Varmistamattomalle koronaepäilylle oma ICD-10-koodi
Koodia käytetään silloin kun tautia epäillään, mutta sitä ei ole varmistettu.
THL on ottanut käyttöön COVID-19-taudin epäilylle WHO:n uuden ICD-10-diagnoosikoodin U07.2.
Aiemmin käyttöön otettu U07.1-koodi on tarkennettu tarkoittamaan laboratoriovarmistettua infektiota.
– Uutta koodia käytetään silloin, jos potilaalla epäillään tautia, mutta ei oteta näytteitä tai niiden vastaukset eivät ole vielä valmiita. Sellaisia tilanteita on varmaan paljon, sanoo ylilääkäri Jonna Salonen THL:n Tietopalvelut-osastolta.
Esimerkiksi jos tyypillisesti oireilevan potilaan tiedetään olleen kontaktissa sellaisen henkilön kanssa, joka sairastaa koronainfektiota tai jos potilas on ollut alueella, jossa tartuntoja on paljon, käytetään uutta diagnoosikoodia.
Alussa lääkäreitä ohjeistettiin kirjaamaan diagnoosin lisätietona, jos kyse on epäilystä. Nyt on ilmennyt, ettei kaikissa sairaaloissa ole mahdollista käyttää tätä kirjaamistapaa potilastietojärjestelmässä.
– Ongelma ratkeaa sillä, että epäillyn ja varmistetun COVID-19-taudin koodi on eri, Salonen sanoo.
Osa seurantaa
THL on rakentanut seurantasysteemiä, jossa lääkärien kirjaamia diagnooseja pystytään seuraamaan varsin nopealla aikavälillä.
– Diagnoosin kirjaaminen on tärkeää, koska tartunnoista kerätään tietoa koko ajan. Väestö ja päättäjät tarvitsevat tietoa, Salonen sanoo.
Tartuntatautilain perusteella potilaista joilla todetaan koronavirussairaus, pitää tehdä tartuntatauti-ilmoitus.
– Jos päivystykseen tulee hyökyaalto potilaita, tartuntatauti-ilmoitusten tekemisessä voi tulla viiveitä, mutta jokaisesta potilaasta tehdään kuitenkin potilaskertomusmerkintä, Salonen sanoo.
Uusi ICD-10-koodi tulee käyttöön sitä mukaa kun potilatietojärjestelmien toimittajat ja terveydenhuollon toimijat ehtivät tehdä tietojärjestelmiinsä tarvittavat muutokset.
