Yksityiset lääkäriasemat kannustavat lääkäreitä koronarokotukseen
Vaatimusta rokotteen ottamisesta ei ole.
Terveystalossa pyritään edistämään koronarokotekattavuutta henkilöstön keskuudessa vahvistamalla rokotemyönteistä ilmapiiriä, kertoo johtava ylilääkäri Petri Bono.
– Pidämme säännöllisiä henkilöstön ja esimiesten tiedotustilaisuuksia, joissa kerrotaan rokottamisen hyödyistä ja siitä, miten rokotukset yhteiskunnassa etenevät. Asiantuntijoille suunnatuissa tiedotuskanavissa muistutetaan rokottamisesta ja sen hyödyistä.
Ammatinharjoittajien sopimuksessa ei voida vaatia, että koronarokotus olisi pakollinen, vaan rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista. Bono ei usko, että rokottamista olisi hyödyllistä tehdä pakolliseksi.
– Perinteisesti influenssarokotekattavuus on ollut Suomessa terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa erittäin korkea. Mikään ei viittaa siihen, että koronarokottamisen suhteen ammattilaiset toimisivat eri tavalla. Näppituntuma on, että meillä rokotekattavuus on jo nyt erittäin korkea.
Organisaatiossa on tunnistettu, että yhteiskunnassa on paljon liikkeellä disinformaatiota koronarokottamisen suhteen.
– Meidän toimintamme perustuu tutkittuun tietoon ja edellytetään, että ammatinharjoittajat noudattavat Lääkäriliiton ja WHO:n eettisiä ohjeita, joiden mukaan lääkärin velvollisuutena on edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia. Luotetaan siihen, että ainoa tie ulos pandemiasta on mahdollisimman laaja rokottaminen.
Myös maskien käyttöön on Terveystalossa tarkka ohjeistus. Suu-nenäsuojainta käyttää koko henkilöstö kaikissa tiloissa ja kaikissa tilanteissa, joissa muuta henkilöstöä tai asiakkaita on paikalla. Lisäksi henkilökunnan sosiaalisissa tiloissa on ohjattu, montako ihmistä saa olla paikalla samaan aikaan.
Koronarokote jatkossa tartuntatautilakiin?
Mehiläisessä kannustetaan siihen, että jokainen yrityksessä työskentelevä terveydenhuollon ammattilainen rokottautuu omalla vuorollaan heti kun mahdollista, kertoo lääkärikeskusten johtava lääkäri Iiro Heikkilä. Toive pätee sekä ammatinharjoittajiin että työntekijöihin, muuhun Mehiläisen henkilökuntaan ja väestöön muutenkin.
– Haluamme kaikessa toiminnassamme varmistaa mahdollisimman turvallisen asioinnin ja työskentelyn sekä altistumistilanteiden ehkäisemisen. Seuraamme ja noudatamme esimerkiksi THL:n ohjeistuksia, sanoo Heikkilä.
– Toivomme, että tartuntatautilain 48 pykälässä huomioidaan jatkossa myös koronarokote, mikäli rokotesuojan ylläpito osoittautuu jatkossa tarpeelliseksi.
Pykälässä määrätään sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden rokotussuojasta toimintayksiköissä, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita.
Kirurgisten suu-nenäsuojusten käyttö potilastyössä ja ammattilaisten kesken on Mehiläisessä ollut pakollista jo pitkään.
– Hengitystieinfektiopotilaat hoidetaan erillisillä hengitystieinfektioiden hoitoon tarkoitetuilla vastaanotoilla, joissa suojautuminen on erilaista kuin "puhtaalla puolella". Tässäkin noudatamme THL:n linjauksia ja arvioimme tilanteen kehittymistä esimerkiksi Husin asiantuntijoiden kanssa.
Lääkärit luottavat tutkittuun tietoon
Lääkärikeskus Aavassa ei vaadita ammatinharjoittajilta koronarokotusta, mutta kannustetaan rokotemyönteiseen ilmapiiriin. Sitä tuodaan esiin muun muassa ylilääkäreiden kirjoituksissa ammatinharjoittajille.
– Luotan siihen, että lääkärit uskovat tutkittuun tietoon ja ovat rokotusmyönteisiä, sanoo johtava ylilääkäri Paula Arvilommi.
Tarkkoja lukuja ei ole siitä, kuinka moni Aavassa työskentelevä on ottanut koronarokotteen. Arvilommi uskoo, että lääkärit ovat ottaneet sitä hyvin kattavasti.
– Lääkärit ovat pitkin matkaa olleet huolissaan omasta rokotussuojastaan, kun muut kuin infektiopotilaita hoitaneet on kunnissa rokotettu ikäjakauman mukaan.
Aavassa seurataan viranomaisten ohjeita etätyösuosituksista, kokoontumisista ja kahvihuonekäytännöistä. Toimipisteissä on maskipakko.
– Olemme myös pyrkineet järjestämään etätyömahdollisuuden lääkäreille, jotka eivät tarvitse lähityötä, esimerkiksi psykiatreille.