Veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella
Tutkija arvioi, että ilmaantuvuuden nousu liittyy väestön ikääntymiseen ja perussairauksien yleistymiseen.
Veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuus kaksinkertaistui vuodesta 2004 vuoteen 2018, ilmeni tuoreessa tutkimuksessa (Kontula KSK ym. Emerg Infect Dis 2021;27:2560).
Vuosien 2004−2018 aikana Suomessa todettiin 173 715 veriviljelypositiivista infektiota.
Vuosittainen ilmaantuvuus lisääntyi tutkimusjakson aikana 150 tapauksesta 100 000 asukasta kohden 309 tapaukseen /100 000 asukasta.
Veriviljelypositiiviset infektiot ovat vakavia yleisinfektioita, joihin liittyy korkea kuolleisuus.
Merkittävin ilmaantuvuuden nousu todettiin yli 80-vuotiailla henkilöillä. Potilaista 13 prosenttia kuoli 30 päivän kuluessa infektion toteamisesta.
Kotialkuisten veriviljelypositiivisten infektioiden osuus kaikista tapauksista lisääntyi 67 prosentista 78 prosenttiin, ja vaikeasti perussairaiden potilaiden osuus sairastuneista 14 prosentista 23 prosenttiin.
– Ilmaantuvuuden nousu liittyy todennäköisesti väestön ikääntymiseen ja perussairauksien yleistymiseen, sekä monien sairauksien, kuten syövän, tehostuneisiin hoitomuotoihin, Husin infektiolääkäri Keiju Kontula sanoo tiedotteen mukaan.
Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa veriviljelypositiivisten infektioiden ilmaantuvuus on vaihdellut välillä 120–220 tapausta 100 000 asukasta kohden vuodessa.
E. colin aiheuttamat infektiot kasvussa
Escherichia coli -bakteerin aiheuttamien veriviljelypositiivisten infektioiden osuus kaikista tapauksista nousi 26 prosentista 30 prosenttiin. Moniresistenttien mikrobien aiheuttamien infektioiden osuus lisääntyi 0,4 prosentista 2,8 prosenttiin. Tämä liittyi pääasiassa ESBL-Escherichia colin, eli laajakirjoisia β-laktamaaseja tuottavan kannan osuuden kasvuun.
Veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttajamikrobien ja resistenssitilanteen kansallinen seuranta on tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että sairaaloiden hoitosuositukset ovat ajan tasalla.
– Tulokset osoittavat, että vakavien kotialkuisten infektioiden tunnistamiseen ja viiveettömään hoitoon tulisi kiinnittää huomioita, erityisesti vaikeasti perussairaiden kohdalla. Myös tehostetut toimet veriviljelypositiivisten infektioiden ehkäisemiseksi esimerkiksi hoitolaitoksissa ja toimenpiteiden yhteydessä ovat tarpeen, Kontula sanoo.
Tutkimuksen aineistossa on hyödynnetty tartuntatautirekisterin, väestörekisterikeskuksen ja hoitoilmoitusrekisterin tietoja.
