin ovat kuntavaalit.

Lääkärikuntaa arvostetaan ja mielipiteillämme on merkitystä yleiselle asenneilmapiirille. Olkaamme aktiivisia kansanterveyteen liittyvissä kysymyksissä lähipiirissämme, työpaikoillamme, mediassa sekä muissa yhteisöissä. Näin voimme parantaa kansalaisten terveyttä ja ehkäistä ilmaston lämpenemistä.