Yli puolet vakavasti masentuneista harkitsee itsemurhaa
Tutkimuksen mukaan itsemurhayritystä ennustavat aiemmat yritykset, parisuhteen puuttuminen ja masennuksen pituus.
Tulokset käyvät ilmi Kansanterveyslaitoksen ja Peijaksen sairaalan Vantaa Depression Study -tutkimukseen liittyvästä väitöskirjasta. Tutkimus seurasi 269 vakavasta masennuksesta kärsivää avohoito- ja sairaalapotilasta puolentoista vuoden ajan.
Seurannan aikana kahdeksan prosenttia potilaista yritti itsemurhaa. Itsemurhaa hautovien yleinen oiretaso oli vakavampi kuin niillä, joilla ei esiintynyt itsemurha-alttiutta.
Itsemurhayrityksen riski oli selvästi suurempi masennusepisodin aikana kuin elpymisvaiheessa. Itsemurhayritystä ennustivat parisuhteen puuttuminen, aiemmat itsemurhayritykset ja masennuksen pituus.
Asenne hoitoon ei riipu itsetuohoisuudesta
Itsemurha-ajatukset lievittyivät suurimmalla osalla 2–3 kuukaudessa. Tutkimuksen mukaan masennuksen hyvä hoito näyttäisi olevan tehokas keino myös itsemurhien ennaltaehkäisemisessä.
Itsetuhoiset potilaat saivat muita useammin lääkehoitoa ja heillä oli tiiviimpi hoitokontakti psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
Tutkimus ei tue käsitystä, että itsetuhoisten potilaiden asenne hoitoon tai sen jatkuvuuteen olisi muita masennuspotilaita heikompi. Tutkimuksen mukaan hoidon jatkuvuuteen liittyvät ongelmat ovat yhteisiä kaikille psykiatrisille potilaille.
LL Petteri Sokeron Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastetaan Psykiatriakeskuksessa 17.11.
Miia Soininen