Julkisen terveydenhuollon ja yksityisen liiketoiminnan lähentyminen luo uudenlaisia bisnesmahdollisuuksia. Lääkäripalveluita tarjoavat tulevaisuudessa myös esimerkiksi lääkeyhtiöt, arvioivat suomalaiset taloustieteilijät.

Terveyspalveluyritysten kasvu jatkuu, hoidon vaikuttavuuden merkitys kasvaa ja organisaation hyvästä johtamisesta tulee yritysten tärkeä menestystekijä. Näin Lääkärilehden haastattelemat talousasiantuntijat arvioivat terveyspalvelualan tulevaisuutta.

Palveluiden kysyntä kasvaa, kun vanhusväestön määrä kasvaa ja moni haluaa pitää itsestään yhä tarkempaa huolta.

- Ja yritystoiminta menee sinne, missä markkinoita on, yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta kiteyttää.

Yksityisille terveyspalveluille tarjoaa kasvualustaa myös lääkärien halu työskennellä siellä.

- Lääkäreiden tapa vastata kansalaisten paineisiin julkista sektoria kohtaan näkyy siinä, että he ryhtyvät ammatinharjoittajiksi ja perustavat yrityksiä, professori Jari Vuori Itä-Suomen yliopistosta muotoilee.

Suomen Akatemian rahoittama ja Vuoren johtama PubPri-tutkimusryhmä vertailee julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin organisaatioita sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Yhteistyö luo uutta

Uutta liiketoimintaa syntynee myös julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyöstä. Uudenlaisia yhteistoiminnan muotoja voisi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun myynnin professorin Petri Parvisen mukaan olla esimerkiksi haja-asutusalueiden palvelujen järjestäminen.

Yksityispalvelujen kysyntä voi kasvaa myös niin, että potilaat voivat tulevaisuudessa entistä vapaammin valita hoitopaikkansa julkisen ja yksityisen palveluntarjoajan välillä.

- Palvelujen valinnanvapaus luo uusia yritysinnovaatioita, Jari Vuori arvioi.

Myös terveysturismi voi kasvattaa alan liiketoimintaa. Monet sairaalat markkinoivat aktiivisesti itseään erityisesti Venäjälle. On mahdollista, että potilasliikkuvuusdirektiivi tuo uusia potilaita Suomeenkin, mutta liikkuvuus ei todennäköisesti lisäänny huimasti.

- Vain pienellä osalla väestöstä on halua, näkemystä ja mahdollisuus hakea hoitoa muualta EU:sta. Nähtäväksi jää, moniko tulee hakemaan hoitoa Suomesta, Jarna Heinonen pohtii.

Vaikuttavuus ohjaa rahavirtoja

Terveyspalvelujen järjestelyjä ja rahavirtoja ohjaa Petri Parvisen arvion mukaan tulevaisuudessa vaikuttavuus. Yksittäisten toimenpiteiden ja vastaanottotapahtumien sijaan tai ohella tulot muodostuisivat saavutettujen lisäelinvuosien ja vältettyjen päivystyskäyntien kaltaisista hyvistä vaikutuksista.

Ala tehostaa Parvisen arvion mukaan toimintaansa ja vaikuttavuutta yhä enemmän teknologian avulla. Varsinkin isot yritykset voivat siirtää lisää palveluja internetiin. Kehittyvä terveysteknologia, verkkoon viety luotettava terveystieto ja helpot käyttöliittymät auttavat siirtämään esimerkiksi oman terveydentilan seurantaa osittain asiakkaan tehtäväksi, hän uskoo.

Parvinen pitää myös mahdollisena, että lääkeyhtiöt alkavat tarjota yhä enemmän kokonaisvaltaisia terveyspalveluja - myös lääkäripalveluita - niillä terapia-alueilla, joihin niillä on lääke tai muuta asiantuntemusta

"Keskusjohtoisuus mennyttä aikaa"

Terveyspalvelujen käytännön järjestelyistä tulee entistä itseohjautuvampia, arvioi Parvinen. Esimerkkinä hän mainitsee ajanvarauksen. Lääkärit sopivat yhä enemmän keskenään, milloin ottavat potilaita vastaan, ilman ylhäältä annettuja työvuorolistoja.

- On turha yrittää haikailla sen perään, että keskusjohtoisuus voisi merkittävästi lisääntyä.

Jarna Heinosen arvion mukaan parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka pystyvät johtamaan ja kehittämään organisaatiotaan aktiivisesti.

- Lääkäreitä on haasteellista saada sitoutumaan organisaatioon. He sitoutuvat professioon ja omaan itseensä. Ilmiö koskee sekä julkista että yksityistä sektoria. Tämä on tullut ilmi useissa tutkimuksissa.

Johtamisen kannalta tämä on ongelma, koska lääkärit äänestävät helposti jaloillaan. Toimintoja ei kuitenkaan voi kehittää yhden profession näkökulmasta. Jos ei voi kehittää, johtaminen ja toiminta menettävät tehoa.

- Voittajia ja menestyjiä tulee niistä, jotka osaavat systemaattisesti kehittää työtä ja jotka saavat henkilökunnan tekemään töitä asiakkaan ja talon parhaaksi, Heinonen sanoo.

Omistus keskittyy edelleen

Terveyspalvelualan omistus on viime vuosina keskittynyt ja ulkomainen omistus on kasvanut. Isot yritykset ovat kasvaneet entisestään yrityskauppojen kautta. Myös vakuutusyhtiöt ovat alkaneet kiinnostua terveysfirmojen omistamisesta.

Jarna Heinonen arvioi, että keskittymistrendi jatkuu. Hän kuitenkin toivoo, että erikokoisilla, myös pienillä uusilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia toimia, jotta tarjonta olisi mahdollisimman monipuolista.

- Yksittäisen kuluttajan neuvotteluvoima on vaihtoehdottomuuden kautta heikoimmillaan. Kilpailun puute vähentää myös firmojen uudistumishalukkuutta.

Petri Parvinen kaipaa alalle kansallista omistusstrategiaa.

- Ei ole tavoiteltavaa, että kaikki yksityinen terveydenhuolto on ulkomaista ja julkinen kotimaista.

Omistajuus vaikuttaa Parvisen mukaan tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.

- Monilla toimialoilla pörssi huolehtii kilpailusta, mutta riskienhallinnan ja markkinoiden tehokkuuden takia terveydenhuollossa tarvitaan omistajia eri kategorioista.

Omistajakategorioita ovat esimerkiksi työntekijäosakkaat, koti- ja ulkomaiset pääomasijoittajat, osin tai kokonaan julkisomisteiset tahot ja osuuskunnat.

Vastuullisuus luupin alla

Vastuullinen toiminta alan yrityksissä nousi julkisuuteen, kun tiedotusvälineet tutkivat niiden verojen maksua ja veroparatiisikytköksiä. Firmat ovat vastanneet huutoon julkaisemalla avoimemmin tietoja toiminnastaan.

Terveyspalvelualan liiton hallituksen puheenjohtaja, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen myöntää, että terveyspalvelut ovat erityisen luupin alla hoitotyön moraalis-eettisen luonteen ja toimialan konservatiivisuuden vuoksi.

- On tärkeää, että yritystoiminnan kannattavuuden ohella terveyspalveluiden tuottajat osaavat viestiä toiminnan yhteiskunnallisen ja potilaslaadullisen arvon, Närhinen kuvaa.

Terveyspalvelualan liitto julkaisi viime kesänä vastuullisen liiketoiminnan periaatteet.

Niukkuus osuu köyhän nilkkaan

Professori Jari Vuori muistuttaa taloustieteen termein vähemmän tärkeiden terveyspalvelujen kasvun kääntöpuolesta.

- Jos resurssi siirtyy siihen suuntaan, että parannellaan sen sijaan että parannetaan, se johtaa terveyserojen kasvuun. Lääkäri on niukka resurssi ja niukkuus osuu niiden kohdalle, jotka eivät pysty ostamaan. Vuori sanoo.

Lääkäripalveluyhtiöissä luottavaiset näkymät

Lääkärilehti kysyi terveyspalveluyritysten toimitusjohtajilta, mikä on tämän hetken merkittävin kehitystrendi (1) ja miten he arvioivat tiukan taloustilanteen vaikuttavan alaan (2). Kaikki vastaajat uskovat yrityksensä menestyvän kilpailussa.

"Palvelujen tarve ei vähene"

LKT, MBA Kari Varkila, Tampereen Lääkärikeskus Oy Koskiklinikka

1. Palveluprosesseja ja -ketjuja kehitetään vastaamaan aiempaa paremmin asiakkaan tarpeisiin. Tämä koskee sekä henkilö- että yritysasiakkaita.

2. Terveyspalvelujen tarve ei merkittävästi muutu taloustilanteen vaihtelun myötä. Irtisanomiset näkyvät työterveyshuollossa tukipalvelujen kysynnän lievänä kasvuna ja vastaavasti muun palvelukysynnän laskuna. Yksityisasiakkaat tyytyvät aiempaa useammin jonottamaan julkisia leikkauspalveluita, vaikka yksityiselle puolelle ei ole jonoja.

"Yhteistyö julkisen kanssa lisääntyy"

LT Matti Bergendahl, Mehiläinen-konserni

1. Yritykset ovat valmistautumassa lisääntyvään yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa. Sote-uudistus ja sen mukanaan tuomat muutokset luonnollisesti pohdituttavat kaikkia.

2. Uskon tiukan taloustilanteen vaikuttavan myös sote-alalla siten, että ensin vaikutukset tuntuvat yritysasiakkaissa, sitten seuraavat kunnat ja kuluttaja-asiakkaat.

"Vaaditaan näyttöä laadusta"

LT Pertti Karjalainen, Attendo

1. Yritysten täytyy entistä enemmän pystyä kehittämään asiakkaittensa, esimerkiksi kuntien ja kaupunkien, kanssa uusia tapoja tuottaa laadukasta ja kustannustehokasta terveydenhuoltoa kansalaisille.

2. Toimiva yhteistyö tilaaja-asiakkaan kanssa, oli se kunta tai yritys, korostuu entisestään. On pystyttävä näyttämään, että tuottaa laatua ja kustannustehokkuutta.

"Konkurssejakin tullaan näkemään"

LL Mikko Wiren, Pihlajalinna-konserni

1. Vakuutusyhtiöt ohjaavat yhä enemmän maksamiaan terveyspalveluja omistamisen kautta. Vakuutusasiakkaiden määrä perinteisissä yksityissairaaloissa ja lääkäriasemilla tulee vähenemään.

Sote-alalla on tehtävä nopeita ja merkittäviä muutoksia, joihin julkinen sektori ei yksin kykene.

2. Vakuutusasiakkaiden määrän väheneminen yhdistettynä kuluttajien varovaisuuteen tulee tiputtamaan yritysten tulosta. Uskon, että tullaan näkemään jopa muutama konkurssi seuraavan kahden vuoden aikana.

Kunta-asiakkaiden kasvaneet kustannuspaineet heijastuvat hintaneuvotteluihin. Toisaalta moni kunta joutuu hakemaan innovatiivisia ratkaisuja kustannusten hillitsemiseksi, mikä avaa hyville toimijoille uusia mahdollisuuksia.