Voiko hoitositoumuksella tiputtaa itsensä pois hoidosta?

Korvaushoidossa olevien huumeidenkäyttäjien kuulee joskus julkisuudessa valittavan sitä, että kertaretkahdus - yksi positiivinen testitulos - riitti tipauttamaan heidät pois hoidosta. Päihdehoidossa voidaan todella kirjoittaa hoitositoumus, jossa hoitoon tuleva sopii noudattavansa tiettyjä sääntöjä, kuten esimerkiksi olemaan käyttämättä huumeita.

Toteutuvatko oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo terveydenhuollossa, jos huumevieroituksessa oleva asiakas retkahtaa ja joutuu sen vuoksi hoitojärjestelmän ulkopuolelle, ETENE:n (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta) puheenjohtaja Martti Lindqvist?

- ETENE:n viime kesän seminaarissa tuotiin tämä kysymys esille. Tuoreessa raportissamme todetaankin, että Suomessa on olemassa joukko potilasryhmiä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa sekä yhteiskunnassa että hoitojärjestelmien piirissä. Päihdeongelmaiset kuuluvat tähän joukkoon; heistä osa on moniongelmaisia ja motivoitumattomia.

- Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio totesikin kesän seminaarissa, että Suomessa on ehkä liian vähän ennakkotapauksia terveydenhuoltoa koskevista oikeusjutuista. Tuomiot saattaisivat ravistella järjestelmän puutteita.

Korvaushoidossa oleville asiakkaille perustellaan potkuja sillä, että jonot kalliiseen hoitoon ovat pitkät, ja hoitopaikka kuuluu sellaiselle, joka siinä pysyy ja siitä hyötyy. Ovatko perustelut kestäviä?

- Huumepotilaiden hoito on varmasti vaikeaa, mutta aina pitäisi kysyä toiminnan inhimillistä perustaa. Hoidosta hylkääminen ei saa olla jokin kosto tai rangaistus sopeutumattomalle asiakkaalle. Koskeehan anteeksianto huumeidenkäyttäjiäkin.

Onko totta, että kertaretkahduksen jälkeen korvaushoidosta tosiaan joutuu pois, apulaisylilääkäri Veikko Granström HUS:n päihdepsykiatrian yksiköstä?

- Ei todellakaan! Eikä ainakaan meidän metadonikorvaushoidostamme, enkä usko ihan näin jyrkkää olevan missään muuallakaan.

- Tällaiset jutut voivat lähteä liikkeelle esimerkiksi jonkun katkeroituneen asiakkaan pahanolon purkauksista. Hoitojärjestelmän tarkoitus on hoitaa, ei rangaista. On kuitenkin selvää, ettei huumausaineita tule käyttää korvaushoidon aikana. Yhdestä positiivisesta näytteestä ei todellakaan joudu pois hoidosta, vaan huumekäytön pitää olla jatkuvaa. Muita syitä hoidon keskeyttämiseen voivat olla esimerkiksi väkivallanteot henkilökuntaa kohtaan tai heidän perheenjäsentensä uhkailu. Syiden on oltava todella vakavia.

Korvaushoitoasiakkaat kuitenkin allekirjoittavat hoitositoumuksen; mikä sen juridinen asema on?

- STM:n mukaan hoitositoumus ei ole juridisesti pitävä asiakirja. Meidän yksikössämme hoitositoumus on enemmänkin symbolinen osoitus siitä, että asiakas tajuaa, miten tärkeästä päätöksestä on kysymys. Hän ymmärtää, että hoitoon sitoutuminen vaatii työtä, motivaatiota ja yhteistyöhalua.

- Jonkun mielestä korvaushoidon annokset ovat liian pienet ja katsoo tarvitsevansa esimerkiksi amfetamiinia lisäksi. Jos tällainen jatkuu pitkään, hoitosuhde joutuu ilman muuta koetukselle. Olemme todenneet, että tällaisessa tapauksessa sitoumuksen ottaminen esille ja sen juhlallinen allekirjoittaminen selkiinnyttää tilanteen potilaalle ja synnyttää uutta motivaatiota.