Kuinka auttaa vauvaperhettä, kun vastasyntynyt itkee jatkuvasti? BMJ:ssä julkaistu katsaus antaa lääkärille neuvoja, joilla haastavassa tilanteessa pääsee alkuun.

Kuinka auttaa vauvaperhettä, kun vastasyntynyt itkee jatkuvasti? British Medical Journalissa julkaistu katsaus (BMJ 2011;343:d7772) antaa lääkärille neuvoja, joilla haastavassa tilanteessa pääsee alkuun.

Runsasitkuisuus on useimmiten vaaratonta eikä se vaikuta haitallisesti lapsen kehitykseen. Vain pienellä osalla paljon ja pitkään itkevistä vauvoista löytyy tutkittaessa koliikki, infektio tai lehmänmaitoallergia, katsauksessa todetaan.

Muista empatia

Noin 5 % vauvoista itkee kuitenkin runsaasti vielä viiden kuukauden iässä. Vaikka vanhemmat käyttävät paljon erilaisia terveyspalveluja, he eivät koe saavansa tarpeeksi apua itkuongelmaan. Heille tarjotaan ristiriitaisia ohjeita.

Tutkijat kävivät läpi laajasti eri tieteenalojen tutkimuksia ja kokosivat lääkäreille, terveydenhoitajille ja kätilöille ohjeistuksen, jota nämä voivat käyttää vauvaperheiden itkuongelmaa ratkoessaan.

Ensin on syytä sulkea pois elimellinen sairaus anamneesin, kliinisen tutkimuksen ja seurannan avulla. Terveiden vauvojen vanhempia vakuutetaan siitä, että itkuisuus menee ohi.

Jotkut äidit hyötyvät yksilöllisestä imetysohjauksesta. Mielialakartoitus (EPDS) selvittää mahdollista masennustaipumusta. Vanhempia tulee myös rohkaista toimimaan rennosti vauvan vihjeiden perusteella. Läheisyys ja ihokontakti sekä samassa huoneessa nukkuminen rauhoittavat joitakin vauvoja. Myös kapaloinnista ja vauvahieronnasta voi olla apua.

Jos äiti pelkää satuttavansa itkevää vauvaa, hänen tulee ensin laittaa vauva turvalliseen paikkaan ja sitten kävellä itse pois huoneesta.

Tutkijat korostavat BMJ:ssä, että lääkärin tulee suhtautua empaattisesti vanhempien huoleen ja tutkia yksilöllisesti mahdollinen itkun syy.

Kuinka vanhemmat jaksavat?

Suomessa koko maan kattavan neuvolajärjestelmän toiminta painottaa nykyisin ehkäiseviä palveluja. Terveydenhoitajat tukevat varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä.

– Vanhemmat tarvitsevat joskus paljonkin tukea, jotta oppivat tulkitsemaan vauvan erilaisia viestejä ja osaavat toimia vauvan antamien vihjeiden perusteella. On sitten hienoa nähdä, kun he uskaltavat rauhoittua vauvantahtiseen elämään, sanoo terveydenhoitaja Helena Alfthan Pitäjänmäen terveysaseman neuvolasta Helsingistä.

Äitien mielialaongelmat ovat Alfthanin pitkän kokemuksen mukaan lisääntyneet tai ne havaitaan aikaisempaa helpommin. Esimerkiksi Helsingissä EPDS (Edinburgh Postnatal Depression Scale) -kartoitus tehdään kaikille äideille keskiraskaudessa ja kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä.

Apulaisylilääkäri Marjo Parkkila-Harju sanoo, että jatkuvasti itkevä vauva on onneksi poikkeus. Koliikkia esiintyy 5–15 prosentilla vauvoista.

– Jos vauva kasvaa ja kehittyy normaalisti, ei yleensä ole syytä huoleen. Vanhempien jaksamista on kuitenkin seurattava. Vauvan itkuisin aika osuu noin neljän viikon iästä kuuden kuukauden ikään saakka. Tarkempia tutkimuksia tehdään silloin, jos itkuisen vauvan kasvu ei etene tai herää epäily elimellisestä sairaudesta, toteaa Parkkila-Harju Pitäjänmäen terveysaseman neuvolasta.

Vuokko Maria Nummi
kuva: Kuvapörssi