"Yksi päivä itsensä kehittämiseen" houkuttelee lääkäreitä Siun Soteen

Mallin konkreettisia vaikutuksia terveyskeskusten toimintaan odotetaan vielä.

Yhden työpäivän vapauttaminen terveyskeskuslääkärin työviikosta itsensä kehittämiselle on jo poikinut Siun sotelle rekrytointeja.

Lääkäripulasta kärsivä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote kertoi syyskuun lopulla aloittavansa poikkeuksellisen työskentelymallin, jolla pyritään lisäämään terveyskeskusten houkuttelevuutta työpaikkoina ja työn mielekkyyttä.

– Meille on tullut lääkäreiltä ilahduttavasti yhteydenottoja, jotka liittyvät selkeästi tähän. Olemme saaneet myös rekrytoitua tämän avulla, kertoo Siun soten kehittäjäylilääkäri Kristian Taipale.

Taipaleen mukaan rekrytointeja on tehty enemmän kuin muuten. Keskusteluja käydään myös sellaisten lääkäreiden kanssa, jotka tuskin olisivat ilman uutta mallia hakeutuneet Siun soteen.

– He eivät asu lähistöllä, heillä ei ole aiempia siteitä Siun soteen ja he ovat selvästi kiinnostuneita tästä mallista. He kuuluvat varhaisiin omaksujiin eli lähtevät ensimmäisinä ennakkoluulottomasti kokeilemaan.

Taipaleesta on kiinnostavaa nähdä, leviääkö kiinnostus myös suurempaan määrään lääkäreitä, kunhan malli pyörii laajemmin ja saadaan käytännön kokemuksia loppuvuonna.

Kliinikko kiinnostaa eniten

Nykyisille lääkäreille tehdyn kartoituksen perusteella valtaosa on kiinnostunut osallistumaan. Toistaiseksi mallin on aloittanut vasta yksi lääkäri, mutta lisää on aloittamassa marraskuussa.

Tarjolla on viisi urapolkua: laajan ammattitaidon kliinikko, kehittäjälääkäri, lääkärikouluttaja- ja ohjaaja, tutkijalääkäri ja lääkärijohtaja. Kliinikko kiinnostaa eniten.

Tarkoituksena on jättää päiviin myös väljyyttä. Lääkärillä olisi esimerkiksi mahdollisuus hallinnollisten töiden tekoon, kyselyihin vastaamiseen ja rästitöiden hoitamiseen.

– Etenkin nuoret lääkärit ovat kokeneet hyväksi sen, että pystyvät valmistautumaan tulevien päivien potilaisiin koulutuspäivän aikana. Siihen on varattu väli. Sitä ei tarvitse tehdä omalla ajalla, kuten muistan itse tehneeni, kun aloittelin terveyskeskustyötä.

Toisaalta kokeneemmat kollegat, joilla on jo pidempi kliininen ura takana, toivovat ehtivänsä perehtyä uusimpiin hoitosuosituksiin ja tietoon. Siun sotessa pyritään siihen, että nuoret ja kokeneet kollegat voisivat oppia yhdessä. Ryhmäkeskusteluja ja työpajamaisia sessioita on suunnitteilla.

– Nuorilla hoitosuositukset ovat parhaimmin muistissa ja he voivat antaa niistä tietoa, kokeneilla on enemmän kliinistä osaamista ja silmää. Ei tarvitse olla pelkästään niin, että seniorimpi ohjaa nuorempaa, vaan tunnistetaan, että voimme auttaa toinen toisiamme.

Konkreettisia tuloksia odotetaan

Kuulostaa hyvältä, mutta riittääkö aika tähän kaikkeen lääkäripulasta kärsivässä kuntayhtymässä, vai kasautuuko töitä muille päiville?

– Tämä on se kriittinen kysymys. Vielä ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaan se selviää, kun päästään siirtymään uuteen malliin suuremmassa mittakaavassa.

Asiasta on keskusteltu paljon ylilääkäreiden kanssa suunnitteluvaiheessa. Taipaleen mukaan töitä voidaan järjestellä niin, että päivä viikossa mahdollistuu.

Uuden mallin ja rekrytointien vaikutukset eivät ole vielä ehtineet näkyä terveyskeskuksissa. Malli on kuitenkin saanut positiivisen vastaanoton nykyiseltä henkilöstöltä ja se on kääntämässä yleistä tunnelmaa terveysasemilla myönteisempään suuntaan.

– Valtaosa henkilöstöstä tuntuu olevan sitä mieltä, että tämä on rakennettu suht järkevästi ja vastaa todellisiin ongelmiin. Joskus uudistukset voivat tarkoittaa hyvää, mutta eivät johda konkreettisiin tuloksiin. Ainakin toistaiseksi tämä vaikuttaa lupaavalta.